Labor court dismissed strike claims but ordered union members to pay fines for violating work peace obligations.

Räjähdysainetehtaan työntekijäin työnseisaukset, jarrutus ja ylityökielto olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Sekin häiriö, jonka syyksi oli ilmoitettu juomaveden huono laatu, oli joka tapauksessa kohdistunut työehtosopimuksen työolosuhteita koskeviin määräyksiin. Osittain työstä poistuminen oli kohdistunut työehtosopimuksen työturvallisuutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston edustajien ei ollut näytetty tienneen ylityöstä kieltäytymisestä eikä toimeenpannuksi ilmoitetusta jarrutuksesta.

Samalla kun kanne hylätty ylityöstä kieltäytymisen ja jarrutuksen osalta ammattiosasto tuomittu laiminlyönnistään ja vastuullisena luottamusmiesten osallistumisesta lakkoihin maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Ammattiosaston toimikunnan varajäsenen ei ollut näytetty olleen sellaisessa asemassa, että ammattiosasto vastaisi hänen toiminnastaan ammattiosaston edustajana.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kemian Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 21.2.1979 tehdyssä kemian perusteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

12 §

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat:

Paikkakuntakalleusluokka I II III

1. Työnvaativuusluokka

2. "

3. "

4. "

6. "

7. "

8. "

Mikäli 8 vaativuusluokassa esiintyy yksi olosuhdehaitta, käytetään luokkapalkkaa 8 A, jonka suuruus on vaativuusluokkien 8 ja 7 välisellä erotuksella korotettu työnvaativuusluokka 8:n palkka. Jos olosuhdehaittoja on kaksi, käytetään luokkapalkkaa 8 B, jonka suuruus on edellä mainittu työnvaativuusluokka 8:n palkka korotettuna vaativuusluokkien 8 ja 7 välisen erotuksen kaksinkertaisella määrällä.

2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen sijoitetaan työntekijät eri vaativuusluokkiin seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖOLOSUHTEET:

Olosuhdetaso määritellään perustason määrittelyn jälkeen.

TASO

1. Työ on fyysisesti kevyttä, merkittäviä olosuhdehaittoja ei esiinny.

Työ vaatii yli puolet työajasta keskiraskasta ponnistelua tai usein toistuvaa raskasta ponnistelua.

TAI

Työ on kevyttä mutta olosuhdehaittoja on merkittävästi.

2 Työ vaatii jatkuvaa keskiraskasta ponnistelua tai usein toistuvaa lyhytaikaista raskasta ponnistusta, ja samanaikaisesti kummassakin tapauksessa esiintyy merkittävää olosuhdehaittaa.

TAI

Työ vaatii jatkuvaa raskasta ponnistelua mutta merkittäviä olosuhdehaittoja ei esiinny.

3 Raskas työ koko päivän mittaan huonoissa olosuhteissa.

SOVELTAMISOHJEET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

c) Vaativuustaso

Työn vaativuustaso muodostuu laskemalla yhteen perus- ja olosuhdetasot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23 § Ruokailu- ja vaatesuojat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Raikasta vettä pidetään työntekijäin saatavana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII TERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS

26 § Työturvallisuus sekä ammattitauti- ja tapaturmavaaran torjuminen

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä työsuojelusopimusta turvallisuustyön työalatoimikuntia ja työsuojelun keskustoimikuntaa koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa sekä sopimusta työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

2. Tämän ohella työnantaja noudattaa työturvallisuudessa sekä tapaturma- ja ammattitautivaaran torjumisessa lain määräyksiä sekä työsuojeluviranomaisten antamia ohjeita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perjantaina 9.11.1979 oli korjaamon noin 60 työntekijää ollut lakossa koko päivän. Lakon syyksi oli ilmoitettu tyytymättömyys palkkaukseen. Työpaikalla oli neuvoteltu N-ruutitehtaan työntekijöiden palkoista 19.11. ja 20.11.1979. Viimeksi sanotussa neuvottelussa oli sovittu, että pääluottamusmies palaisi asiaan ottamalla yhteyttä työvoimapäällikköön 23.11.1979. Ennen kuin tätä neuvottelua oli ehditty pitää oli N-ruutitehtaan 36 työntekijää poistunut työpaikalta 21.11.1979 kello 6.40. Osaston luottamusmies oli ilmoittanut lakon alkamispäivänä lakon syyksi tyytymättömyyden palkkaukseen. Samalla hän oli ilmoittanut, että työnseisaus kestäisi kaksi päivää, niin kuin oli tapahtunutkin.

Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y. ei ollut kerrottujen työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin ja työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen kohdistuneiden työnseisausten aikana työnantajan lukuisista kehotuksista huolimatta ryhtynyt toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi eikä lopettamiseksi. Päin vastoin osaston toimihenkilöt olivat ottaneet osaa työnseisauksiin, mistä ammattiosasto vastasi. Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on sitä paitsi esittänyt vaatimuksia 25.10.-28.10.1979 tapahtuneiksi ilmoitettujen työnseisausten johdosta, mutta luopunut jutun käsittelyn aikana tältä osin kanteesta.

Kanteeseen vastatessaan Kemian Työntekijäin Liitto on lausunut, että kantajan esittämät tiedot työtaistelujen ajankohdista ja niihin osallistuneiden työntekijöiden lukumääristä pitivät suurin piirtein paikkansa. Kantaja esitti tosin korjaamon työntekijäin olleen poissa työstä 18.10. alkaen 22.10.1979 saakka. Tosiasiassa työntekijät olivat olleet poissa työstä vain 18.10. ja 19.10.1979 eli torstain ja perjantain. Perjantain jälkeen heidän seuraava työvuoronsa alkoi maanantaina 22.10.1979 kello 7. Aloitemassatehtaan työntekijät eivät olleet 6.2.1980 olleet lakossa koko päivää. He nimittäin olivat olleet tuona päivänä työssä kaksi tuntia saaden tuolta ajalta myös palkan. Aloitemassatehtaan 11.2.1980 alkanut lakko oli päättynyt seuranneena päivänä. Aloitemassatehtaan työntekijät olivat kuitenkin olleet lakossa vielä 14.2.1980, jonka jälkeen tehtailla oli vallinnut koko ajan täydellinen työrauha. Kantajan väite työn hidastuksesta ja ylityökiellosta 8.10.1979 alkaneella työviikolla oli paikkansa pitämätön.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on Kemian Työntekijäin Liiton vastineen johdosta lausunut muun ohella, ettei 18.10.19.10.1979 olleen lakon syynä ollut juomaveden laatu vaan palkkaus. 29.1.1980 ollut työnseisaus oli joka tapauksessa kohdistunut työehtosopimuksen työturvallisuusmääräyksiin ja 5.2.1980 ollut työnseisaus osin palkkamääräyksiin ja osin työturvallisuusmääräyksiin.

Asianosaiset ovat pyytäneet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työnantajapuolen havaintojen mukaan korjaamon työntekijät ovat 8.10.1979 alkaneella viikolla hidastaneet työvauhtia. Korjaamon palkoista silloin neuvotelleista työntekijäpuolen edustajista eräs on näissä neuvotteluissa, niin kuin työtuomioistuimessa todistajana kuultu työnantajapuolen neuvotteluedustajana toiminut korjaamopäällikkö on kertonut, esittänyt lausunnon, joka on omiaan osoittamaan työnantajapuolen nämä havainnot oikeiksi. Korjaamopäällikön työtuomioistuimessa kertomasta selviää myös, ettei työntekijöitä puheena olevana aikana työnjohtajien pyynnöistä huolimatta ole saatu jäämään ylitöihin ja että tämän kieltäytymisen takana on ollut asianomaisten työntekijäin yhteinen päätös.

Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät r.y:n luottamusmiehet ovat kanteessa kerrotussa laajuudessa osallistuneet lakkoihin. 5.10.1979 olleeseen lakkoon osallistuneen ammattiosaston toimikunnan varajäsenen ei sen sijaan ole näytetty olleen sellaisessa asemassa, että ammattiosasto vastaisi hänen toiminnastaan ammattiosaston edustajana.

Vastaaja ei huomauttaessaan, että tilanteen tulehtuneisuuteen tehtaalla ovat vaikuttaneet sen puutteelliset turvallisuusolot, ole kiistänytkään, että useimpien kerrottujen työnseisausten tarkoituksena on ollut tukea työntekijäpuolen vaatimuksia, jotka ovat koskeneet heidän palkkaustaan. Seisaukset samoin kuin jarrutus ja ylityökielto ovat siten seuraavin poikkeuksin kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Erityisesti 18.10.-19.10.1979 olleen häiriön syyksi on esitetty korjaamon juomaveden huono laatu. Tämäkin työtaistelu on joka tapauksessa kohdistunut työehtosopimuksen työolosuhteita koskeviin määräyksiin. Työstä pois lähtemisen syynä 29.1.1980 on ainakin pääasiassa ollut räjähdysonnettomuus, ja se on siten kohdistunut työehtosopimuksen työturvallisuutta koskeviin määräyksiin samoin kuin 5.2.1980 ollut poislähtö siltä osin kuin siinä on ollut kysymys turvallisuuskysymyksistä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen ylityökiellon ja jarrutuksen osalta hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Vihtavuoren Räjähdysainetyöntekijät maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, M. Virtanen, Kaski ja P.Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.