Labor court ruled collective agreement applies based on job quality, not employer practice or salary type.

Yhtiön valmisvaatevarastossa työskennelleen työntekijän työ oli laadultaan ollut ennemminkin vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen tarkoittamaa varastotyötä kuin teollisuustoimihenkilöiden yleissopimuksessa tarkoitettua varastonhoitotyötä. Työntekijän työn pääasiallisen laadun mukaan olisi hänen työsuhteeseensa tullut soveltaa vaatetusteollisuuden työehtosopimusta. Sopimuksilla oli tosin jonkin verran yhteistä soveltamisalaa, mutta toimihenkilö- ja työntekijäsopimusten soveltamisen ei ollut näytetty yrityksessä muotoutuneen sellaiseksi, että asianomaiseen olisi tällä perusteella sovellettava yleissopimusta.

Työtuomioistuimen asiana ei ollut ottaa kantaa siihen, oliko työnantajan ja työntekijän välillä mahdollisesti syntynyt sopimus siitä, että työntekijälle kuuluisivat yleissopimuksen mukaiset edut osaksi tai kokonaan.

Asianosaiset: Lausunto Turun raastuvanoikeudelle (Marja-Liisa Tenhonen/Er-Ma Oy)

RATKAISU

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n (STK) ja toiselta puolen Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n (STL) kesken 22.3.1977 tehdyssä yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § SOVELTAMISALA

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa:

- Konttori- ja toimistotyö yleensä kuten kirjanpitoon, sisäiseen tilientarkastukseen, kassanhoitoon, kirjeenvaihtoon, palkkojen ja kustannusten laskentaan, myyntiin ja hankintaan liittyvään hinnoitteluun, tulostarkkailuun, tilastointiin, tuotannon tarkkailuun sekä konttoripalveluun kuuluva työ;

- ATK-sovellutuksiin ja tietokoneiden käyttöön liittyvä työ kuten suunnittelu- ja ohjelmointityö sekä tietojen koneelliseen käsittelyyn kuuluva työ;

- markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö;

- varastonhoitotyö, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa, varastontarkkailutyö, tavaroiden vastaanottoon ja lähetykseen sekä kuljetusten ja laivausten hoitoon kuuluva työ;

- henkilöstöhallintoon ja hallinnon kehittämiseen liittyvä työ;

- henkilöstöpalveluun liittyvät toimihenkilötehtävät.

2. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat myös kirjaston- ja arkistonhoitajat, tekstaajat ja mainospiirtäjät ja muut vastaavissa tehtävissä olevat toimihenkilöt kuten karttojen puhtaaksipiirtäjät ja jäljentäjät; somistajat, tuotteiden teollista muotoilua suorittavat toimihenkilöt ja heihin verrattavat, ei kuitenkaan tuotteiden valmistusteknillistä suunnittelua suorittavat, samoin kuin ne toimihenkilöt, jotka varsinaisesti osallistumatta tuotannolliseen toimintaan suorittavat pääasiallisesti toimistotyötä tuotanto-, tehdas- ja varasto-osastoilla.

3. Laboratorioissa tai vastaavanlaatuisissa tehtävissä työskentelevistä luetaan toimihenkilöiksi ne, joiden tehtävät edellyttävät joko vähintään vuoden kestävää ammattikoulutusta tai käytännön kokemuksen ja kurssien kautta saavutettua vastaavaa pätevyyttä. Yleissopimuksen piiriin kuuluvat laborantit ja muut laboratorioissa vastaavissa tehtävissä olevat toimihenkilöt, ei kuitenkaan teknisissä tehtävissä työskentelevät tekniset toimihenkilöt.

4. Sopimus ei kuitenkaan koske:

a) henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon; sellaisiksi katsotaan yrityksen johtajat, henkilökunnan päälliköt suurissa yrityksissä samoin kuin henkilöt, joilla on itsenäinen johtava asema, joko koko yrityksessä tai sen huomattavassa osassa tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä,

b) henkilöitä, jotka suorittavat työnsä sivutoimena.

