Labor court dismisses union claims that a collective agreement retroactively voids pre-implementation layoffs and termination procedures.

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista ei velvoittanut työnantajaa peruuttamaan ennen sen voimaantuloa alkaneita lomautuksia, vaikka uuden sopimuksen mukaisia lomauttamisen edellytyksiä ei olisikaan täytetty.

Sopimuksen voimaantulon jälkeen lomautetun työntekijän lomauttamiselle oli ollut erittäin painavat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Liioin ei yleisluontoista huomautusta lukuunottamatta ollut esitetty selvitystä siitä, että ei olisi mahdollisuuksien mukaan noudatettu sopimuksessa suositeltua työvoiman vähentämisjärjestystä työntekijän työsuhteen keston ja huoltovelvollisuuden suhteen.

Kysymys myös siitä, olisiko työnantaja ollut velvollinen tarjoamaan irtisanotuille lähinnä puusepänteollisuuden alan työntekijöille kytkentätyötä sen sijaan että otti tähän työhön uusia työntekijöitä.

Kysymys myös vastaajasta työtuomioistuimesta.

Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. Puusepänteollisuuden Liitto r.y. ja Oy Salon Radiolaatikko Ab Puutyöväen Liitto r.y. Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y.

RATKAISU

Puutyöväen Liiton ja Puusepänteollisuuden Liiton välillä on 29.4.1977 solmittu puusepänteollisuuden työehtosopimus ajaksi 29.4.197728.2.1979.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton välillä 6.6.1978 solmitussa yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista sanotaan muun muassa:

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapaista vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu työsopimuslain 40 ja 41 §:ssä määrätyllä tavalla.

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Lomautus

Lomauttaminen.

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain (As.kok. n:o 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Takaisinottaminen

Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä, ja työnantaja kuuden kuukauden kuluessa tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työnhakijoille.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tarkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijöitten ollessa vielä lomautettuina työnantaja oli syksyllä 1978 ryhtynyt hankkimaan yritykseen uusia työntekijöitä työmarkkinoilta. Kysymyksessä olivat radiolaatikkotehtaassa tavalliset kytkentätyöt, joihin ei ollut olemassa mitään erityistä ammattikoulutusta. Uudet työntekijät oli otettu vastoin puheena olevan irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n määräyksiä. Uusilla työntekijöillä oli sittemmin teetetty tavallisia vaihetöitä ja vain osittain ammattitaitoa vaativiksi väitettyjä kytkentätöitä, joihin heidät oli lehti-ilmoituksen perusteella otettu. Samaan aikaan yrityksessä oli kuitenkin työskennellyt niin ikään viisi aikaisemmin kytkentätöitä tehnyttä työntekijää muissa kuin kytkentätöissä.

Näillä perusteilla Puutyöväen Liitto on vaatinut, että Oy Salon Radiolaatikko Ab ja Puusepänteollisuuden Liitto kumpikin tuomittaisiin työehtosopimusten mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon. Tämän ohella Puutyöväen Liitto on vaatinut, että Oy Salon Radiolaatikko Ab velvoitettaisiin suorittamaan kanteessa mainituille työntekijöille vahingonkorvauksena sopimuksen vastaisesta lomauttamisesta ja irtisanomisesta heille viimeksi maksetun tuntipalkan mukaan laskettu kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa.

Puusepänteollisuuden Liitto ja Oy Salon Radiolaatikko Ab ovat kanteeseen vastatessaan ilmoittaneet, että Oy Salon Radiolaatikko Ab:n Salon tehtailla oli televisiolaatikoiden valmistamisen lisäksi ryhdytty yhä enenevässä määrin tuottamaan myös kaiuttimia. Tästä tuotannon rakennemuutoksesta oli seurannut se, että työntekijöille asetetut ammattitaitovaatimukset olivat oleellisesti muuttuneet. Kaiuttimien valmistus oli työtavaltaan täysin toisenlaista kuin televisiolaatikoiden valmistaminen. Kaiutinten valmistus oli suurelta osin kytkentätyötä, joka ei ollut mitään puusepänteollisuuden alaan kuuluvaa työtä. Kytkentätyö vaati sorminäppäryyttä, huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta, minkä vuoksi se oli tyypillisesti naisten suorittamaa työtä.

