Labor court dismisses union fine claim but orders employer to pay damages for illegal termination of trade union representative.

Pääluottamusmiehenä toimineen työntekijän käyttäytyminen ei ollut riittänyt lailliseksi työsopimuksen purkamisperusteeksi. Työnantaja velvoitettu korvaukseen luottamusmiessopimuksen vastaisesta työsuhteen katkaisemisesta. Näyttämättä oli jäänyt, että työnantaja olisi samalla rikkonut irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyn yleissopimuksen määräyksiä.

Vaatimus työnantajaliiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hylätty.

Asianosaiset: Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä voimassa olevassa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta 2.4.1969. Kts. s. 135.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Kuten tuomiossa 1/80

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla silla perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Neuvottelujärjestys

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyssä yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Soveltamisala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimus ei koske

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.3. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Irtisanomisajat

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioonottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metallityöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että asentaja Mauri Erkki Ristilä oli toiminut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen Tampereen Hitsaustyö Oy:n palveluksessa ajan 23.10.1972-2.3.1979. Työsuhteen päättymishetkellä Ristilä oli ollut työpaikkansa pääluottamusmiehenä. Maaliskuun 2 päivänä 1979 Ristilän mennessä neuvottelemaan työnantajan kanssa työpaikkaa koskeneesta palkkaerimielisyydestä työnantaja oli ilmoittanut purkavansa Ristilän työsopimuksen. Perusteluksi toimenpiteelleen työnantaja oli väittänyt, että Ristilä oli esiintynyt työpaikalla edellisenä päivänä humalaisena, mikä väite oli kuitenkin täysin perätön. Asiasta käydyissä työpaikkaneuvotteluissa ei ollut päästy ratkaisuun eikä työnantaja ollut suostunut perumaan työsuhteen laitonta purkamista senkään jälkeen, kun työnantajaa oli siihen yksimielisesti kehotettu asianosaisliittojen välillä käytyjen neuvottelujen tuloksena.

Kanteeseen.vastatessaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että sen taholta ei katsottu enää tarpeelliseksi yksityiskohtaisesti puuttua niihin tapahtumiin, jotka olivat johtaneet siihen, että Ristilän työsopimus oli purettu 2.3.1979. Tapahtumien taustaa ja toimenpiteen perusteita oli selvitelty varsin laajasti ja pitkään liittojen edustajien toimesta 5.4.1979 pidetyssä neuvottelussa. Tuosta neuvottelusta laadittuun pöytäkirjaan oli merkitty liittojen yhteisenä toteamuksena seuraavaa:

Saatujen selitysten ja asiasta käydyn keskustelun jälkeen todettiin voitavan päätellä, että Ristilä tosin oli toiminut vastoin hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan edellytettävää menettelyä, mutta olosuhteet ja yrityksessä mm. työstä poissaoloon tarvittavan luvan antamisessa noudatetun menettelyn huomioon ottaen, ojennuskeinoksi Ristilään nähden olisi saattanut riittää työsuhteen purkamisen asemesta lievempikin toimenpide työnantajan taholta.

Tämän vuoksi päätettiin suositella, että Ristilälle ensi tilassa tarjottaisiin mahdollisuus tulla uudelleen yrityksen palvelukseen työsuhteen kestoon liittyvät etuutensa säilyttäen. Työsopimuksen purkamisen ja työnteon uudelleen aloittamisen välinen aika katsotaan ns. kurinpidolliseksi pakkolomautukseksi, jota ilmitulleet seikat ja yrityksessä aikaisemmin noudatettu käytäntö huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuna.

Näin ollen liittojen toimesta oli yhteisesti todettu, että työnantajalla oli ollut vastoin kanteen väittämää riittävät perusteet toimenpiteelleen. Työnantajan reaktion voimakkuusaste oli sen sijaan ollut aihe, joka ilmi tulleet seikat huomioon ottaen oli aiheuttanut keskustelua. Lopputulos oli ollut se, että työsuhteen purkamisen määräaikaistaminen oli katsottu olosuhteisiin nähden riittäväksi ja perustelluksi seuraamukseksi.

Näillä esitetyillä perusteilla vastaajaliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan ja kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

Työtuomioistuin on jutussa kuullut Tampereen Hitsaustyö Oy:tä.

Työtuomioistuimen mielestä sellainen tarjous, josta liittojen suosituksessa on kysymys, tulee esittää sillä tavoin, että asianomainen työntekijä tajuaa sekä tarjouksen sisällyksen että vastauksensa merkityksen myös tarjouksen voimassaololle. Myös edellä mainitun todistajan kuulemastaan puhelinkeskustelusta kertomien yksityiskohtien valossa työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Ristilä olisi saanut liittojen suosituksen mukaista tarjousta sillä tavoin, että hän olisi käsittänyt tai hänen olisi edes pitänyt käsittää edellä mainitut seikat. Näyttämättä on siten jäänyt, että yhtiö olisi toteuttanut liittojen suosituksen.

Työehtosopimukseen tai työehtosopimuslakiin perustuvaa velvollisuutta suosituksen noudattamiseen ei yhtiöllä kuitenkaan ole ollut. Liittojen neuvottelutuloksessa ei ole sovittu mitään sen varalta, että yhtiö ei noudata suositusta. Se, onko yhtiöllä joitakin muita velvollisuuksia, joudutaan tällöin ratkaisemaan lähinnä niiden sopimusmääräysten pohjalta, joita yhtiön väitetään rikkoneen purkaessaan Ristilän työsopimuksen.

Työtuomioistuimessa Ristilän käyttäytymisestä esitetyn, tältäkin osin ristiriitaisen selvityksen avullakaan ei voida ratkaista, kumpi liittojen neuvottelutuloksen edellä mainituista tulkintavaihtoehdoista on oikea. Kun irtisanomis- ja purkamisperusteen olemassaolo on työnantajapuolen näytettävä ja kun neuvottelutuloksen sanamuotokin on työnantajapuolen laatima, on jutussa annettava tuomio työtuomioistuimen mielestä laadittava sen vaihtoehdon mukaan, ettei Ristilän käyttäytyminen ole riittänyt lailliseksi työsopimuksen purkamisperusteeksi.

Perustetta sille, että yhtiö olisi Ristilän työsuhteen katkaistessaan rikkonut myös irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyn yleissopimuksen määräyksiä, ei jutussa työtuomioistuimen mielestä ole esitetty. Ristilä on kantajapuolen ilmoituksen mukaan, mitä ei ole kiistetty, ollut työsopimuksensa purkamisen jälkeen työttömänä hieman yli 4 kuukautta, tilapäisessä työsuhteessa kuukauden ja sen jälkeen työllisyyskursseilla. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle ei ole selvitetty annetun työntekijäpuolelta eikä muutenkaan sellaisia tietoja yhtiön ja Ristilän toimista liittojen suosituksen laatimisen jälkeen, että työnantajaliiton olisi pitänyt ryhtyä muihin toimenpiteisiin suosituksen toteuttamiseksi tai asian järjestämiseksi muulla tavoin.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen enemmälti hyläten, velvoittaa Tampereen Hitsaustyö Oy:n maksamaan Mauri Erkki Ristilälle korvauksena työsuhteen katkaisemisesta vastoin luottamusmiessopimuksen määräyksiä hänelle irtisanomisajalta ehkä tulevan palkan lisäksi 10 000 markkaa sekä tälle määrälle korkoa viiden prosentin mukaan kanteen vireillepanopäivästä 23.8.1979 alkaen. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Hurmalainen, Airaksinen, M. Virtanen, Kaski, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.