Labor court dismisses claim for daily allowance when employee returns home for lunch during work assignment.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim for daily allowance against the employer regarding a technical employee's work assignment. The employee traveled 25 km daily, returning home for lunch, which the court found did not meet the criteria for a qualifying journey under the collective agreement. The court ruled that since the employee had the opportunity to eat at the employer's facility or nearby, the specific conditions for the 15 mark daily allowance were not met, leading to the rejection of the claim.
Legislator headnote
AI generatedRunkosopimuksen 23 §:n 2 momentti; Päiväraha maksetaan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida työnantajan ruokalassa tai lähellä sijaitsevassa toimipaikassa, eikä matkan pituuden tai ajankohdan perusteella ole olemassa tavallista ruokailumahdollisuutta.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Tekninen toimihenkilö oli työkomennuksensa aikana päivittäin käynyt kotoaan käsin 25 kilometrin päässä olevalla työskentelypaikallaan. Hänen päivittäinen työmatkansa oli käsittänyt pitemmän ajan kuin soveltamisohjeiden ruoka- ja päivärahamääräysten rajankäyntiä koskeva esimerkki ja ollut myös etäisyydeltään sanottuun esimerkkiin verrattavissa. Päivärahan maksamisen perusteena oli esimerkissä "kaksi ruokailua". Henkilö oli palannut kotiinsa tavanomaiseksi päivällisajaksi, eikä kysymys siten ollut esimerkin mukaisesta päivärahatapauksesta. Katsottu, ettei oikeutta päivärahaan työkomennuksen ajalta ollut.
Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y.
RATKAISU
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton sekä Teknisten Liiton, Svenska Tekniker och Arbetsledareförbundet i Finland r.f:n, Suomen Konepäällystöliitto r.y:n ja Yksityistoimialojen Rakennusmestariliitto r.y:n kesken 18.5.1977 tehdyllä palkkasopimuksella ovat mainitut liitot yhtyneet Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n välillä samana päivänä allekirjoitettuun runkosopimukseen, jossa on muun muassa seuraavat määräykset:
23 § Matkakorvaukset
1. Tekninen toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.
2. Matka katsotaan alkaneeksi, kun tekninen toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan kotoaan ennen saannollisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun tekninen toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän saannollisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katsotaan talloin päättyneeksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4. Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta seuraavasti:
a) 60 markkaa matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai vähintään 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, sekä
b) 30 markkaa vajaavuorokaudelta, joka käsittää vähintään 6 mutta vähemmän kuin 10 tuntia.
Näistä korvauksista vähennetään puolet, milloin työnantaja järjestää tekniselle toimihenkilölle vapaan ruoan.
Milloin teknisellä toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan tekniselle toimihenkilölle 15 markan suuruinen ruokaraha. Näissä tapauksissa ei makseta päivärahaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä mainitun runkosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
23 § MATKAKORVAUKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Matkakorvaukset koskevat yhtä lailla sekä samalla että vieraalla paikkakunnalla tapahtuvia matkoja.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Matkan alkaminen ja päättyminen - 2 mom.
Matkan oletetaan pääsäännön mukaan alkavan työpaikalta ja päättyvän työpaikalle.
Milloin erikseen sovitaan, että toimihenkilö lähtee matkalle kotoaan työajan ulkopuolella, katsotaan matkan kuitenkin tallöin alkaneeksi (2. kohta). Milloin paluu tapahtuu toimihenkilön varsinaisen työpaikan säännöllisen työajan ulkopuolella, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa kotiinsa.
Epäselvyyksien poistamiseksi on syytä etukäteen sopia yksityiskohtaisemmin siitä, millä tavoin matkan kestoaika lasketaan.
Päiväraha - 4 mom.
Runkosopimuksessa on sovittu erikseen päivärahoista, ruokarahasta ja majoituskustannusten korvaamisesta.
Päiväraha - 57 markkaa - maksetaan silloin, kun työn suorittaminen kestää matkoineen 10 tuntia tai kauemmin ja puolipäiväraha - 28,50 markkaa - kun matka kestää 6-10 tuntia.
Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen. Tämän pykälän 8 momentin määräykset matka-ajan palkasta eivät vaikuta matkustamisvuorokausien laskemiseen.
Milloin edellä tarkoitettu matka kestää enemmän kuin yhden täyden matkavuorokauden, maksetaan viimeiseltä vajaavuorokaudelta
- 28,50 markkaa, jos vajaavuorokausi kestää 6-10 tuntia ja
- 57,00 markkaa, jos vajaavuorokausi on 10 tuntia tai enemmän.