5. Koeajaksi otettu toimihenkilö tulee tämän sopimuksen alaiseksi työsuhteen alkaessa, kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana sovelleta sopimuksen 5 § (irtisanomisaika) määräyksiä. Toimen vaativuusluokitus suoritetaan koeajan päättyessä.

6. Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

7. Milloin syntyy epäselvyyttä tämän pykälän tulkinnasta tai toimihenkilöiden kuulumisesta tämän sopimuksen piiriin, pyritään asia selvittämään tämän sopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen ja ottaen huomioon, että sopimuksen tarkoittamia toimihenkilöitä ovat 1 momentissa määritellyissä puitteissa myös sellaiset esimiestehtävissä toimivat toimihenkilöt, joita ei ole suljettu 4 momentin a-kohdan määräyksellä sopimuksen ulkopuolelle.

2 § TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET

1. Toimihenkilön tulee:

- edistää ja valvoa työnantajan etuja;

- noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen asioissa, kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutkimuksia sekä liikesuhteita koskevissa sekä

- tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

2. Työantajan tulee:

- luottamuksella suhtautua toimihenkilöön, tiedottaa toimihenkilölle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden;

- luottamuksella neuvotella toimihenkilön kanssa tämän tehtäviä koskevissa yrityksen asioissa sekä

- selvittää toimihenkilölle tämän asema yrityksen organisaatiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämistä.

3. Uudelle toimihenkilölle selvitetään, mitä sopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmä.

4. Yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan osalta noudatetaan lisäksi mitä asiaa koskevassa 12.2.1976 solmitussa erillisessä sopimuksessa on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § PALKKAUS

Toimihenkilön palkkaa koskevat määräykset ovat yleissopimuksen liitteenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n sekä TVK:n ja STL:n välisen yleissopimuksen 6 §:ssä tarkoitetussa palkkaliitteessä on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § PALKKA

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toisaalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työnsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § VAATIVUUSLUOKITUS

Toimihenkilöiden tehtävät luokitellaan sopijapuolten erillisessä pöytäkirjassa (liite 1) olevan vaativuusluokituksen mukaisesti. Mikäli toimihenkilö hoitaa tehtäviä, joita vaativuusluokitus ei peitä tai jotka ovat luokitusjärjestelmän määritelmiä vaativampia, sovelletaan häneen yksilöllistä palkkausta, siten että palkka on oikeassa suhteessa vaativuusluokituksen ohjepalkkoihin. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee työnantajan yhdessä ao. henkilön kanssa selvittää hänen tehtäviensä vaativuus suhteessa luokiteltuihin tehtäviin. Vaativuuserot tulee ottaa huomioon palkkarakenteen määrittelyssä.

Palkkaliitteen 4 §:ssä tarkoitetussa vaativuusluokituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Sovittiin, että tämän pöytäkirjan liitteiden mukaista luokitusjärjestelmää ryhdytään soveltamaan yleissopimukseen sidottujen työnantajaliittojen jäsenyrityksissä 3.1.1974 lukien niin, että luokitus olisi toteutunut 31.3.1974 mennessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Yleissopimuksen soveltamisalan ja vaativuusluokituksen tämänhetkisen kattavuuden välisestä suhteesta toimikunta toteaa seuraavaa

vaativuusluokituksen soveltamisella ei ole tarkoitus supistaa eikä muuttaa yleissopimuksen soveltamisalan ulottuvuutta,

luokitusjärjestelmään liittyvä esimerkkiluettelo on järjestelmän puitteisiin kuuluva apuväline eikä siten määrittele yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia kaikkia toimia,

toimihenkilön kuuluminen yleissopimuksen piiriin määräytyy edelleen yleissopimuksen 1 §:n perusteella,

luokitusjärjestelmän kattavuutta suhteessa yleissopimuksen soveltamisalaan ei ole voitu tähän mennessä tarkemmin selvittää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vaativuusluokituspöytäkirjan 2 §:ssä tarkoitetussa luokitusjärjestelmäliitteessä sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Johdanto

Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toisaalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työnsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella. Näitä tekijöitä koskevia määräyksiä on koottu erilliseen palkkaliitteeseen.

