Labor court dismisses strike claim where employer exceeded management authority and failed to negotiate.

Työntekijät olivat olleet lakossa vastalauseena sille, että työnantaja oli kahden työntekijän kieltäydyttyä tekemästä heille määrättyä työtä keskeyttänyt palkanmaksun sekä antanut varoituksen. Lakkojen katsottu - siitä riippumatta, oliko työnantajalla ollut oikeus määrätä työntekijät ko. työhön ja oliko varoitusten antaminen ollut oikeutettua ja kohtuullista - kohdistuneen työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta lakkoihin. Osasto tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 8.2.1979 solmitussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §. Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

1. Liitteenä XII olevaa 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Liitteenä XV olevaa 2.4.1969 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta allekirjoituspöytäkirjoineen sekä 26.1.1970 allekirjoitettua pöytäkirjaa luottamusmiessopimuksen 5 §:n soveltamisesta ja 8.12.1970 tehtyä sopimusta pääluottamusmiehelle annettavista lisätiedoista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §. Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 §. Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

27 §. Liittojen edustajien osallistuminen paikallisiin neuvotteluihin

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 §. Sopimusten tulkinta

1. Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta asianosaiset keskenään neuvottelemalla eivät pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Elleivät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi jompikumpi sopimuspuoli alistaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Muist. 1. Paikalliset neuvottelut erimielisyysasiassa on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 §. Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jostain muusta kuin 28 §:ssä mainitusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä, on ennenkuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi, ja siitä laadittava 28 §:n 2. muistutuksessa tarkoitettu muistio.

2. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

3. Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda sovintoon, on sen järjestön, joka aikoo turvautua työnseisaukseen, siitä ilmoitettava kirjallisesti toiselle järjestölle viimeistään 14 vuorokautta ennen aiottua seisausta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen 15.5.1946 solmimassa yleissopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavasta keskusjärjestöjen 2.4.1969 solmimassa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §. Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §. Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai työehtojaan koskevaa asiaa selvitetyksi suoraan työnjohdon kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi työosastonsa luottamusmiehen ja työnjohdon välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

3. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vastaajaliiton esittämän johdosta kiistänyt, että paikallisesti olisi sovittu työntekijöiden siirtojen lykkäämisestä tai rajoitettu työnantajan oikeutta siirtää luottamusmiestä oman luottamusmiesalueensa ulkopuolelle. Myöskään keskusjärjestöjen välinen luottamusmiessopimus ei estänyt kanteessa tarkoitetun kaltaista tilapäistä siirtämistä toiselle osastolle.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Sen johdosta, että yhtiö on antanut kummallekin työstä kieltäytyneelle työntekijälle kirjallisen varoituksen eikä käydyissä neuvotteluissa ole suostunut sitä peruuttamaan, työntekijät ovat edelleen toimeenpanneet 19.11.1979 alkaen kanteessa kerrotun lakon. Työtaisteluihin on osan aikaa osallistunut neljä ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä sekä kaksi toimikunnan jäsentä. Luottamusmiesten on ilmoitettu kehottaneen työntekijöitä pysymään työssä, ja ammattiosaston toimikunta on kokouksessaan 20.11.1979 kehottanut ovitehtaan työntekijöitä palaamaan työhön. Selvitystä siitä, miten ammattiosasto muuten olisi toiminut työrauhan turvaamiseksi, ei työtuomioistuimelle ole kuitenkaan esitetty.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 2 500 markkaa ja korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Tiitola, Äimälä, Kuivanen, Suominen ja Sulkunen.

Eri mieltä ollut jäsen Sulkunen lausui:

Yhdyn työtuomioistuimen enemmistön päätökseksi tulleeseen mielipiteeseen siltä osin, kuin siinä on selvitetty kanteessa kerrotuin tavoin tapahtuneisiin työnseisauksiin johtaneita tapahtumia.

Katson myös, että ensimmäisen lakon syynä on ollut palkanmaksun keskeyttäminen kysymyksessä olevilta kahdelta työntekijältä sen vuoksi, että he kieltäytyivät tekemästä työantajan heille osoittamaa työtä. Katson kuitenkin, etteivät kummatkaan työntekijät olleet velvolliset suorittamaan työnantajan heille määräämiä töitä. Ensiksi kieltäytynyt oli terveydellisistä syistä lääkärintodistuksen nojalla aikaisemmin siirretty kevyempiin töihin, ja asiassa todistajana kuultu ylityönjohtaja on ilmoituksensa mukaan ollut tietoinen sekä lääkärintodistuksen olemassaolosta että sen aiheuttamasta siirrosta. Näin ollen puheena olevaa työntekijää ei vastoin hänen omaa suostumustaan voitu määrätä eri osastolle raskaaseen työhön. Asiassa on myös esitetty riittävässä määrin selvitystä siitä, että paikallisen käytännön mukaisesti luottamusmiestä ei ilman hänen suostumustaan olisi voitu siirtää toisiin tehtäviin luottamusmiesalueensa ulkopuolella.