Matkan aikana toimihenkilölle ruokailusta aiheutuvat kustannukset korvataan edellä selostetuilla päivärahoilla samoin aikarajoituksin.
Ruokailukulujen korvauksena suoritetaan siten päivärahaa joko 57 tai 28,50 markkaa, vaikkeivat todelliset lisäkustannukset ehkä olekaan muodostuneet näin suuriksi. Korvaus maksetaan riippumatta siitä, millä paikkakunnalla työ suoritetaan.
Ruokaraha
Ruokarahasääntö on tarkoitettu korvaamaan yhdestä ruokailusta aiheutuneet kustannukset silloin, kun toimihenkilö joutuu järjestämään päivittäisen työaikaan liittyvän ateriointinsa normaalisti poikkeavalla tavalla.
Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko puolipäivärahasääntöä vaiko ruokarahasääntöä. Tällöin on lähtökohtana pidettävä sitä, että puolipäiväraha maksetaan
- matkaan liittyvältä vajaavuorokaudelta ("hännät"),
- silloin, kun toimihenkilö joutuu järjestämään toisenkin ruokailun normaalista poikkeavalla tavalla.
Eräitä esimerkkejä:
1. Tekninen toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työpaikastaan linja-autolla kaupungin keskustassa työasioissa. Paluumatkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin teknillisessä virastossa. Lähtö tapahtui kello 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä klo 13 - korvaus 14 mk (yksi ruokailu).
2. Tekninen toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa takaisin työhön klo 16 - korvaus 14 mk (täysi ruokailu).
3. Tekninen toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa työhön/kotiin klo 18.30 - korvaus 28,50 (kaksi ruokailua).
4. Tekninen toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun klo 08 ja palaa kello 15 - korvaus 25 mk (matka).
5. Varkaus-Kuopio-Varkaus klo 07-19 - korvaus 57 mk.
Ruokarahasäännöllä ei huononneta aikaisemmin vallinnutta käytäntöä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Reposen Konepaja Oy:n asennusosaston työnjohtajalle Altti Torisevalle oli usean vuoden ajan suoritettu kaikki matkakorvaukset Kuopiosta käsin edellyttäen, että kysymyksessä oli ollut runkosopimuksen tarkoittama matka. Toriseva, joka kyseisinä vuosina perheineen oli asunut Kuopiossa omistamassaan asuinhuoneistossa, oli itse merkinnyt matkalaskuihinsa matkan alkamispaikaksi Kuopion. Runkosopimuksen 23 §:n 2 momentin mukaisesti oli näin ollen katsottava sovitun, että matkat olivat alkaneet Torisevan kotoa Kuopiosta eikä Reposen Konepaja Oy:n tuotantolaitoksesta Nakkilasta.
Mainitseminsa perustein Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lisäksi katsonut, ettei Torisevalla ole kanteessa tarkoitetun komennuksen ajalta oikeutta myöskään runkosopimuksen mukaiseen ruokarahaan. Asianosaiset ovat kuitenkin yhteisesti todenneet, ettei kanne lainkaan koske oikeutta ruokarahaan.
Edellä mainituilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Reposen Konepaja Oy on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa katsoneensa vastineessa mainitussa tuomiossaan n:o 3/1978, ettei 24.2.1976 solmitun runkosopimuksen tekstiin tehtyjen muutosten johdosta enää ollut vastaavia perusteita antaa kunnan rajan ylittämiselle samanlaista merkitystä päivärahan maksamisessa kuin aiemmin, vaan asia jouduttiin ratkaisemaan lähinnä sillä perusteella, voidaanko puhua matkustamisesta. Siten ei vuoden 1976 runkosopimus velvoittanut maksamaan päivärahaa pelkästään sillä perusteella, että tekninen toimihenkilö joutuu tietyn vähimmäisajan tekemään työtä tai oleskelemaan muussa kunnassa kuin missä hänen vakinainen työpaikkansa on. 18.5.1977 solmittuun uuteen runkosopimukseen on päivärahaa ja ruokarahaa koskevat määräykset markkamääriä lukuunottamatta otettu entisen sisältöisinä.
Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Altti Torisevalla ole oikeutta päivärahaan kanteessa mainitun työkomennuksen ajalta, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto kuitenkin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Sariola, M. Virtanen, Kaski, Leivo ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.