2. Tehtävien luokitus

Vaativuusluokitusta suoritettaessa luokitellaan toimihenkilön tehtävä ei henkilöä. Näin ollen ei tehtäviä hoitavaan henkilöön (esim. koulutus, sukupuoli jne.) saa kiinnittää huomiota. Myöskään toimihenkilön nimike ei vaikuta tehtävän vaativuuden arvioimiseen.

Tehtävien vaativuusluokituksen tarkoituksena on selvittää tehtävän luonteen merkitys toimihenkilön palkanmääräytymiselle. Lähtökohdat vaativuusluokitusta suoritettaessa vaihtelevat yrityksen toimialan, koon ja organisaation mukaan.

Tehtävien luokituksen edellytyksenä on toimenkuvauksen laatiminen (Pöytäkirja 1972-12-05, kts. liite 1).

Tehtävien luokitusmenettelystä on sovittu pöytäkirjalla 1974-01-03 (liite 2). Tehtävien luokitus tapahtuu sitä varten palkkausjärjestelmätoimikunnassa laadittujen kartan, kortin ja kaavakkeen avulla (liitteet 3, 4, 5).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

b) Luokituksen piiriin kuuluvat toimet

Yleissopimuksen soveltamisalan ja vaativuusluokituksen kattavuuden välisestä suhteesta on palkkausjärjestelmätoimikunnan pöytäkirjassa 1974-01-03 todettu mm., että vaativuusluokituksen soveltamisella ei ole tarkoitus supistaa eikä muuttaa yleissopimuksen soveltamisalan ulottuvuutta. Lisäksi pöytäkirjassa on todettu, että luokitusjärjestelmään liittyvä esimerkkiluettelo on järjestelmän puitteisiin kuuluva apuväline eikä siten määrittele soveltamisalaan kuuluvia kaikkia toimia.

Toimen kuuluminen luokiteltavien piiriin ratkaistaan yrityskohtaisesti yleismääritelmien ja niitä täydentävien esimerkkien avulla.

Luokitusjärjestelmän yläraja on yleensä alempana kuin YS:n yläraja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ala- ja sivurajojen osalta pyritään seuraamaan YS:n soveltamisrajoja.

Milloin toimea ei luokitella, vaikka se kuuluukin yleissopimuksen piiriin, tulee noudattaa palkkaliitteen 4 §:n 2 momenttia.

c) Yleismääritelmät - karkealuokitus, keskinäinen vertailuhienoluokitus

Luokitusta suoritettaessa on unohdettava kokonaan tointa hoitava henkilö ja keskityttävä itse toimeen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LIITE 3

KONTTORITEHTÄVIEN LUOKITUSOHJEET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

YLEISMÄÄRITELMÄT

Taso 3

Vaativat ammattitehtävät

Tehtävissä vaaditaan erikoistietoja ja/tai -taitoja, jotka on saatu koulutuksella ja/tai työkokemuksella. Tehtävissä tarvitaan yrityksen erilaisten toimintojen ja osatoimintojen tuntemista ja yhdistämiskykyä tai koordinointia yrityksen ulkopuolelle. Harkinta tapahtuu monipuolisten menettelytapasääntöjen tuntemuksen perusteella ja/tai yleisluontoisen työnjohdon ohjauksessa. Harkintatilanne vaihtelee ja päätöksenteossa tarvitaan itsenäistä arvostelukykyä, mutta käytännöllä ja menettelytavoilla on kuitenkin selvä esikuva.

