Labor court dismissed union strike claims but fined union for violating work peace obligations.

Riippumatta siitä, olisiko paperitehtaalla aiemmin noudatetun käytännön ja paikallisten sopimusten perusteella ollut sovittava myös näytteidenoton kuulumisesta varamiesten tehtäviin, olisi työntekijöiden tullut tehdä heille määrättyä työtä, kunnes tätä koskevat tulkintakysymykset olisi ratkaistu. Sama koski kysymystä ylimääräisen miehen velvollisuudesta suorittaa työtä pumppukärryillä.

Keskeyttäessään työstä kieltäytymisten vuoksi kysymyksessä olevilta työntekijöiltä palkanmaksun ei työnantaja ollut syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Palkanmaksun keskeyttämisestä työstä kieltäytyneiltä työntekijöiltä johtuneet lakot sekä lakko, jonka aiheena oli ollut palkanmaksun keskeyttäminen työpaikaltaan poistuneelta ammattiosaston puheenjohtajalta, olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston toimikunta oli saatuaan tiedon palkanmaksun keskeyttämisestä ammattiosaston puheenjohtajalta tehnyt päätöksen tehtaan tyhjentämisestä. Ammattiosaston edustajien ei ollut selvitetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi ja ammattiosasto vastasi lisäksi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Työnantajaa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty ja ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y ja Paperiliitto r.y. vuoroin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 10.3.1980 allekirjoitetussa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §. Yleissopimuksen noudattaminen

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 §. Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. (Kts. sov.ohjeet)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §. Työpalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Työntekijälle, joka toimii ns. vuorottajana tai varamiehenä kahta tai useampaa ammattia varten maksetaan parhaimmin palkatun työn mukainen palkka.

Muist. 1. Varamiesjärjestelmä edellyttää sellaisten työntekijäin nimittämistä varamiehiksi, jotka joutuvat toimimaan sijaisina kahdessa tai useammassa eri ammatissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1-K1 kausipalkka on vähintään 1048 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä III olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmeneva työntekijäin tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.

Suoritettaessa sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehelle ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.

Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 §. Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä. (Kts. sov.ohjeet)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §. Varamies ja ns. vuorottaja

Jos vuorotyöntekijä oman ammattinsa lisäksi joutuu eri vuoroissa olevien toista ammattia tekevien työntekijöiden sairastuessa, ollessa lomalla tai muuten estyneenä suorittamaan toistuvasti näiden töitä, on työntekijää silloin pidettävä varamiehenä ja on hänelle silloin suoritettava vastaava palkka. Samoin on työntekijää pidettävä varamiehenä, jos hän tarvittaessa suorittaa kahta tai useampaa ammattia suorittavien työntekijöiden töitä omaamatta kuitenkaan omaa varsinaista ammattia.

Mikäli kyseessä on varamiestehtävä, jossa käytetään palkkiopalkkaa (kiinteä osa ja palkkio-osa) tai urakkapalkkaa (suora palkka), on varamiespalkkaa määrättäessä pidettävä palkkiotyön osalta perusteena palkkiopalkan kiinteää osaa ja urakkatyön osalta mahdollista urakkatakuupalkkaa. Suorittaessaan kyseistä palkkio- tai urakkatyötä, saa varamies näiltä tunneilta varamiespalkkansa lisäksi tämän ja kyseisessä palkkio- tai urakkatyössä saavuttamansa ansion erotuksen. Tätä periaatetta sovelletaan myös ns. vuorottajaan. Liitot toteavat, että mikäli ns. reservimiehiä käytetään varamiestehtävissä, on näiden ammattinimikkeet ja palkkaus saatettava yhdenmukaiseksi varamiesjärjestelmän kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijät olivat edellä mainituilla työtaistelutoimenpiteillä pyrkineet painostamaan työnantajaa asiassa, joka työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevan määräyksen perusteella kuului työnantajan päätettäviin asioihin. Ammattiosasto oli tukenut lakkoja, joihin myös luottamusmiehet olivat osallistuneet. Näillä perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien selvästä rikkomisesta.

Edellä olevilla perusteilla Paperiliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

G.A. Serlachius Oy oli ryhtymällä mainittuihin työnteon ja palkanmaksun keskeytyksiin selvästi rikkonut työrauhavelvollisuutensa, minkä vuoksi Paperiliitto on vaatinut sen tuomitsemista hyvityssakkoon.

Edellä mainituilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 on ollut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta sekä G.A. Serlachius Oy Paperiliiton kanteen johdosta asiassa kuultavana.

11.9.1980 ammattiosaston toimikunta on käsitellyt asiaa ja ammattiosaston kokouksessa on tehty päätös töihinpaluusta seuraavana aamuna. 12.9.1980 aamulla pitämässään kokouksessa ammattiosaston toimikunta on tehnyt edellä mainitun päätöksen tehtaan tyhjenemisestä kello 12. Ammattiosaston edustajien ei muutoinkaan ole selvitetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla. Ammattiosasto vastaa lisäksi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Paperiliiton kanteen hyläten, tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 6 000 markkaa ja korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 2 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, Leivo ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.