Labor court dismisses dismissal claim due to valid reorganization but orders employer to pay compensation and legal costs.

Toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä oli osuuskauppaan perustettu hallipäällikön toimi ja samalla lakkautettu elintarvikeosastonhoitajan toimi. Elintarvikeosastonhoitajana toimineen työntekijän toiminnasta ja ammattitaidosta tässä tehtävässä esitetty selvitys huomioon ottaen katsottu että työnantajalla oli ollut irtisanomis- ja lomautussuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy irtisanoa elintarvikeosastonhoitajan työsopimus tarjoamalla hänelle ainoaksi vaihtoehdoksi toisen myymälän myymälänhoitajan tointa, ja kun hän ei ollut suostunut ottamaan sitä vastaan, lopettamaan hänen työsuhteensa irtisanomisen mukaisesti.

Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuudesta.

Asianosaiset: Myymäläesimiesten Liitto r.y. Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y.

RATKAISU

Kaupan Työnantajaliiton ja toiselta puolen muun ohella Myymäläesimiesten Liiton välillä ajan 1.4.197729.2.1980 voimassa olleessa myymälän ja osastonhoitajien, tuotevarastonhoitajien sekä keskusvaraston hoitajien työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

6 § Työsuhteen päättyminen

1. Irtisanomisaika on molemmin puolin yksi kuukausi, jolleivät työnantaja ja toimihenkilö paikallisesti toisin sovi.

2. Tähän työehtosopimukseen sidottuihin toimihenkilöihin sovelletaan työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä allekirjoitettua irtisanomissuojaa koskevaa yleissopimusta siinä laajuudessa kuin irtisanomissuojasopimuksessa määrätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja toimihenkilöiden tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mahdollista, erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista alistaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

3. Neuvottelut sekä yritys- että liittotasolla pyritään aloittamaan mahdollisimman pian ja käymään asiallisesti ja kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liiketyönantajain Keskusliitto r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n kesken 8.6.1978 tehdyssä irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Pöytäkirjamerkintä:

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Pöytäkirjamerkintä:

Vaatimuksen esittäminen irtisanomisen tai lomauttamisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

Päätettäessä 1. kappaleessa mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Onatsulle tarjottu toimi Kerkonkosken myymälästä poikkesi oleellisesti hänen aikaisemmista tehtävistään ja kokemuksestaan. Kerkonkoskella rauta- ja maataloustavaroiden osuus liikkeen vuosimyynnistä oli noin 55 %, eikä Onatsulla ollut kokemusta tällaisten tavaroitten vaan elintarvikkeiden myynnistä. Osuuskauppa Koskelonseutu ei ollut antanut Onatsulle paljoakaan harkinta-aikaa uuteen tehtävään siirtymiseksi. Jo 5.7.1979 osuuskaupan johtokunta oli päättänyt valita Kerkonkosken myymälänhoitajaksi toisen henkilön. Onatsun työsopimuksen päättämisasiaa oli pyritty selvittämään aluksi paikallisin neuvotteluin ja myöhemmin liittojen välisissä neuvotteluissa pääsemättä yksimielisyyteen.

Saadun selvityksen mukaan työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut olemassa irtisanomis- ja lomautussuojasopimuksen edellyttämiä erityisen painavia syitä. Onatsun hoitamia elintarvikeosastonhoitajan tehtäviä ei tosiasiallisesti ollut lakkautettu, vaan toimelle oli annettu uusi nimitys hallipäällikkö ja toimeen valittu ulkopuolelta toinen henkilö. Tämä henkilö toimi tosiasiassa elintarvikeosastonhoitajana eli samassa tehtävässä, jossa Onatsu oli aikaisemmin ollut. Osuuskauppa Koskelonseudun Sokos-hallissa Rautalammilla oli elintarvikeosaston lisäksi rauta- ja maatalousosasto sekä tekstiiliosasto. Rauta- ja maatalousosastolla sekä tekstiiliosastolla oli omat tulosvastuulliset hoitajansa. Hallipäällikölle kuului tosiasiassa ainoastaan vastuu elintarvikeosastosta. Hallipäälliköksi valitulla henkilöllä oli huomattavasti vähemmän kokemusta elintarvikeosaston hoitajan tehtävästä kuin Onatsulla. Vielä vähemmän hänellä oli kokemusta hallipäällikön toimeen.

