Labor court dismisses strike claim but orders fines for violating work peace obligations under labor peace act.

Istumalakko, maksuvälityssaarto ja keskuspankin kautta toteutettu maksujen ja tilitietojen toimittamisen lopettaminen säästöpankkiin muodostivat työtaistelutoimenpiteen, joka kohdistui työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja työajasta sekä, mikäli aukioloaikapöytäkirja muodosti työehtosopimuksen, myös tämän pöytäkirjan määräyksiin.

Vaatiessaan toimihenkilöliiton toimenpiteitä saarron purkamiseksi työnantajaliiton edustaja oli ilmoittanut säästöpankissa voitavan joutua saarron johdosta lomauttamaan toimihenkilöitä tai keskeyttämään heiltä palkanmaksu. Työnantajaliiton puolelta oli tuolloin ehkä käytetty jossain määrin epäasianmukaista kieltä, mutta toimihenkilöliitolla ei ollut tästä huolimatta ollut riittävää aihetta katsoa työnantajaliiton ryhtyneen tässä yhteydessä työtaistelutoimenpiteisiin. Liittojen välisistä eräistä neuvotteluista puolin ja toisin esitetty selvitys oli jäänyt niin vähäiseksi, ettei voitu katsoa työnantajaliiton tuolloinkaan ryhtyneen työtaistelutoimenpiteeseen, mitä toimihenkilöliitto kanteessaan väitti.

Ns. vuosilomapöytäkirja liittyi siksi kiinteästi työehtosopimukseen, että työehtosopimuksen määräykset erimielisyyksien ratkaisemisesta koskivat myös sen rikkomista, tulkintaa ja soveltamista koskevia erimielisyyksiä.

Asianosaiset olivat eri mieltä siitä, oliko ns. aukioloaikapöytäkirja lainkaan työehtosopimus. Tämänkin kysymyksen saaminen työtuomioistuimen ratkaistavaksi edellytti, että siitä käytiin asianmukaiset erimielisyysneuvottelut (tai että ne jäävät kantajan syyttä käymättä).

Työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevaa kannetta ei neuvotteluvelvollisuus koskenut.

Asianosaiset: Pankkialan Työnantajaliitto r.y. ja Pankkitoimihenkilöliitto r.y. puolin ja toisin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 1.4.1980 tehdyssä pankkialan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1. Pankilla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Työaika

1. Toimihenkilön säännöllinen vuorokautinen työaika arkipäivänä on enintään 7 tuntia 36 minuuttia. Työaika on järjestettävä yhdenjaksoiseksi. Milloin erityisten syiden vuoksi poikkeamia tästä pidettäisiin välttämättömänä, on, kun siitä erikseen sovitaan, samalla sovittava muutoksen aiheuttaman epämukavuuden kohtuullisesta korvaamisesta toimihenkilölle. Konttorin sulkemisajan jälkeen varataan riittävästi säännöllistä työaikaa sitä tarvitseville toimihenkilöille.

2. Edellä mainittu työaika voidaan kuitenkin pidentää enintään tunnilla edellyttäen, että viikoittainen työaika kolmen viikon ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 1. kappaleen mukaan laskettuun viikoittaiseen tuntimäärään.

3. Siirryttäessä 2. kappaleen mukaiseen pysyväisluonteiseen työajan jaksoitteluun tulee asiasta ilmoittaa toimihenkilölle ja luottamusmiehelle kuukautta ennen jaksottelun aloittamista. Mikäli järjestely on tilapäinen, siitä ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen. Jaksottelua varten on laadittava työtuntilistat, joista selviävät työn aloittamis- ja lopettamisajat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä

Todettiin, että työehtosopimuksen 6 §:n 1 kappaleen viimeisen lauseen tarkoituksena on rajoittaa säännöllisen ylityön muodostumista asiakaspalvelussa oleville toimihenkilöille (esimerkiksi kassanhoitajille ja kassatoimihenkilöille).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Vuosiloma

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.

2. Toimihenkilön vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2.3. kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään 10 vuotta.