Puutyöväen Liitto on esittänyt työtuomioistuimelle Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n kannanoton, jossa on todettu Puutyöväen Liiton ja Puusepänteollisuuden Liiton olevan yksimielisiä siitä, että keskusjärjestöjen välistä yleissopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista sovelletaan liittojen välillä siitä huolimatta, etteivät asianosaisliitot erimielisyystapauksen sattuessa olleet keskenään sopineet kirjallisesti keskusjärjestösopimuksen noudattamisesta. Toisaalta kumpikaan osapuoli ei ollut käyttänyt hyväkseen keskusjärjestösopimukseen liittyvää irtautumismahdollisuutta. Ottaen huomioon edellä todetut seikat sekä sen, että riitakysymys koski vain keskusjärjestösopimuksen määräyksien soveltamista yksittäistapaukseen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ei nähnyt estettä sille, että Puutyöväen Liitto esiintyisi kantajana mainitussa jutussa.

Puutyöväen Liitto ja Puusepänteollisuuden Liitto ovat lausuneet, että irtisanomisen ja lomauttamisen perusteista tehdyn yleissopimuksen tultua voimaan kesäkuussa 1978 liittojen kesken oli todettu, että sopimus sitoi kumpaakin liittoa jäsenineen, koska kumpikaan liitto ei ollut irtisanoutunut siitä. Liittojen keskeistä sopimuspöytäkirjaa ei kuitenkaan ollut katsottu tarpeelliseksi laatia, koska työehtosopimuskausi oli jo pitkälle kulunut ja koska sopimus muutenkin koko sisällöltään sitoi keskusjärjestöjen jäsenliittoja.

Puutyöväen Liitto on tämän jälkeen Suomen Työnantajain Keskusliittoa vastaan vireille panemassaan toisessa kanteessa esittänyt edellä mainittuun SAK:n kannanottoon viitaten Puusepänteollisuuden Liittoa ja Oy Salon Radiolaatikko Ab:tä vastaan samat vaatimukset kuin edellä tarkoitetussa aikaisemmassa kanteessa.

Suomen Työnantajain Keskusliitto on kanteeseen vastatessaan yhtynyt Puusepänteollisuuden Liiton ja Oy Salon Radiolaatikko Ab:n edellä olevassa vastineessa lausuttuun.

Puusepänteollisuuden Liittoa ja Oy Salon Radiolaatikko Ab:tä on kuultu Suomen Työnantajain Keskusliittoa vastaan vireille pannussa jutussa.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on tullut voimaan 22.6.1978. Sopimuksessa ei ole määräystä siitä, miten sopimusta olisi sovellettava ennen sen voimaantuloa tapahtuneisiin lomautuksiin. Kun muuta ei ole liioin selvitetty tarkoitetun, työtuomioistuin katsoo, ettei sopimus velvoita työnantajaa peruuttamaan ennen sen voimaantuloa alkaneita lomautuksia, vaikka uuden sopimuksen mukaisia lomauttamisen edellytyksiä ei olisikaan täytetty.

Nuutinen on sen sijaan lomautettu sopimuksen voimaantulon jälkeen. Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen kuitenkin osoittavan, että kun TV-laatikoiden valmistukseen tarvittava työmäärä on laatikoiden rakenteen muuttamisen johdosta alentunut pysyvästi noin kolmasosaan entisestä, on Nuutisen lomauttamiseen ollut sopimuksessa edellytetyt erittäin painavat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Jutuissa ei liioin ole yleisluontoisia huomautuksia lukuun ottamatta esitetty selvitystä siitä, että Nuutisen suhteen ei olisi mahdollisuuksien mukaan noudatettu sopimuksen 11 §:ssä suositeltua työvoiman vähentämisjärjestystä työntekijän työsuhteen keston ja huoltovelvollisuuden suhteen. Sama koskee vastaavasti sekä Heinistä että Nuutista heidän työsopimuksiaan irtisanottaessa.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Oy Salon Radiolaatikko Ab ole kanteissa kerrotulla menettelyllään syyllistynyt irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen määräysten rikkomiseen eikä Puusepänteollisuuden Liitto menettelyn hyväksyessään valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteet. Asian laatuun nähden saavat Suomen Työnantajain Keskusliitto, Puusepänteollisuuden Liitto ja Oy Salon Radiolaatikko Ab kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, Pyrhönen, P.Hämäläinen, M. Virtanen, Kaski, Kuivanen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.