Asiaa selviteltäessä oli käynyt ilmeiseksi, että organisaatiojärjestelyjen tosiasiallinen tarkoitus oli ollut saada sanotuksi irti Onatsun työsuhde. Osuuskaupan johtokunta oli jo syksyllä 1977 päättänyt lakkauttaa muun muassa elintarvikeosaston hoitajan toimen. Tässä yhteydessä myös Onatsun työsopimus oli sanottu irti, mutta työsuhdetta ei ollut kuitenkaan päätetty. Seuraavan kerran Onatsun irtisanominen oli tullut ajankohtaiseksi maaliskuun lopussa 1978, jolloin Onatsulle oli ilmoitettu johtokunnan sanoneen hänet irti osastonhoitajan toimesta. Syyksi oli ilmoitettu, ettei Onatsu tullut toimeen alaistensa kanssa. Luottamusmiehen selvitettyä asiaa oli irtisanomisperusteet todettu aiheettomiksi ja irtisanominen rauennut. Onatsun työsopimuksen irtisanomiselle ei nytkään siis ollut hyväksyttäviä syitä, eikä mitään todellista organisaatiomuutosta ollut tapahtunut.

Sanotuilla perusteilla Myymäläesimiesten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi, että Kalevi Onatsun irtisanominen on tapahtunut ilman irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen edellyttämää erityisen painavaa syytä, ja että työtuomioistuin velvoittaisi Osuuskauppa- Koskelonseudun sen vuoksi suorittamaan Onatsulle vahingonkorvauksena perusteettomasta irtisanomisesta kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 21 006 markkaa 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Näillä perusteilla Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Myymäläesimiesten Liitto on vastineen johdosta lausunut, ettei kantaja ollut tietoinen vastaajan vastineessa esiintuodusta johtokunnan kokouksesta loppuvuonna 1977, jossa oli päätetty muuttaa osastonhoitajat jaostonhoitajiksi. Sen sijaan Onatsulle oli toimitettu kirje, jolla hänen työsuhteensa oli sanottu irti ja hänen palkkansa ilmoitettu irtisanomisen jälkeen oleellisesti alennettavan. Onatsu ei kuitenkaan ollut hyväksynyt työsopimuksensa irtisanomista, ja työsuhde oli jatkunut entisin ehdoin. Toisen kerran Onatsun työsopimus oli sanottu irti maaliskuun lopulla vuonna 1978 ja irtisanomisen syyksi ilmoitettu, ettei Onatsu tullut toimeen alaistensa kanssa. Luottamusmiehen selvittelyssä oli käynyt ilmi, että irtisanomiseen ei ollut aihetta. Nyt oli siis kysymys kolmannen kerran tapahtuneesta Onatsun työsopimuksen irtisanomisesta.

Kaupan Työnantajaliitto on vielä lausunut, ettei hallipäällikön toimenkuva syksyllä 1979 oleellisesti poikennut siitä, miksi se oli tarkennettu myöhemmässä toimenkuvassa. Uusi hallipäällikön tehtävä oli vaativampi kuin vanhan elintarvikeosaston päällikön tehtävä. Työnantajan mielestä Onatsu olisi voinut hyvin hoitaa Kerkonkosken myymälänhoitajan tehtävää, eikä Onatsusta ollut suinkaan haluttu päästä eroon. Uuden hallipäällikön tulosvastuuseen oli siirtynyt vuoden 1980 alusta kemikaali- ja paperiryhmä. Vuoden 1981 alusta hänen tulosvastuulleen siirtyisi myös tekstiiliosasto. Organisaation muutos oli siis todellinen syy Onatsun siirtoon Kerkonkoskelle.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Osuuskauppa Koskelonseutu on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Osuuskauppa Koskelonseudun johtokunta on 25.6.1979 pitämässään kokouksessa päättänyt perustaa osuuskaupan Rautalammin Sokos-halliin hallipäällikön toimen ja samalla lakkauttaa elintarvikeosaston hoitajan toimen. Päätös jatkuu johtokunnan pöytäkirjan mukaan seuraavasti: "Nykyinen elintarvikeosastonhoitaja Kalevi Onatsu sanotaan irti toimestaan. Hänelle tarjotaan avoinna olevaa Kerkonkosken myymälänhoitajan tointa. Mikäli hän ei ota myymälänhoitajan tointa vastaan, hän on Ok Koskelonseudun palveluksesta vapaa 30.9.1979." Onatsu on häneltä sitä tuolloin kysyttäessä kieltäytynyt ottamasta vastaan hänelle tarjottua tointa ja uudistanut kieltäytymisensä, kun häneltä on asiaa uudelleen kysytty ennen johtokunnan 5.7.1979 pitämää kokousta, jolloin Kerkonkosken myymälän hoitajaksi on valittu toinen henkilö. Näin ollen on Onatsun työsuhde Osuuskauppa Koskelonseutuun päättynyt irtisanomisen mukaisesti 30.9.1979.