2.4. Edellä 2.3. tarkoitetuille toimihenkiloille annetaan em. vuosiloman lisäksi 2 arkipäivää vuosilomaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 arkipäivää, annetaan lomakauden ulkopuolella sen kalenterivuoden aikana, jolloin vuosilomalain mukainen lomanmääräytymisvuosi päättyy.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainittu yli 10 vuotta palveluksessa oleville toimihenkiloille annettava kahden arkipäivän mittainen lisäloma annetaan joko kesäloman tai lomakauden ulkopuolella annettavan loman yhteydessä. Toimihenkilöllä on oikeus esittää toivomuksensa tämän loman osan sijoittamisesta joko kesäloman tai lomakauden ulkopuolella annettavan loman yhteyteen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Työsuhteen päättyessä toimihenkilön lomakorvaus määräytyy 2. kappaleen vuosiloma-ansainnan perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ensin neuvoteltava paikallisesti työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön välillä.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiessopimuksen 11 §:n määräyksiä.

3. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 § Työrauhavelvoite

1. Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliitot ovat 1.4.1980 allekirjoittaneet seuraavan pöytäkirjan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Sopijapuolet asettavat yhteisen pysyvän työryhmän seuraamaan aukioloaikojen kehittymistä pankkialalla. Työryhmälle annetaan työnantajapuolen toimesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tieto vallitsevien aukioloaikojen muutossuunnitelmista.

Työryhmä selvittää sopimuskauden aikana pankkialalla vallitsevat aukioloajat.

2 §

Sopijapuolet toteavat, että aukioloaikojen muutoksista ja niiden perusteista tiedotetaan toimihenkilöpuolelle tiedotussopimuksen ja yhteistoimintalain mukaisesti jo suunnitteluvaiheessa, kuitenkin vähintään yhtä kuukautta ennen aiottua toteutusta. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä on aiotuista muutoksista neuvoteltava YT-lain mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Pankkialan Työnantajaliitto katsoo että aukioloaikakysymykset eivät kuulu työmarkkina-asioiden piiriin.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Pankkitoimihenkilöliitto ei hyväksy miltään osin nykyisten työaikojen myöhentämistä. Ehdoton takaraja työajan sijoittamiselle on klo 17.00. Keskeisimmät Pankkitoimihenkilöliiton tavoitteet sopimuskaudella ovat vallitsevien aukioloaikojen jäädyttäminen sekä sellaisten aukioloaikojen aikaisentaminen, jotka jo ulottuvat klo 17.00 jälkeiseen aikaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliitot ovat 1.4.1980 allekirjoittaneet myös seuraavan pöytäkirjan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Sopijapuolet totesivat, että eräissä nk. erillispankeissa on vuoden 1978 pankkialan vuosilomajärjestelyt toteutettu siten, että niistä on aiheutunut sopimuskauden aikana tulkintaerimielisyyksiä.

2 §

Sopijapuolet toteavat että niissä pankeissa, joissa 10 vuoden palvelun jälkeen toimihenkilöt ovat saaneet kesällä vuosilomaa vuosilomalain edellyttämän 24 päivän lisäksi mahdolliset aikaisemmat talokohtaiset nk. ylimääräiset lomaetuudet vielä lisäksi lisälomaa, niin näissä pankeissa keväällä 1980 toteutettava kahden ylimääräisen vuosilomapäivän sääntö toteutetaan siten, että tällaisten järjestelyjen piirissa olevat toimihenkilöt saavat yhden ylimääräisen vuosilomapäivän kahden asemasta.

3 §

Liitot tulevat antamaan pöytäkirjan soveltamisesta tarkemmat ohjeet mahdollisimman pian.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pankkitoimihenkilöliitolta oli vaadittu toimenpiteitä työrauhavelvoitteen noudattamiseksi useaan otteeseen. Se oli kuitenkin ilmoittanut Suur-Savon Pankkitoimihenkilöt r.y:n ja toimihenkilöitten menetelleen asiassa liiton ohjeiden mukaisesti. Sanotulla perusteella Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut Pankkitoimihenkilöliiton ja Suur-Savon Pankkitoimihenkilöt r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen rikkomisen perusteella.

