Legislator Case Law & Legislation
TT:1980-39 AI generated

Employment contract breach claim dismissed against employer; union fined for failing to supervise compliance.

Case Number TT:1980-39
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labour court dismissed the employer's claim for damages while ordering the employer's union to pay a fine and litigation costs. The employer had deviated from the collective agreement by allowing employees to use their own measuring tapes instead of providing free ones, but the union had previously acknowledged this breach in negotiations. The court ruled that because the employer's union failed to take corrective action after being notified of the violation, it lost the ability to claim the employer acted knowingly.

Legislator headnote

AI generated

Section 7 of the Employment Contracts Act; Section 8 of the Employment Contracts Act: The employer's liability for breach of contract is negated if the employer's union fails to exercise its supervisory duty after being notified of the violation, thereby precluding a finding that the employer acted knowingly.

Keywords

AI generated
Employment Contracts Act supervisory duty collective agreement breach union liability knowing violation damages claim fine imposition

Cited Legislation

AI generated
Section 7 of the Employment Contracts Act
Section 8 of the Employment Contracts Act
Section 9 of the Employment Contracts Act
Section 10 of the Employment Contracts Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Yhtiön korjuupäällikkö oli antanut yhtiön hankinta-alueille toimintaohjeen, jonka mukaan eräissä tapauksissa, joissa työnantajan työehtosopimuksen mukaan tuli antaa työntekijälle mittanauha, voitiin myös sopia työntekijän kanssa korvauksen maksamisesta oman mittanauhan käytöstä. Eräällä hankinta-alueella oli tämän jälkeen annettu sisäinen ohje, jonka mukaan alueella siirryttäisiin oman mittanauhan käyttöön. Tämä ohje ja sen toteuttaminen käytännössä merkitsivät poikkeamista työehtosopimuksen mukaisesta työnantajan velvollisuudesta. Sisäisen ohjeen sanamuoto viittasi kuitenkin siihen, että työnantajan paikallinen edustaja olisi saanut sen käsityksen, että oman mittanauhan käyttämisestä korvausta vastaan jo kuluvan työehtosopimuskauden aikana olisi liittojen välisissä neuvotteluissa sovittu. Tähän nähden katsottu näyttämättä jääneen, että työnantaja olisi tuossa vaiheessa rikkonut työehtosopimusta tietensä.

Työnantajaliitto ei ollut kiistänyt työntekijäliiton ilmoitusta, että tämän liiton edustajat olivat liittojen välisissä neuvotteluissa todenneet yhtiön menettelyn työehtosopimusta rikkovaksi ja vaatineet toimenpiteitä työnantajan saattamiseksi noudattamaan työehtosopimusta. Työnantajaliitto ei ollut edes väittänyt ryhtyneensä toimenpiteisiin hankinta-alueella vallitsevan tilanteen selvittämiseksi tai oikaisemiseksi. Työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, mikä aiheutti sen, ettei työnantajan voitu todeta rikkoneen työehtosopimusta tietensä myöhemminkään.

Asianosaiset: Maaseututyöväen Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Enso-Gutzeit Osakeyhtiö

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 11.4.197728.2.1979 voimassa olleen metsä ja uittoalan työehtosopimuksen metsäpalkkausliitteessä on muun muassa seuraavat määräykset:

1. RUNKOJEN HAKKUUPALKAT

1.0 TYÖVAIKEUSLUOKITUKSET JA METSÄTYÖPALKKOJEN OHJEET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsätyöpalkkojen ohjeet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.1.2 Karsinta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.1.2.2 Tynkäkarsinta

Tynkäkarsitussa puussa sallitaan enintään 5 cm:n oksantynkiä. Pieniä kuivia oksia ei tarvitse karsia.

Tynkäkarsinnan yksikköpalkkoja ei saa käyttää, kun pölkyn pituuden mittauksessa vaaditaan mittakepin käyttöä.

Mikäli tynkäkarsinnan yhteydessä vaaditaan määräpituista katkontaa, asettaa työnantaja työntekijän käyttöön korvauksetta asianmukaisen mittanauhan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijöille mittanauhan hankkiminen oli iso asia, sillä mittanauha maksoi noin 150-200 markkaa ja sen helposti rikkoutuva nauhaosa nauhamerkistä ja liikkeestä riippuen noin 50-60 markkaa. Työntekijöille nauhan hankinnasta oli aiheutunut oma vaivansa ja varsinkin liikekeskuksista syrjässä asuville oli saattanut syntyä suuriakin lisäkustannuksia. Koska nauhaosa oli helposti rikkoutuva ja saattoi kestää vain yhden päivän, oli niitä aina pitänyt ostaa useampia. Huomattavaa haittaa työntekijöille oli aiheutunut myös siitä, että työnantajan käyttäessä jatkuvasti sekä vapaa- että määrämittaista katkontaa työntekijöiden tiedossa ei ollut, miten kauan mittanauhaa tarvittiin.