Työtuomioistuimessa on esitetty selvitystä siitä, että Osuuskauppa Koskelonseudun johtokunta on loppuvuonna 1977 päättänyt osuuskunnan uudesta johto-organisaatiosta sekä kysymyksessä olevan Rautalammin pienoistavaratalon saneerauksesta ja sen henkilöjärjestelyistä. Tuossa yhteydessä on Onatsun työsopimus sanottu irti hänen siirtämisekseen 28.2.1978 alkaen toisiin tehtäviin, niin että hän saisi entistä palkkaansa 31.3.1978 saakka ja sen jälkeen uusien tehtävien mukaista alempaa palkkaa. Vastineesta selviävin tavoin työsuhde on kuitenkin jatkunut entisellään Onatsun vastustettua sen ehtojen muuttamista. Onatsun työsuhde on uudelleen maaliskuussa 1978 sanottu irti, koskei Onatsu työnantajan mukaan tullut toimeen alaistensa kanssa. Tämäkin irtisanominen on rauennut.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Äimälä, Leivo ja Olin.

Eri mieltä olevan jäsen Olinin lausunto, johon jäsen Leivo yhtyi:

Katson seuraavilla perusteilla jääneen näyttämättä, että Osuuskauppa Koskelonseudulla olisi ollut irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen 4 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy irtisanoa Kalevi Onatsun työsopimus sillä tavoin kun on tapahtunut.

Osuuskauppa Koskelonseudun johtokunta on 25.6.1979 pitämässään kokouksessa päättänyt irtisanoa toimihenkilö Kalevi Onatsun työsopimuksen. Johtokunnan pöytäkirjassa todetaan: "Päätettiin perustaa Rautalammin Sokos-halliin hallipäällikön toimi ja samalla lakkauttaa elintarvikeosaston hoitajan toimi. Nykyinen elintarvikeosastonhoitaja Kalevi Onatsu sanotaan irti toimestaan. Hänelle tarjotaan avoinna olevaa Kerkonkosken myymälänhoitajan tointa. Mikäli hän ei ota myymälänhoitajan tointa vastaan, hän on Ok Koskelonseudun palveluksesta vapaa 30.9.1979."

Toimihenkilö on kieltäytynyt ottamasta vastaan Kerkonkosken myymälänhoitajan tointa. Luottamusmiehen pyrittyä käynnistämään neuvotteluja irtisanomisasiassa on työnantaja kieltäytynyt ilmoittamasta tarkempia perusteita irtisanomiselle sekä kieltäytynyt myöskin asiaa sen kummemmin perustelematta työehtosopimuksen edellyttämän muistion tekemisestä. Vasta työtuomioistuinkäsittelyssä on tuotu irtisanomisen tarkempia perusteita esille.

Kyseinen toimihenkilö on irtisanottu kahdesti aikaisemmin, nimittäin loppuvuonna 1977 sekä maaliskuussa 1978. Edellisellä kerralla perusteena on ollut uudelleenorganisointi ja tähän liittyvät henkilöstöjärjestelyt, jälkimmäisellä kerralla työnantaja on ilmoittanut irtisanomisperusteena sen seikan, että toimihenkilö ei tullut toimeen alaistensa kanssa. Molemmat irtisanomiset on peruutettu.

Työtuomioistuinkäsittelyn aikana on käynyt selville, että irtisanominen 25.6.1979 on olennaisilta osin perustettu aikaisempien irtisanomisten yhteydessä todettuihin perusteisiin. Irtisanoessaan toimihenkilön työnantaja on todennut siirtomenettelyn perusteeksi organisaatiomuutoksen. Suorittaessaan irtisanomisen samalla kertaa kun siirtymisvaatimus oli esitetty, ilman että työnantaja olisi sen enempää varannut ennen tätä työntekijälle riittävästi harkinta-aikaa - jo 5.7.1979 on Kerkonkosken myymälään valittu myymälänhoitajaksi toinen toimihenkilö - kuin myöskään selvittänyt toimihenkilölle tarkemmin tällaisen menettelyn perusteita tai varmistautunut irtisanomisperusteiden olemassaolosta kyseisenä irtisanomisajankohtana, työnantaja on menetellyt virheellisesti.

Edellä olevilla perusteilla harkitsen oikeaksi velvoittaa Osuuskauppa Koskelonseudun maksamaan Kalevi Onatsulle korvauksena perusteettomasta irtisanomisesta 15 000 markkaa viiden prosentin korkoineen 3.3.1980 lukien, jolloin Kaupan Työnantajaliitolta on vaadittu vastine haastehakemuksen johdosta, sekä Osuuskauppa Koskelonseudun ja Kaupan Työnantajaliiton yhteisvastuullisesti korvaamaan Myymäläesimiesten Liiton tarpeelliset oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.