Labour court allows partial monthly salary for traffic instructors working less than full-time hours under collective agreement.

Liikenneopettaja oli oikeutettu saamaan sovittuun tuntipalkkaan perustuvan kuukausipalkan niiltä kuukausilta, joina hänen työaikansa oli ollut vähintään täyspäivätyötä työehtosopimuksen mukaan vastaavat 170 tuntia, ja muilta kuukausilta sovitun työajan ja 170 tunnin suhdetta vastaavan osan sanotusta kuukausipalkasta, ottaen arkipyhät huomioon kuukausipalkkajärjestelmän mukaisesti.

Asianosaiset: Suomen Tieliikenneopettajien Liitto STOL r.y. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 14.2.1979 voimaan tulleessa liikenneopettajia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

1. Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksena LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin Suomen Tieliikenneopettajien Liittoon kuuluviin liikenneopettajiin, joiksi katsotaan myös koulutukseen liittyvää harjoittelua (auskultointia) suorittavat sekä ulkopuoliset teoriatuntienpitäjät.

2. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

c) niitä tilapäisiä työntekijöitä, joiden työaika on säännöllisesti vähemmän kuin keskimäärin 18 tuntia viikossa neljän viikon aikana tai 20 tuntia yhden viikon aikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työpaikalla on käytettävä työtuntijärjestelmää, joka on laadittava kutakin palveluksessa olevaa työntekijää varten erikseen sopijapuolten hyväksymälle työtuntiluettelolle vähintään kalenteriviikon pituiseksi ajaksi ja se on annettava työntekijälle tiedoksi viimeistään kolmea vuorokautta ennen sen käyttöön ottamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Työajaksi luetaan koko se aika, jonka työntekijä työnantajan vahvistaman työhöntulojärjestyksen mukaan on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Paitsi opetustyötä, työntekijä on velvollinen tilapäisesti tarpeen vaatiessa tekemään muutakin hänen ammattiinsa kuuluvaa työtä, ellei hänen varsinaista työtään ole taikka, jos muut erityiset syyt sitä vaativat. Työntekijä ei kuitenkaan ole velvollinen suorittamaan autoasennus- tai korjaustyötä ilman erityistä sopimusta, missä erillisen korvauksen suuruus tarkemmin sovitaan. Korvaus ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin mitä vastaavana aikana suoritetusta opetustyöstä olisi ollut maksettava.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Palkat

1. Työntekijän palkka määrätään kuukausipalkkana. Vähimmäiskuukausipalkat ovat 1.2.1979 lukien seuraavat:

Helsinki I pkl II pkl III pkl Peruspalkka = = 2 450:- = väh. 3 kokemusv. = = 2 547:- =

" 6 " = = 2 649:- =

" 9 " = = 2 750:- =

" 12 " = = 2 850:- =

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Autokoulun johtajaopettajalle maksettavan palkan tulee olla vähintään 250 mk korkeampi kuin edellä 1 kohdassa olevan palkkataulukon mukainen palkka. Teoriatunnin pitäjälle sekä auskultoinnin valvojalle näihin tehtäviin käytetyltä ajalta maksettavan palkan tulee olla 10 % korkeampi kuin edellä 1 kohdassa olevan palkkataulukon mukaisen palkan perusteella laskettu tuntipalkka.

4. Säännöllisenä työnä suoritettavassa vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan kello 17.00 jälkeisiltä työtunneilta 20 %:n suuruinen vuorotyökorotus asianomaisen tuntipalkasta laskettuna.

5. Iltaopettajana toimivalle työntekijälle maksetaan kello 17.00 jälkeen vähintään tuntipalkka, mikä saadaan jakamalla edellä mainittu vähimmäiskuukausipalkka luvulla 170 lisättynä 20 %:lla.

Iltaopettajien vähimmäistuntipalkat ilman kokemusvuosilisiä ovat siis seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Yli ja sunnuntaityökorvausta laskettaessa saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 170.

8. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Lisä-, yli- ja pyhätyö

1. Edellä 6 §:ssä sovitun säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työ on ylityötä. Ylityötä saadaan teettää enintään 20 tuntia kahden viikon jaksossa, kuitenkin enintään 200 tuntia vuodessa. Tässä mainitusta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja pyhätyö korvata vapaa-aikana. Yli- ja pyhätyöstä korvausta vapaa-aikana annettaessa huomioidaan tehdyt työtunnit korotettuina. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Tieliikenneopettajien Liitto STOL on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsen, liikenneopettaja Arvi Harju oli ollut Porin kaupungissa vastaajaliiton jäsenyrityksen Autokoulu Jalmar Heurlin Oy:n palveluksessa 17.3.1979 lukien. Palkanmaksutavaksi edelleen jatkuvassa työsuhteessa oli sovittu tuntipalkka. Harjun työtuntimäärät olivat olleet seuraavat: Vuonna 1979 maaliskuussa 20,5, huhtikuussa 68,5, toukokuussa 127,5, kesäkuussa 124,5, heinäkuussa 161, elokuussa 189,5, syyskuussa 155, lokakuussa 173, marraskuussa 165 ja joulukuussa 114 tuntia. Tammikuussa 1980 oli tuntimäärä ollut 48 tuntia, Harjun oltua osan kuukautta lomautettuna. Helmikuussa 1980 oli tuntimäärä ollut 132 tuntia, ja maaliskuun alusta lukien Harju oli siirretty kuukausipalkalle saaden palkkaa taulukon mukaiset 2 850 markkaa.