Kuitenkin kun luottamusmies on pyytänyt neuvotteluja syntyneestä tilanteesta kummankin työntekijän siirron osalta, on ylityönjohtaja kieltäytynyt neuvotteluista ja kieltäytynyt kuuntelemasta, mitä luottamusmiehellä olisi ollut asiaan sanottavaa. Sen sijaan ylityönjohtaja on yksipuolisesti määrännyt näiden kahden työntekijän palkanmaksun välittömästi keskeytettäväksi. Työnantajalla ei siten kummassakaan tapauksessa ole ollut oikeutta määrätä puheena olevia työntekijöitä sanottuihin töihin ja lisäksi työnantaja on kieltäytynyt työehtosopimuksen 27-29 §:ssä edellytetyistä neuvotteluista. Tässä tapauksessa, kun on ollut kyse väliaikaisista siirroista ja työntekijän henkilökohtaisen työstäkieltäytymisoikeuden käyttämisestä, menettää neuvottelumenettely merkityksensä, ellei paikallisneuvotteluja aloiteta viipymättä eli työehtosopimuksen edellyttämin tavoin ensi tilassa.

Työtaistelutoimenpiteeseen on siten ryhdytty työnantajan työnjohtotoimivallan ilmeisen ylityksen johdosta. Sillä on myös tosiasiallisesti estetty työnantajan mahdollisuus määrätä työn johtamisesta, mika ei sinänsä työtuomioistuimen käytännön mukaan merkitse, että se kohdistuisi tätä koskevaan työehtosopimuksen määräykseen. Työtuomioistuimen enemmistö on tässä tapauksessa ja työtuomioistuin eräissä aikaisemmissa tuomioissaan katsonut, että työtaistelutoimenpide, johon ryhdytään työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden ylittämisen johdosta, myös automaattisesti työehtosopimuslain 8 §:n edellyttämällä tavalla kohdistuu työehtosopimuksen työnjohtomääräykseen.

Työehtosopimuksessa määritelty työnjohtoa ja valvontaa sekä työntekijän ottamista ja erottamista koskeva toimivalta on kuitenkin mm. lainsäädännön ja sopimusten asettamien rajoitusten alainen. Katson siis, että työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvollisuus voi suojata ainoastaan näiden rajoitusten alaisena tapahtuvaa työnjohtotoimivallan käyttöä, koska muutoin työnantaja voi minkä tahansa toimenpiteen tueksi vedota po. sopimusmääräykseen. Sitä paitsi esillä olevassa tapauksessa työtaistelutoimenpide on kohdistunut työnantajan työnjohtovallan ilmeiseen ylitykseen, minkä seikan työnantaja on myös joko tiennyt tai hänen olisi edellä mainituin perustein tullut se tietää, eikä työnantaja siten ole voinut vilpittömässä mielessä vedota siihen, että kysymyksessä on ollut "aito" tulkintariita (ks. K. Sarkko, Työrauhavelvollisuudesta s. 201-202). Tämän vuoksi katson, ettei tämä työtaistelutoimenpide ole kohdistunut asianosaisliittojen välisen työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta.

Jälkimmäisen lakon syynä on ollut työntekijöille työstäkieltäytymisen vuoksi perusteettomasti annettu varoitus. Työnantajan valtuudet varoitusten tai huomautusten antamiseen rajoittuvat eräisiin, esimerkiksi työsopimuslain 43 §:n tai merimieslain 70 §:n säännöksiin. Yleinen oikeus rankaisutai kurinpitovallan käyttämiseen varoitusten muodossa ei liity työsuhteeseen edellä mainittuja säännöksiä lukuun ottamatta, vaan tällaisista kurinpitovallan käyttämistä koskevista oikeuksista on erikseen sovittava (P.K. Koskinen, Työnantajan kurinpitovallasta, LM 1975 s. 544 ss.). Kun mitään erillistä varoitusmenettelyä koskevaa työehtosopimusmääräystä ei sisälly asianosaisliittojen väliseen työehtosopimukseen, katson, ettei myöskään jälkimmäinen työtaistelutoimenpide ole kohdistunut työehtosopimukseen, koska kurinpitovallan käyttöä ei voida mielestäni johtaa työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräyksistä.

Näillä perusteilla harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen määrään Puutyöväen Liiton kuitenkin kärsimään omat oikeudenkäyntikulunsa.