Taso 2

Ammattitehtävät

Tehtävissä tarvitaan harjaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä Työmenetelmät on standardisoitu ja tarkasti määritelty tai ne perustuvat yleisiin työohjeisiin. Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää valintaa eri työmenetelmien välillä; tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia.

Taso 1

Tavanomaiset tehtävät

Tehtävissä ei tarvita ammattikoulutusta, mutta se edellyttää yksinkertaisten työrutiinien ja koneiden sekä laitteiden käytön oppimista. Tehtävät on tarkoin määritetty ja ne suoritetaan yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti ja/tai läheisen työnjohdon alaisuudessa. Tehtävät toistuvat samanlaatuisissa olosuhteissa ja vaativat opittujen asioiden yksinkertaiseen valintaan perustuvan ratkaisun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LIITE 4

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KONTTORITEHTÄVIEN LUOKITUS

Esimerkkiluettelo perustuu ensimmäisten koeluokitusten toimien sijoittumisten keskiarvoihin, joiden sanallisten ilmaisujen "sokea" seuraaminen saattaa johtaa virheelliseen luokitukseen. Eri tehtävissä esiintyy omat vaativuustekijänsä, joiden eriasteinen esiintyminen saattaa johtaa huomattavastikin esimerkistä poikkeavaan tulokseen. Luokitustuloksen tarkistus tehtäväesimerkkien perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TEHTÄVÄTASO 2 b

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. TUOTANTO- JA VARASTOTOIMINTA

Valmistusaikataulun hoitaminen ja raportointi ohjeen mukaan

Tavaroiden ja/tai asiapapereiden kerääminen ja yhdistäminen lähetystä varten Varaston inventointi ohjeiden mukaan

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TEHTÄVÄTASO 2

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. TUOTANTO- JA VARASTOTOIMINTA

Tavaroiden vastaanottaminen, varastointi ja luovuttaminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TEHTÄVÄTASO 3 a

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. TUOTANTO- JA VARASTOTOIMINTA

Valmistusohjelmien ja -aikataulujen suunnittelu ja laadinta ohjeiden mukaan

Tuotanto- tai varastotoiminnan suunnitteluun liittyvien kuormitus- ym. laskelmien laatiminen

Kuljetusten järjestäminen kotimaassa

Kuljetusajan, -tavan ja -kustannusten vertailu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n, TVK:n ja STL:n välillä 22.3.1977 tehdyissä yleissopimuksen soveltamisohjeissa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOVELTAMISALA

A. Soveltamisalasta yleensä

Soveltamisala on tehtäväkohtainen. Yleissopimusta sovelletaan siten toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat yleissopimuksessa tarkoitettuihin.

Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä, kuuluuko henkilö toisen tai toisen sopimuksen piiriin.

Koska tehtävän luonteella on sopimusten soveltamisen kannalta ratkaiseva merkitys ei myöskään sillä seikalla, mitä ao. henkilön asemasta ja palkkausmuodosta on työhönoton yhteydessä sovittu, ole merkitystä.

Yleissopimuksen 1 §:n 1 momentissa määriteltyjä tehtäväalueita on täsmennetty 2 momentissa olevalla tehtävä- ja nimikeluettelolla. Soveltamisalaa koskevissa ongelmissa saa johdatusta myös yhteisestä tilastonimikkeistöstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C. Sivurajanveto

Yleissopimuksen ja runkosopimuksen välisen rajan määrittely saattaa tuottaa vaikeuksia. Tällaisen rajanvedon piiriin kuuluvat erityisinä ryhminä laborantit ja muut laboratorioissa työskentelevät sekä varastonhoitajat. Näitä rajanvetokysymyksiä työpaikoilla selvitettäessä on otettava huomioon seuraavat näkökohdat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Varastonhoitajat:

