Labor court dismissed claim that employer's dismissal violated protection agreement due to lack of formal dispute resolution.

Näyttämättä oli jäänyt, että tehtävien laiminlyönti olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty erityisen painava irtisanomiseen oikeuttava syy. Työnantajan irtisanomisen johdosta maksettavaa korvausta soviteltu toimihenkilön itsensä työsuhteen katkaisemiseen antaman aiheen perusteella.

Toimihenkilöpuolelta irtisanomistilaisuudessa esitetty toteamus siitä, että toimenpide oli oikea, ei ollut irtisanomissuojasopimuksen ja runkosopimuksen edellyttämä erimielisyyskysymyksen ratkaisu.

Asianosaiset: Suomen Konepäällystöliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja And. Auvinen Osakeyhtiö

RATKAISU

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä 31.1.1979 solmitussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § TYÖNANTAJAN JA TEKNISEN TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET

1. Teknisen toimihenkilön tulee:

edistää ja valvoa työnantajan etuja; noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen asioissa, kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutkimuksia sekä liikesuhteita koskevissa sekä

tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § IRTISANOMISAIKA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa 31.12.1978 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa muutoin on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

33 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta tekninen toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voinet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Jommankumman asiapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa sovittava.

5. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimielisyysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Runkosopimuksessa mainitussa irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkiloista itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti toimihenkilölle.

5 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo toimihenkilön työsopimuksen eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan toimihenkilön vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon toimihenkilön ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, toimihenkilön ikä, toimihenkilön mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, toimihenkilön itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää toimihenkilölle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Jos irtisanomisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja toimihenkilöliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jutun esivalmistelussa tehdyllä päätöksellä asia on työtuomioistuimesta annetun lain 21 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla siltä osin kuin kanteesta on luovuttu jätetty sillensä.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun siltä osin kuin sitä ei ole esivalmistelussa jätetty sillensä ja katsoo siinä selvitetyksi, että And. Auvinen Osakeyhtiö on 25.9.1979 irtisanonut palveluksessaan olleen ylikonemestari Veli Uuno Sakari Turusen työsuhteen päättymään 31.10.1979. Yhtiö on perustanut irtisanomisensa sahan, kuorimon ja voimalaitoksen korjausseisokin aikana 15.7.-31.8.1979 tapahtuneisiin korjaus- ja huoltotöiden valvonnassa tapahtuneisiin laiminlyönteihin, joihin Turunen sen mielestä on syyllistynyt. Tällaisina laiminlyönteinä on tuotu esiin muun muassa se, että voimalaitoksen höyrykattilan varasyöttövesipumppu on jätetty huoltamatta, kuorimon kuljettimen vaihdelaatikon huoltaminen on jätetty suorittamatta, II raamin vaihdelaatikko on väärin asennettu ja I raamin tukkivaunun öljypumppu on myös väärin asennettu. Näistä Turusen viaksi luetuista laiminlyönneistä on sitten aiheutunut ylimääräisiä korjausseisokkeja. Kantajaliiton mielestä Turunen ei ole mainittuihin laiminlyönteihin syyllistynyt.

Työnantajapuolelta on esitetty selvitystä siitä, että irtisanomistilaisuudessa läsnä ollut teknisten toimihenkilöiden yhdysmies on - Turusen jo poistuttua tilaisuudesta - työnantajan taholta esitetyn kysymyksen johdosta todennut toimenpiteen oikeaksi. Tässä vaiheessa annettua lausumaa työtuomioistuin ei kuitenkaan olosuhteet huomioon ottaen pidä toimihenkilöpuolta sitovana irtisanomissuojasopimuksen 10 §:ssä ja runkosopimuksen 33 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna erimielisyyskysymyksen ratkaisuna.

Työtuomioistuimelle on esitetty ristiriitaista selvitystä siitä, onko vuosittaisen korjausseisokin aikana tehtäviin töihin yrityksessä kuulunut kaikkien koneiden ja laitteiden huoltaminen vaiko vain niiden korjaustöiden suorittaminen, jotka on merkitty yrityksessä laadittuun ns. korjauslistaan. Työnantajapuolen selvityksen mukaan, joka työtuomioistuimen käsityksen mukaan vastaa yleistä käytäntöä, korjausseisokin aikana korjataan koneissa ja laitteissa tiedossa olevat viat ja sen lisäksi tarkastetaan ja huolletaan myös muut koneet ja laitteet, joiden kunnosta yrityksen toiminta on riippuvainen.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Kuivanen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.