Työnantajan tarjoama ja maksama korvaus ei ollut kattanut läheskään kaikkia oman mittanauhan käytöstä työntekijälle aiheutuneita kustannuksia Uuden 6.4.1979-29.2.1980 voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan mittanauhakorvauksen maksaminen oli tietyin edellytyksin tehty mahdolliseksi ja mittanauhakorvauksen suuruus määritelty 2,5-3-kertaiseksi työnantajan yksipuolisesti määrittelemään korvaukseen nähden. Tämä ja se, että työnantaja oli perustellut yksipuolista menettelyään muun muassa sillä, että työnantajalle tuli liian kalliiksi hankkia työntekijöille mittanauhat, osoittivat myös työnantajan tietensä rikkoneen työehtosopimusta.

Näillä perusteilla Maaseututyöväen Liitto on vaatinut EnsoGutzeit Osakeyhtiön tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n perusteella hyvityssakkoon työehtosopimusten määräysten rikkomisesta sekä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työnantajan edustaja on Lieksan hankinta-alueella myös neuvotellut luottamusmiehen kanssa oman mittanauhan käytöstä maksettavista korvauksista, ja luottamusmies on ilmoittanut, etteivät työntekijät hyväksy korvauksia. Joulukuusta 1978 lähtien on työntekijöillä ollut vaikeuksia työnantajan mittanauhan saamisessa. Todistajana kuullut työntekijäpuolen edustajat ovat kertoneet, että työpaikalla työnjohtajat ovat ilmoittaneet, ettei yhtiöllä ole mittanauhoja, vaan että työntekijälle maksetaan korvaus silloin kun työnantajan puolesta ei ole mittanauhaa antaa.

Asianosaisliittojen välillä kysymys oman mittanauhan käyttämisestä on otettu esille 23.10.1978 pidetyssä neuvottelussa, jolloin asian esitellyt työnantajapuolen edustaja on todennut kysymyksessä olevan työmuodon edellyttävän, että työnantaja antaa työntekijälle käytettäväksi mittanauhan. Jotta vältyttäisiin turhien mittanauhojen hankkimiselta, hän on esittänyt tutkittavaksi menetelmän, jossa työntekijä korvausta vastaan käyttää omaa mittanauhaansa. Liittojen neuvottelukunnat ovat päättäneet suhtautua esitykseen myönteisesti ja jättäneet yhteisen taksaryhmänsä tehtäväksi esityksen laatimisen neuvottelukuntien seuraavaan kokoukseen. Asiaa edelleen käsiteltäessä 7. ja 11.12.1978 pidetyissä neuvotteluissa on Suomen Maaseututyöväen Liiton taholta kuitenkin todettu, ettei tällaisen muutoksen tekemiseen kesken työehtosopimuskauden ole edellytyksiä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ei ole kiistänyt Maaseututyöväen Liiton ilmoitusta, että tämän liiton edustajat ovat joulukuun 1978 neuvotteluissa todenneet muun ohessa Enso-Gutzeit Osakeyhtiön menettelyn Lieksan hankinta-alueella työehtosopimusta rikkovaksi ja vaatineet Metsäteollisuuden Työnantajaliitolta toimenpiteitä yhtiön saattamiseksi takaisin noudattamaan työehtosopimusta. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ei ole kuitenkaan edes väittänyt ryhtyneensä toimenpiteisiin Lieksan hankinta-alueella vallitsevan tilanteen selvittämiseksi ja oikaisemiseksi. Liitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Tämä liiton laiminlyönti aiheuttaa toisaalta sen, ettei Enso-Gutzeit Osakeyhtiön voida todeta rikkoneen työehtosopimusta tietensä myöskään joulukuun 1978 neuvottelujen jälkeen.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Enso-Gutzeit Osakeyhtiötä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen toteennäyttämättömänä, tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Metsäteollisuuden Työnantajaliiton maksamaan Maaseututyöväen Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2500 markkaa sekä korvaamaan Maaseututyöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 2000 markalla. Jutun laatuun katsoen saa Enso-Gutzeit Osakeyhtiö kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Parkkinen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.