Etelä-Savon Säästöpankin toimihenkilöt olivat 17.4.1980 pitäneet pankissa kello 14.45 alkaen työpaikkakokousta siihen saakka, että työnantaja oli käskenyt toimihenkilöitten lähteä kotiin, eli noin kello 16 saakka. Mitään muita toimenpiteitä Etelä-Savon Säästöpankissa ei ollut toteutettu. Maksuvälityssaarto oli tiettävästi toteutettu 24. ja 25.4.1980. Sen sijaan sitä ei ollut toteutettu jo 17.4.1980. Saartoa ei myöskään ollut toteutettu sikäli kuin oli kysymys Etelä-Savon Säästöpankista lähtevistä maksuista. Pankkitoimihenkilöliiton edustajainkokous oli tehnyt vuosina 1975 ja 1978 kaikkia jäseniään sitovan päätöksen, jonka mukaan sellaisiin aukioloaikamuutoksiin ei ollut suostuttava, jotka merkitsisivät työajan siirtämistä kello 17 jälkeiseen aikaan. Jäsenyhdistykset jäsenineen samoin kuin liiton johto olivat velvollisia noudattamaan tätä päätöstä. Suur-Savon Pankkitoimihenkilöt r.y. oli toiminut liiton ohjeiden ja päätösten mukaisesti.

Sanotuilla perusteilla Pankkitoimihenkilöliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Mahdollisia seuraamuksia määrättäessä olisi joka tapauksessa otettava huomioon työnantajaliiton kerrottu menettely.

Pankkialan Työnantajaliitto on edelleen lausunut, että liittojen välillä 1.4.1980 allekirjoitettu pöytäkirja sisälsi toteamuksen yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain noudattamisesta. Tämä toteamus ei tuonut yhteistoimintalakia työehtosopimuksen osaksi eikä pöytäkirjaa koskevien erimielisyyksien tutkiminen kuulunut työtuomioistuimelle. Tältä osin liitot eivät olleet erimielisiä. Yhteistoimintalain mukainen neuvottelumenettely oli toteutettu sekä linjaorganisaatiossa että luottamusmiehen kanssa ja asioista päästy sopimukseen asianomaisen toimihenkilön kanssa. Näin ollen paikallinen yhteistyö oli kaikin osin hoidettu asianmukaisesti. Pankkialan Työnantajaliitto puolestaan oli jälkikäteen todennut, että tiedottaminen ja yhteistoiminta oli hoidettu asianmukaisesti. Tämän liiton aloitteesta oli yritykseen huhtikuun lopulla perustettu työryhmä, jossa luottamusmies oli mukana. Tämän työryhmän tehtävänä oli selvittää yrityksessä tarkoituksenmukaisia aukiolo- ja työaikoja syyskuuhun mennessä.

Työnantajaliitto oli informoinut aktiivisesti jäsenyrityksiä työehtosopimusnormeista ja muutoinkin toiminut siten, että normeja yrityksissä noudatetaan. Ensinnäkin huhtikuun alussa voimaan tulleista uusista työehtosopimuksista oli ilmoitettu jäsenyrityksille kirjeitse. Tässä kirjeessä oli kerrottu työehtosopimuksen oleelliset muutokset. Tämä oli koskenut varsinkin palkankorotuksia. Toukokuun alussa oli tiedotettu tarkemmin eri kirjelmällä yrityksille aukioloaikakysymyksistä. Uusien työehtosopimusten tullessa painosta toukokuun puolivälissä oli tarkoitus välittömästi lähettää ne jäsenyrityksille ja siinä yhteydessä erikseen tiedottaa kaikista muutoksista. Tästä informaatioaikataulusta Pankkitoimihenkilöliitto oli ollut hyvin tietoinen. Työehtosopimuksen muutoksista oli järjestetty eri paikkakunnilla tiedotustilaisuuksia kaikille jäsenpankeille. Näissä tilaisuuksissa oli puhuttu paitsi muista kysymyksistä myös erityisesti aukioloaikakysymyksestä ja pankkikohtaisesta yhteistyöstä aukioloaikajärjestelyssä.