Tätä henkilöryhmää koskevasta rajankäynnistä sovittiin 2.6.1971 STK:n, STL:n ja STTK:n välisissä yhteisneuvotteluissa. Ratkaisun mukaisesti kuuluvat yleissopimuksen piiriin varastonhoitajat sellaisissa varastoissa, jotka eivät välittömästi palvele tuotannollista osastoa kuten myyntivarastot, lähetysvarastot, tuotevarastot, valmistevarastot ja keskusvarastot. Runkosopimuksen piiriin kuuluvat vastaavasti varastonhoitajat varastoissa, jotka palvelevat välittömästi tuotannollista osastoa kuten työvälinevarastot sekä tuotantoalasta riippuen raaka-aine-, puolivalmiste-, väli- ja tehdaspalvelu- eli korjaamovarastot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D. Alarajanveto

Rajanveto työntekijäsopimuksiin saattaa myös tuottaa eräissä tapauksissa vaikeuksia. Tällöin on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin näkökohtiin:

a. Sillä seikalla mihin ammattijärjestöön ao. henkilö kuuluu, ei saa olla merkitystä.

b. Sopimusten soveltamisalan kannalta ei asianomaisen henkilön palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä.

c. Arvioitaessa yleissopimuksen soveltuvuutta ao. henkilön pääasiallisiin tehtäviin on niitä verrattava myös toimihenkilönimikkeistön määräyksiin ja alan työntekijöitä koskeviin työehtosopimuksiin.

d. Väliaikaisia ratkaisuja on syytä pyrkiä välttämään.

e. Epäselvissä tapauksissa on syytä ottaa yhteyttä asianomaiseen liittoon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vaatetusteollisuusliitto r.y:n eli nykyisen Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto r.y:n kesken 9.5.1977 tehdyssä vaatetusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Palkkaryhmittely

Palkkaryhmittelyä noudatetaan tämän sopimuksen liitteen (n:o 1) mukaista ammattinimikkeistöä palkkaryhmittelyineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vaatetusteollisuuden ammattinimikkeistö palkkaryhmittymineen

Palkkaryhmä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VARASTO

Varaston erikoistyöt

411 Osavarastotyöt 2-3 412 Tarvikevarastotyöt 2-3 413 Kankaan tarkastus 3-4

Tavanmukaiset varastotyöt

421 Tilausten keräily 2-3 422 Lähetysten purkaminen ja pakkaus 2-3 423 Lähetysten kirjaaminen 2-3

Muut varastotyöt

431 Muut varastotyöt 3-5 - osavarastonhoitaja 3 - varastonhoitaja 5

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantaja oli lopullisesti irtisanonut Tenhosen 14.6.1978. Tällöin Tenhonen ei ollut saanut hyväkseen minkäänlaista irtisanomisaikaa. Palkkaa ei hänelle myöskään ollut maksettu irtisanomisajalta. Lisäksi työnantaja oli jättänyt maksamatta osan lomakorvauksista. Kun työsuhde nyt oli päättynyt ja edellä mainitut työsuhteesta johtuvat saatavat olivat edelleen maksamatta, oli Tenhosella työsopimuslain 22 §:n 5 momentin mukainen oikeus saada palkkaa odotusajalta.

Kantaja on antanut oikeudelle tehtävistään luokituskaavakkeen jonka mukaan hänen päätehtävänsä ja kunkin tehtävän selitys olivat olleet: Varastonhoito: valmistuvien tuotteiden vastaanotto, lajittelu asiakkaille, varastointi; Lähetykset: lähetysten keräys, asiapapereiden kirjoitus, tuotteiden keräys ja yhdistäminen lähetystä varten; Varastokirjanpito: varastokorttien pitäminen päiväntasalla, varaston inventointi; Tuotannon laskeminen: tuotannon laskeminen kuukausittain sekä tuotannon markkamäärän arviolasku; Kuljetukset: kuljetusten ajan, tavaran ja rahdin kustannusten vertailu; Myyntitilasto: myyntitilastojen kirjoitus varastossa olevista ylimääräisistä kappaleista. Raastuvanoikeudelle on myös annettu kaupparekisteriote 29.3.1956 kaupparekisteriin merkitystä ja vuonna 1977 osakeyhtiöksi muutetusta kommandiittiyhtiö ErMa:sta. Kaupparekisteriotteen mukaan yhtiön toimialana on valmisvaateteollisuuden ja alan vähittäiskaupan harjoittaminen.