Sanotuilla perusteilla Suomen Tieliikenneopettajien Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen 1 §:n 2 c kohdan ja 8 §:n 1 kohdan mukaan liikenneopettaja Arvi Harju on oikeutettu kuukausipalkkaan 1.7.1979 tai muusta ajankohdasta lukien.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Autokoulu Jalmar Heurlin Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että liikenneopettaja Arvi Harju on ollut Autokoulu Jalmar Heurlin Oy:n palveluksessa 17.3.1979 alkaen ja tehnyt toukokuusta 1979 lähtien säännöllisesti työtä enemmän kuin työehtosopimuksen 1 §:n 2 c kohdassa mainitut 18 tai 20 viikkotuntia kuuluen näin työehtosopimuksen soveltamispiiriin viimeistään kanteen tarkoittamasta ajankohdasta 1.7.1979 alkaen. Tästä ajasta helmikuun loppuun 1980, mitä aikaa kanne koskee, Harju on syys-, joulu-, tammi- ja helmikuussa ollut työssä vähemmän kuin täyspäivätyötä työehtosopimuksen 8 §:n 7 kohdan mukaan vastaavat 170 tuntia.

Työehtosopimuksen sanamuodosta ei saada yksiselitteistä vastausta riidanalaiseen tulkintakysymykseen. Osa-aikatyöstä työehtosopimus tuntee nimenomaisesti vain 8 §:n 5 kohdassa mainitun iltaopettajan työn. Tämä sopimuskohta voidaan kuitenkin ymmärtää siten, että se määrää vain korotetusta tuntipalkasta kello 17 jälkeen eikä siis kiellä osa-aikatyötä ennen kello 17. Toisaalta edellyttää työehtosopimus muuten tuntipalkkaa vain vuorotyökorotusten ja yli- ja sunnuntaityökorvausten laskemista varten (8 §:n 4 ja 7 kohta).

Vastaajaliiton taholta on kuultu todistajana liiton asiamiestä, joka on voinut kertoa alan neuvotteluista noin viiden vuoden ajalta. Hän on lisäksi ilmoittanut käyneensä läpi aikaisempiakin neuvotteluasiakirjoja. Tällöin ei koskaan ollut tullut esille sellainen mahdollisuus, että työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka olisi maksettava sellaisille työntekijöille, jotka tekevät lyhyempää kuin työehtosopimuksen mukaista enimmäistyöaikaa. Myöskään käytännössä ei työnantajaliiton tieten ollut näin menetelty.

Osapuolten esittämä selvitys on varsin ristiriitaista. Edellä mainittuun työnantajapuolen vuonna 1968 tekemään neuvotteluesitykseen ja sen kohtaloon ei kantajapuoli ole nojautunut ennen jutun pääkäsittelyistuntoa. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo oikeaksi nojautua siihen, mitä vastaavanlaisilla määräyksillä yleensä tarkoitetaan työehtosopimuksissa. Sovittaessa vähimmäiskuukausipalkasta edellytetään se tunnetusti suoritettavaksi työehtosopimuksen mukaisesta säännönmukaiseksi katsottavasta tuntimäärästä. Työtuomioistuin katsoo, ettei Suomen Tieliikenneopettajien Liiton esittämä selvitys riitä poikkeamiseen tästä yleisestä käytännöstä. Toisaalta ei LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ole työtuomioistuimen mielestä pystynyt esittämään perusteita sille, miksi Harjun kohdalta on poikettu kuukausipalkkajärjestelmän perusteista muun ohessa siten, ettei hän ole saanut palkkaa muilta näihin kuukausiin sisältyviltä juhlapäiviltä kuin itsenäisyyspäivältä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten vahvistaa, että liikenneopettaja Harju on oikeutettu saamaan sovittuun tuntipalkkaan perustuvan kuukausipalkan niiltä kanteen tarkoittamilta kuukausilta, joina hänen työaikansa on ollut vähintään 170 tuntia, ja muilta kuukausilta sovitun työajan ja 170 tunnin suhdetta vastaavan osan sanotusta kuukausipalkasta, ottaen arkipyhät huomioon kuukausipalkkajärjestelmän mukaisesti. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Parkkinen, M. Virtanen, Kuivanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.