Employer fined for knowingly violating collective agreement by starting overseas tests without prior cost compensation agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the employer to pay a fine and cover litigation costs for violating the collective agreement. The employer had begun testing operations abroad before negotiating the required compensation for special conditions with the union. The court found the employer acted knowingly, as the union had explicitly warned that starting work without an agreement would constitute a breach. Consequently, the employer was fined 600 marks and ordered to pay the union's legal fees.
Legislator headnote
AI generatedSection 24 of the Construction Workers' Agreement; Section 7 of the Collective Agreement Act: An employer who knowingly commences work abroad without prior agreement on cost compensation for special conditions violates the collective agreement and is liable to a fine.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli menetellyt tietoisesti työehtosopimuksen vastaisesti aloittaessaan koepaalutukset ulkomailla sijaitsevassa työkohteessa ennen kuin työntekijäliiton kanssa oli tehty työehtosopimuksen edellyttämää sopimusta erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvaamisesta.
Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y. ja Perusyhtymä Oy
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 12.5.1980 tehdyssä maa ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
VII. MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
24 §. Työ ulkomailla
Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä maa- ja vesirakennusalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työntekijälle maksetaan, paitsi työehtosopimuksessa määrättyä palkkaa, myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava Rakennustyöläisten Liiton kanssa kussakin tapauksessa erikseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Maarakentajien Keskusliiton jäsenyritys Perusyhtymä Oy oli syyskuussa 1980 aloittanut perustustyöt Viipurissa sijaitsevalla hotellirakennustyömaalla. Työnantaja ei kuitenkaan ollut sopinut Rakennustyöläisten Liiton kanssa erityisten olosuhteitten aiheuttamien kustannusten korvausten suuruudesta ennen töiden aloittamista. Työtuomioistuin oli jo antanut kaksi tuomiota, nimittäin tuomiot n:ot 6/78 ja 18/79, joissa oli vahvistettu, että työnantaja oli työehtosopimusmääräyksen perusteella velvollinen sopimaan korvauksista Rakennustyöläisten Liiton kanssa ennen työntekijöiden lähettämistä ulkomaille.
Rakennustyöläisten Liitto oli neuvotellut jo useamman viikon ajan Viipurin työkohdetta koskevasta työehtosopimuksesta. Kanteen vireillepanon aikaan syyskuun lopulla avoinna oli enää päivärahasta sopiminen, mistä siis sopimuksen allekirjoitus riippui. Neuvotteluja oli käyty Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:tä ja Suomen Maarakentajien Keskusliittoa sekä Perusyhtymä Oy:tä edustavien henkilöitten kanssa. Rakennustyöläisten Liiton edustajat olivat useita kertoja todenneet selvästi, ettei töitä voitu aloittaa Viipurin työkohteessa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Rakennustyöläisten Liiton toinen puheenjohtaja oli 2.9.1980 pidetyssä neuvottelussa ilmoittanut, että jos työt aloitettaisiin ennen sopimuksen allekirjoittamista, toimenpide katsottaisiin työehtosopimuksen rikkomiseksi ja Rakennustyöläisten Liitto nostaisi kanteen työtuomioistuimessa.
Rakennustyöläisten Liiton edustajat olivat käydessään Viipurin hotellityökohteen rakennustyömaalla 22.9.1980 todenneet, että perustustyöt oli aloitettu. Paikalla oli ollut Perusyhtymä Oy:n koneita, ja paalutustyö oli selvästi aloitettu. Asiassa oli sen jälkeen otettu yhteyttä työnantajaliittoon ja sovittu neuvottelujen pitämisestä 25.9.1980. Tuossa neuvottelussa Suomen Maarakentajien Keskusliiton edustaja oli ilmoittanut saaneensa Perusyhtymä Oy:n edustajalta tiedon siitä, että hotellityömaalla oli tehty koepaalutusta Perusyhtymä Oy:n koneella ja sen miesten voimin.
Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto, joka jutun käsittelyn aikana on luopunut vaatimuksesta Suomen Maarakentajien Keskusliiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Perusyhtymä Oy oli aloittaessaan rakennustyöt Viipurissa sopimatta Rakennustyöläisten Liiton kanssa erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvaamisesta menetellyt työehtosopimuksen 24 §:n vastaisesti. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Perusyhtymä Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.
Kanteeseen vastatessaan Suomen Maarakentajien Keskusliitto, johon Perusyhtymä Oy omalta osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että Perusyhtymä Oy:stä oli elokuussa 1980 ilmoitettu, että yhtiö oli allekirjoittanut Viipurissa sijaitsevan Intouristhotellin rakentamisurakan esisopimuksen ja että yhtiö sopisi erityisten kustannusten korvaamisesta Rakennustyöläisten Liiton kanssa työehtosopimuksen 24 §:n mukaisesti. Samalla oli tiedusteltu, voisiko Suomen Maarakentajien Keskusliitto myös allekirjoittaa Rakennustyöläisten Liiton kanssa solmittavan sopimuksen. Suomen Maarakentajien Keskusliitto oli ilmoittanut suostuvansa tähän, sillä se tekisi mahdolliseksi lähinnä Kymen läänissä olevien pienten alan yrittäjien osallistumisen työskentelyyn Viipurissa.
Neuvottelun johdosta Suomen Maarakentajien Keskusliitto oli lähettänyt Perusyhtymä Oy:lle kirjeen 25.9.1980. Siinä työnantajaa oli kehotettu menettelemään työehtosopimuksen 24 §:n mukaisesti. Perusyhtymä Oy oli antanut tämän johdosta kirjallisen selvityksen, jossa oli ilmoitettu, etteivät työt olleet käynnissä Viipurin työmaalla. Varsinaisen urakkasopimuksen mukaisia töitä ei ollut tarkoitettukaan aloitettavaksi ennen kuin sopimus erityisten kustannusten korvaamisesta olisi tehty.
Sanotuilla perusteilla vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että merkitystä ei ollut sillä, oliko kysymyksessä koepaalutus vaiko varsinainen paalutus. Sopimusta Rakennustyöläisten Liiton kanssa ei ollut tehty ennen työntekijöitten lähettämistä Neuvostoliittoon. Perusyhtymä Oy:n menettelyn tahallisuus oli selvää, olihan sen taholta pyydetty kantajaliitolta väliaikaista lupaa saada lähettää työntekijöitä ulkomaille ennen kuin erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvaamisesta olisi sovittu. Tällaista lupaa Rakennustyöläisten Liitto ei ollut voinut antaa.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita Perusyhtymä Oy:n maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 600 markkaa ja korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Suomen Maarakentajien Keskusliitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Parkkinen, Sariola, Kaski, Kuivanen ja Suominen.
Tuomio oli yksimielinen.