Kantaja on kuulustuttanut todistajana henkilöä, joka oli valittu yhtiön toimihenkilöiden varaluottamusmieheksi samaan aikaan kuin kantaja oli valittu luottamusmieheksi. Todistaja on kertonut, että yhtiön ompelimon työntekijöillä oli ollut oma luottamusmiehensä. Todistaja, joka oli toiminut vastaajayhtiön postinkäsittelijänä, on kertonut, että varastossa olisi riittänyt töitä, sillä todistajakin oli joutunut olemaan kantajan apuna pakkaamassa ja lähettämässä. Kantajan tehtäviin oli kuulunut paitsi pakkaaminen myös varastoinventaario ja muutkin varastoon kuuluvat tehtävät.

Asian jatkokäsittelyssä vastaaja on lausunut, että Tenhosen palkankorotukset olivat tapahtuneet samaan aikaan kuin yhtiön muidenkin työntekijöiden eli vaatetusteollisuuden työehtosopimuksessa säädetyin tavoin ja sen periaatteita noudattaen. Nämä palkankorotukset olivat saattaneet osua samaan aikaan kuin teollisuustoimihenkilöiden palkankorotukset. Varsinaista valmisvaatevarastoa ei yhtiössä ollut olemassa, vaan tilattu sarja pakattiin ja toimitettiin tilaajalle suoraan sen valmistuttua, jolloin tavallista suuremman tilauksen eli sarjan valmistaminen oli saattanut teettää pakkausvaiheessa ylityötä, jotta se olisi saatu ajoissa asiakkaalle. Nämä tilanteet olivat täysin satunnaisia. Työnantaja ei myöskään ollut ilmoittanut Tenhoselle, ettei hän hyväksynyt luottamusmiehiä, vaan ilmoittanut tälle, ettei Tenhosta voitu hyväksyä teollisuustoimihenkilöiden luottamusmieheksi, koska hän ei itse ollut teollisuustoimihenkilö.

Kantaja on kuulustuttanut todistajana yhtiön palveluksessa ollutta malliompelijaa, joka oli toiminut työntekijöiden luottamusmiehenä. Todistaja on kertonut, että hän oli tullut luottamusmieheksi huhtikuussa 1977. Jo ennen tätä oli kantaja valittu toimihenkilöiden luottamusmieheksi. Todistajan käsityksen mukaan työntekijäpuoli oli pitänyt Tenhosta toimihenkilönä samoin kuin todistaja, koska esimerkiksi kahvitauot olivat työntekijöillä eri aikaan ja eri paikassa ja kantaja oli ollut kahvitauolla johtajien ja toimihenkilöiden kanssa. Kantaja oli ollut työssä päivittäin kahdeksan tuntia. Vastaajayhtiön yrityksessä ei tavaraa ollut valmistettu varastoon, vaan koneet olivat pyörineet sen mukaan kuin myyntimiehet ehkä olivat tilauksia toimittaneet.

Kantaja on edelleen lausunut, että hänen työnsä oli ollut selvästi toimihenkilön työtä. STK:n, TVK:n ja STL:n yhteisesti laatimien soveltamisohjeiden mukaan yleissopimuksen piiriin kuuluivat sellaiset varastonhoitotyöt, jotka eivät välittömästi palvelleet tuotannollista osastoa, kuten myyntivarastoissa, lähetysvarastoissa ja niin edelleen suoritettavat työt. Kantaja ei myöskään ollut joutunut suorittamaan pakkaustyötä, vaan se oli kuulunut todistajana kuullulle varastossa työssä olleelle toiselle henkilölle. Palkkausmuoto kuukausipalkka tuki myös toimihenkilösopimuksen soveltamista kantajaan.

