Labor court orders union fines for failing to enforce work peace and monitor strike actions.
Legislator summary
AI generatedThe court ordered the cable manufacturers' union and its branch to pay fines for violating work peace obligations and neglecting supervisory duties. Although the union branch argued it could not control strikes by its members, the court found that the branch failed to take sufficient measures to prevent the strikes against wage increase proposals. Consequently, the union was held liable for the breaches and ordered to pay monetary penalties and legal costs.
Legislator headnote
AI generatedWork Peace Act s. 4; Trade Union Supervision Act s. 8, 9, 10: Unions and their branches are obligated to ensure members do not engage in strike actions; failure to take sufficient preventive measures constitutes a breach of duty and warrants fines.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kaapelitehtaan puhelin- ja voimakaapeliosaston paperieristäjät olivat työnantajan torjuttua osaston luottamusmiehen tekemän paperieristäjien urakkahinnoittelutason nostamista tarkoittavan palkankorotusesityksen ryhtyneet lakkoon. Lakot olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin.
Luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeiden mukaan ei ammattiosaston työosaston luottamusmiehelle valitsemalla varaluottamusmiehellä ollut luottamusmiessopimuksen mukaisia velvollisuuksia, eikä paikallisesta käytännöstä, johon sitä paitsi oli vedottu vasta työtuomioistuimen pääkäsittelyistunnossa, esitetyn selvityksen katsottu riittävän perusteeksi sille, että ammattiosasto vastaisi työosaston varaluottamusmiehen osallistumisesta lakkoon. Ammattiosaston ei kuitenkaan ollut selvitetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä noudattamaan työrauhaa. Lakkojen uusiuduttua useaan otteeseen ei työntekijäliiton toimenpiteitä lakkojen melko vähäisestä laajuudesta huolimatta pidetty riittävinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 allekirjoitetussa kaapeliteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
Yleissopimus 15.5.1946
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Suorituspalkka
Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).
Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
28 § Luottamusmiehet
Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta 2.4.1969.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
33 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen osana noudatetussa keskusjärjestöjen välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5. kohta:
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen osana noudatetussa keskusjärjestöjen välillä 2.4.1969 solmitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 § Luottamusmies ja ammattiosasto
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 § Luottamusmiehen valitseminen
1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luottamusmiessopimukseen liittyvissä soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 § Luottamusmies ja ammattiosasto
2 § 1 kohta Sopimuksen tarkoittama luottamusmies
Määräykset koskevat sopimuksen 3 §:n mukaan valittuja luottamusmiehiä, eli työosastojen luottamusmiehiä, pääluottamusmiehiä sekä pääluottamusmiehille valittuja varamiehiä sinä aikana, jona he ammattiosaston työnantajalle antaman ilmoituksen mukaan hoitavat pääluottamusmiehen tehtäviä. Mikäli ammattiosastot valitsevat muunlaisia luottamushenkilöitä, ei tämä sopimus koske heitä.
Luottamusmiessopimuksen ulkopuolelle jäävät näin ollen mm.:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
c) Työosaston luottamusmiehille mahdollisesti valitut varamiehet. Vaikka ammattiosasto valitsisi varamiehiä myös työosastojen luottamusmiehille, ei tällaisilla työntekijöillä ole luottamusmiessopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työntekijäpuoli ei ollut vaatinut paperieristäjien urakka-ansiota korotettavaksi yhdellä markalla, vaan oli esittänyt urakkahinnoittelutason nostamista kysymyksessä olevalla määrällä. Käytännön ansioiden noustua oli eristäjien vanhoihin urakoihin perustuva hinnoittelutaso jatkuvasti jäänyt jälkeen käytännön palkoista. Esityksellään työntekijät olivat pyrkineet vähentämään palkanmaksukausittain tapahtuvia ansiotasoheilahteluja, kun hinnoittelutaso olisi noussut lähemmäksi käytännön palkkatasoa. Eristäjien hinnoittelutaso oli verrattuna saman työosaston muiden koneiden hinnoittelutasoon yli 2 mk/tunti alhaisempi. Eristäjät olivat joutuneet ajamaan noin kymmentä erityyppistä kaapelia, joista osalle oli sovittu oma urakkahinta, jota hinnoittelutason korottamisesitys ei ollut koskenut. Laskelmaa siitä, mitä hinnoittelutason nostaminen olisi merkinnyt kokonaisurakka-ansioon, oli mahdoton esittää.
Työnantajan edustaja oli 14.2.1980 esittänyt pääluottamusmiehelle, että hinnoittelutasoa olisi voitu tarkistaa, mikäli työntekijäpuoli olisi suostunut siihen, että olisi siirrytty työnantajan pitkän aikaa vaatimaan tuotantotekniseen muutokseen, jonka mukaan yksi työntekijä olisi hoitanut yhden koneen sijasta kahta konetta. Tähän vaatimukseen ei pääluottamusmies ollut voinut suostua. Työnantajan edustaja oli kieltäytynyt muulta pohjalta neuvottelemasta hinnoittelutasosta.
Ammattiosasto oli tehnyt voitavansa valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi. Se ei ollut millään tavoin myötävaikuttanut tai tukenut lakkoja. Luottamusmiehet olivat kaikissa yhteyksissä vaatineet työrauhan säilyttämistä ja asioiden ratkaisemista neuvotteluteitse. Vielä 21.2.1980 osapuolet olivat tehneet liitoille yhteisen pyynnön liittoneuvottelujen käymiseksi asiassa. Työosaston osalta asioiden hoitoa oli lisäksi hankaloittanut se, että sekä osaston luottamusmies että varaluottamusmies olivat astuneet tehtäviinsä vasta 1.2.1980 ja osaston luottamusmies oli ollut kursseilla 18.2.1980 alkaen. Saatuaan kantajaliiton 15.2.1980 päivätyn kirjeen oli Metallityöväen Liitto ottanut yhteyttä pääluottamusmieheen ja vaatinut työrauhan palauttamista. Näillä perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Kaapelinvalmistajain ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Nokia Ab:n Salmisaaren kaapelitehtaan puhelin- ja voimakaapeliosaston paperieristäjät ovat työnantajan torjuttua osaston luottamusmiehen tekemän paperieristäjien urakkahinnoittelutason nostamista yhdellä markalla tarkoittavan palkankorotusesityksen olleet kanteessa mainituin tavoin lakossa 8.2.-26.2.1980. Lakot ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin. Ammattiosaston luottamusmiesten on ilmoitettu vaatineen työrauhan säilyttämistä ja asian ratkaisemista neuvotteluteitse.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Kaapelinvalmistajain ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 3000 markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä samoin 3000 markkaa ja kummankin yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1000 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Parkkinen, Sariola, M. Virtanen, Leivo, P. Virtanen ja Olin.
Tuomio oli yksimielinen.