Labor union fined for strike over wage rules despite employer's failure to maintain peace.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered the metal industry union to pay a compensation fine and cover the employer's legal costs. The union failed to prove it fulfilled its duty to maintain industrial peace during strikes against wage provisions. Consequently, the court found the union liable for violating the collective agreement's peacekeeping obligations.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act: A trade union is liable to pay a compensation fine if it fails to fulfill its obligation to maintain industrial peace during strikes.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Telakan erään työosaston työntekijöiden ryhdyttyä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuviin lakkoihin ammattiosaston edustajat olivat ensin tehneet voitavansa työtaistelujen lopettamiseksi, mutta lakkoilun jatkuessa ammattiosaston toimenpiteet työrauhan ylläpitämiseksi eivät olleet riittäviä. Tämän jälkeen telakan lähes kaikki työntekijät eli pääosa ammattiosaston jäsenistä, heidän joukossaan osaston puheenjohtaja, pääluottamusmies sekä lähes kaikki toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet olivat osallistuneet kahteen eri lakkoon, jotka olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin ja toinen niistä lisäksi eräisiin muihinkin määräyksiin. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon.
Työntekijäliiton ei katsottu laiminlyöneen velvollisuuttaan työrauhan ylläpitämisessä.
Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat
Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Perustuntipalkka
Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Aikapalkka
Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.
Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.
Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Soveltamisohje:
Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen seuraaminen tapahtuu seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sanotuilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on tältä osin vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon lain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
28.5.1979 pidetyssä työntekijöiden kokouksessa, jossa puheenjohtajana on toiminut ammattiosaston puheenjohtaja, työntekijät ovat yksimielisesti päättäneet kanteessa kerrotusta, sanottuna päivänä olleesta lakosta, johon on osallistunut telakan 1 600 työntekijää eli pääosa ammattiosaston jäsenistä, heidän joukossaan osaston puheenjohtaja, sen asettama pääluottamusmies ja lähes kaikki toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa. Lakolla on tarkoitettu tukea työntekijäpuolen kantaa vastineessa mainituissa eri neuvottelukysymyksissä, ja se on siten kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin aika- ja urakkapalkoista, ateriakorvauksista, työsuhteen lakkaamisesta ja työnjohto-oikeudesta.
Palkka- ja muitakin erimielisyyksiä koskeneiden neuvottelujen jatkuttua kesän 1979 ajan työntekijät ovat jälleen 19.9.1979 kokouksessaan tekemänsä päätöksen mukaisesti ryhtyneet aikapalkkoja koskevia vaatimuksiaan tukeakseen lakkoon, joka on päättynyt saman kuun 24 päivänä. Myös siihen on osallistunut noin 1 600 työntekijää eli ammattiosaston useimmat jäsenet, heidän joukossaan osaston puheenjohtaja ja sen asettama pääluottamusmies sekä lähes kaikki toimikunnan jäsenet ja luottamusmiehet. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.
Ottaen huomioon Metallityöväen Liiton toukokuun 1979 suorittamista toimenpiteistä esitetyn selvityksen ja telakan lähes koko työntekijäkuntaa koskeneen lakon lyhytaikaisuuden työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että vastaajaliitto olisi tuolloin laiminlyönyt velvollisuutensa työrauhan ylläpitämisessä.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen enemmälti, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1600 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, Airaksinen, Kaski, Leivo, ja Kenraali.
Tuomio oli yksimielinen.