Vastaaja on vielä lausunut, että koska yhtiö eli tilausten ja valmistuksen suhteen niin sanotusti kädestä suuhun oli tästä seurauksena, ettei niin sanotussa valmisvaatevarastossa, oikeastaan lähettämössä työskennellyttä henkilöä voitu pitää varastonhoitajana. Kantajan lähin työkumppani oli todistajankertomuksessaan kertonut, että työ oli jakaantunut siten, että työstä kolmanneksen oli muodostanut puhdas pakkaaminen ja kaksi kolmannesta pakkaamiseen ja tavaran lähettämiseen liittyvät tehtävät. Kantajan tehtäviin ei myöskään ollut kuulunut kangasvaraston hoitaminen.

Vastaaja on kuulustuttanut todistajana erään toisen tekstiilitehtaan palveluksessa olevaa tuotepäällikköä, joka on kertonut noin kaksi-kolme kertaa vuodessa käyvänsä vastaajayhtiössä. Hän oli nähnyt yhtiön valmisvaatevarastossa työssä yhden henkilön, joka ilmeisesti hoiti samoja tehtäviä kuin pakkaaja siinä yrityksessä, jonka palveluksessa todistaja nyt oli. Tämän vastaajayhtiön työntekijän työhuone oli noin 15 m2:n suuruinen ja siellä oli pakkauspöytä ja vaatetankoja, joihin siellä työssä oleva henkilö järjesti vaatteet ilmeisesti numerojärjestykseen. Todistajan käsityksen mukaan vastaajayhtiö ei suorittanut varsinaista vaatteiden varastoon tekoa, vaan yhtiö toimi niin sanotulla kädestä suuhun menetelmällä. Todistaja on ilmoittanut pitävänsä luonnollisena, että yhtiössä myös jossain varastoitiin kankaita, mutta hän ei tästä asiasta tiennyt tarkemmin. Vastaajayhtiö toimi tehdasrakennuksessa ainakin kahdessa kerroksessa, joista toisessa kerroksessa oli tehdassali ja toisessa konttori ja mallisuunnittelu.

Vastaaja on edelleen lausunut, että todistajien kertomuksilla oli näytetty, ettei kantajaa ollut otettu yhtiön palvelukseen varastonhoitajaksi ja ettei hän ollut myöskään toiminut varastonhoitajana, vaan itse asiassa lähettäjänä ja pakkaajana eli varastotyössä. Valmisvaatevarastoa, jossa kantaja oli työskennellyt, voitaisiin yhtiön tuotannon kädestä suuhun toimintamuodon vuoksi yhtä hyvin kutsua pakkaamoksi tai lähettämöksi ja varastonakin se oli tuotantoon liittyvä. Vastaaja on viitannut oikeudelle jättämäänsä vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen palkkaryhmitystä koskevaan osaan, jossa otsakkeen "tavanmukaiset varastotyöt" alla olivat kutakuinkin ne tehtävät, joita kantaja oli suorittanut, joten kantajaan oli sovellettava ja sovellettu tätä työehtosopimusta. Lomauttaminen ja irtisanominen olivat tapahtuneet kysymyksessä olevan työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaisesti.

Kantaja on katsonut kanteen tulleen toteennäytetyksi.