Paikallisesta yhteistyöstä allekirjoitettu pöytäkirja ei sisältänyt mitään uusia normeja, joita yrityksessä tulisi noudattaa. Tiedotussopimuksen noudattamisesta samoin kuin yhteistoimintalaista todettiin pöytäkirjassa ainoastaan vanhat velvoitteet. Myös Pankkitoimihenkilöliiton taholta oli todettu tämä tilanne. Liiketyönantajain Keskusliitto ja Pankkialan Työnantajaliitto olivat jatkuvasti tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa selostaneet tiedotussopimuksen ja yhteistoimintalain noudattamisvelvoitetta. Näistä asioista oli kerrottu myös sanotuissa työehtosopimusten informaatiotilaisuuksissa. Erillinen alan kirjelmä oli tarkoitettu lähetettäväksi toukokuun toisella viikolla, mistä Pankkitoimihenkilöliittoa oli informoitu ennen liiton haastetta.

24.4.1980 pidetyssä liittojen välisissä neuvotteluissa työnantajaliiton asiamies oli ilmoittanut, että neuvottelujen tuli koskea ensisijaisesti työrauhan palauttamista Etelä-Savon Säästöpankin tapauksessa. Tämä lausuma ei merkinnyt, ettei Pankkialan Työnantajaliitto olisi katsonut enää olevansa vastuussa työehtosopimusmääräysten noudattamisesta ja valvomisesta. Syynä tähän lausumaan oli, että työnantajaliiton toimistossa oli ollut poikkeuksellisesti lomien ja sanottujen tiedotustilaisuuksien johdosta työssä ainoastaan liiton sanottu asiamies. Hän oli nähnyt ensisijaiseksi tehtäväkseen pankin työrauha-asian hoitamisen.

Vuosilomamuutoksesta oli sovittu työehtosopimuksella ja se oli merkinnyt soveltamisneuvotteluja eräiden pankkien osalta, joilla ennestään oli ollut pitemmät vuosilomat. Tästä ei voinut aiheutua vuosilomaoikeuden menetyksiä. Pankkialan Työnantajaliiton edustajat olivat palanneet muihin neuvottelukysymyksiin jo 29.4.1980. Tällöin oli todettu, ettei vuosilomasovellutuksista oltu liittojen välillä kaikin osin yhtä mieltä. Yhteistoimintalain soveltamiskeskusteluja oli jatkettu 30.4.1980. Tämäkin oli pitemmän aikavälin neuvotteluprojekti, joka ei myöskään ollut viivästynyt Pankkialan Työnantajaliitosta johtuen.

Liittojen välisissä neuvotteluissa oli ollut esillä pankkitoimihenkilöitten työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen Etelä-Savon Säästöpankissa siinä tapauksessa, että toimihenkilöt lakon vuoksi joutuisivat työtä vaille. Oli luonnollista puhua tästä asiasta etukäteen Pankkitoimihenkilöliitolle, koska suuri vaara tähän tilanteeseen joutumiselle oli ollut laittomien työtaistelutoimenpiteitten estettyä kaiken Etelä-Savon Säästöpankkiin kohdistuvan rahaliikenteen muissa pankeissa. Asian esille tuominen ei voinut olla uhkaus.

Sanotuilla perusteilla Pankkialan Työnantajaliitto on vaatinut sitä vastaan ajetun kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Suur-Savon Pankkitoimihenkilöt r.y. on ollut kuultavana Pankkialan Työnantajaliiton kanteen johdosta.

Pääluottamusmies on tämän jälkeen 17.4.1980, jolloin Rantakylän konttori avattiin, ilmoittanut pankin johdolle, että ellei päätettyyn aukioloaikaan saada muutosta samaan päivään kello 14.45 mennessä, alkaa pankissa istumalakko. Lakko on toteutettu tuona päivänä pankin useimmissa konttoreissa ilmoituksen mukaisesti, mutta myöhemmin ei pankissa ole ollut sen toimihenkilöiden toteuttamia painostustoimenpiteitä.

Pankkialan Työnantajaliiton vaadittua 17.4.1980 Pankkitoimihenkilöliiton toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi ja Pankkitoimihenkilöliiton vaadittua Pankkialan Työnantajaliiton toimenpiteitä aukioloaikapöytäkirjan noudattamiseksi on liittojen kesken 18.4.1980 sovittu, että samalla kun työrauha säilytetään Pankkialan Työnantajaliitto ryhtyy toimenpiteisiin, jotta asiasta vielä neuvoteltaisiin Etelä-Savon Säästöpankissa kohtuullisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Neuvottelut eivät ole kuitenkaan johtaneet tulokseen, ja Pankkialan Työnantajaliitto on sitä paitsi tullut siihen käsitykseen, että Rantakylän konttorin aukioloajoista oli tosiasiallisesti neuvoteltu yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisesti jo ennen aukioloaikapöytäkirjan syntymistä. Pankkitoimihenkilöliitto puolestaan katsoo pöytäkirjan edellyttävän tällaisessakin tapauksessa uusia neuvotteluja, jos aukioloaikajärjestely on tarkoitus toteuttaa pöytäkirjan voimaantulon jälkeen.

Suur-Savon Pankkitoimihenkilöt r.y. on 24.4.1980 lähtien eri päivinä toteuttanut alueensa eri pankeissa Etelä-Savon Säästöpankkiin kohdistuneen maksuvälityssaarron. Sitä paitsi on Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa, jonka ATK-palveluun Etelä-Savon Säästöpankki kuuluu, ainakin 9.5.1980 estetty sen kautta kulkevien maksujen ja tilitietojen toimittaminen Etelä-Savon Säästöpankkiin. Istumalakko, maksuvälityssaarto ja Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa toteutetut toimenpiteet muodostavat työtaistelutoimenpiteen, joka on kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnjohto-oikeudesta ja työajasta sekä mikäli aukioloaikapöytäkirja muodostaa työehtosopimuksen, myös tämän pöytäkirjan määräyksiin.

Pankkitoimihenkilöliitto on ilmoittanut Suur-Savon Pankkitoimihenkilöt r.y:n toimineen asiassa liiton ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Pankkitoimihenkilöliitto ei liioin ole kiistänyt vastuutaan Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa toteutetuista Etelä-Savon Säästöpankkiin kohdistetuista toimenpiteistä. Suur-Savon Pankkitoimihenkilöt r.y:n ei ole edes väitetty olleen tietämätön siitä, että yhdistyksen toiminta on loukannut työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuutta. Yhdistys ei näin ollen työtuomioistuimen mielestä voi vapautua vastaamasta toiminnastaan vetoamalla Pankkitoimihenkilöliiton ohjeisiin ja päätöksiin, joskin tämä seikka vaikuttaa vastuun jakaantumiseen liiton ja paikallisyhdistyksen kesken.

Niin hyvin erillispankkien vuosilomapöytäkirjaa kuin eräitä muitakin Pankkitoimihenkilöliiton kanteessa mainittuja asioita koskevia liittojen välisiä neuvotteluja on sittemmin jatkettu, mutta hitaasti ja vähäisin tuloksin. Näistä neuvotteluista puolin ja toisin esitetty selvitys on kuitenkin jäänyt niin vähäiseksi, ettei työtuomioistuin voi katsoa selvitetyksi Pankkialan Työnantajaliiton ryhtyneen tuolloinkaan työtaistelutoimenpiteeseen.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hylätä Pankkitoimihenkilöliiton kanteen sen tutkitulta osalta, tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Pankkitoimihenkilöliiton maksamaan Pankkialan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6000 markkaa ja Suur-Savon Pankkitoimihenkilöt r.y:n samoin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2500 markkaa. Tämän ohessa velvoitetaan Pankkitoimihenkilöliitto korvaamaan Pankkialan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1800 markalla ja Suur-Savon Pankkitoimihenkilöt r.y. vastaamaan tästä korvauksesta yhteisvastuullisesti Pankkitoimihenkilöliiton kanssa 800 markan osalta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Parkkinen, Sariola, Kaski, Suominen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.