Vastaaja on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Turun raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, oliko kantajan työsuhteeseen sovellettava Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestön Keskusliiton ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välistä yleissopimusta vaiko vaatetusteollisuuden työehtosopimusta 1977-1979.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Työnantajain Keskusliitolle, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitolle, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle, Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitolle ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK-TVK/STL:n välisen yleissopimuksen 1 §:n mukaan yleissopimusta sovelletaan varastonhoitotyöhön muissa kuin tuotantoon liittyvissä varastoissa, varastontarkkailutyöhön, tavaroiden vastaanottoon ja lähetykseen sekä kuljetusten ja laivausten hoitoon kuuluvaan työhön. Vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen piiriin kuuluvat mm. tavanmukaiset varastotyöt kuten tilausten keräily, lähetysten purkaminen ja pakkaus ja lähetysten kirjaaminen sekä muuna varastotyönä osavarastonhoitajan ja varastonhoitajan työ. Sovellettava sopimus määräytyy sen perusteella mitä tehtäviä asianomainen henkilö pääasiassa tekee, työntekijätehtäviä vai toimihenkilötehtäviä.

Vastaaja on raastuvanoikeudessa esittänyt, että Tenhonen oli otettu vastaajayhtiön palvelukseen varastotyöntekijäksi hoitamaan tehtäviä, joita vaatetusteollisuuden työehtosopimuksessa nimitetään "tavanomaisiksi varastotöiksi". Todistajien kertomusten perusteella voidaan päätellä, että pääosan Tenhosen työtehtävistä ovat muodostaneet valmiiden tuotteiden järjesteleminen, pakkaaminen ja lähettäminen. Oikeudessa ei ole näytetty, että työsuhteen aikana kantajalle kuuluvien tehtävien luonnetta olisi muutettu. Kirjalliset työt ovat olleet vähäisiä ja yksinkertaisia kirjaus- ja laskentatehtäviä.

Tenhonen on jättänyt oikeudelle yksipuolisesti laatimansa luokituskaavakkeen. Hän ei ole kuitenkaan kyennyt näyttämään tehneensä pääasiassa toimihenkilötehtäviä.

Palkkaustavalla ei ole merkitystä sovellettavan sopimuksen kannalta. Palkan maksaminen Tenhoselle kuukausipalkkana ei siten, ottaen vielä huomioon vaatetusalan työehtosopimuksen tuntemat palkkausjärjestelmät, merkitse tässä asiassa mitään.

Esitetyn selvityksen perusteella katsomme siten, että Tenhonen on suorittanut pääasiassa työntekijätehtäviä ja häneen on siten sovellettava vaatetusteollisuuden työehtosopimusta

1977-1979.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yleissopimuksen 1 §:n 1 kohdassa on sovittu, että yleissopimusta sovelletaan mm. varastonhoitotyötä tekevään palkansaajaan, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa.

Yleissopimuksen sopimusosapuolten yhteisesti hyväksymissä soveltamisohjeissa on varastonhoitotyötä koskevat seuraavat tulkinnat ja esimerkkiluettelot:

Varastohoitajat:

Tätä henkilöryhmää koskevasta rajankäynnistä sovittiin 2.6.1971 STK:n, STL:n ja STTK:n välisissä yhteisneuvotteluissa. Ratkaisun mukaisesti kuuluvat yleissopimuksen piiriin varastonhoitajat sellaisissa varastoissa, jotka eivät välittömästi palvele tuotannollista osastoa kuten myyntivarastot, lähetysvarastot, tuotevarastot, valmistevarastot ja keskusvarastot. Runkosopimuksen piiriin kuuluvat vastaavasti varastonhoitajat varastoissa, jotka palvelevat välittömästi tuotannollista osastoa kuten työvälinevarastot sekä tuotantoalasta riippuen raaka-aine-, puolivalmiste-, väli- ja tehdaspalvelu- eli korjaamovarastot.

Puheena olevan soveltamisohjeen kohdan mukaan saattaa siis minkätyyppisessä varastossa tahansa esiintyä varastonhoitajantyötä, jota on pidettävä toimihenkilötyönä. Tällöin on ratkaisevaa varastossa työskentelevän henkilön työtehtävien laatu.

Yleissopimuksen sopijaosapuolten yhteisesti hyväksymien palkkausjärjestelmän soveltamisohjeiden (1974) konttoritehtävien luokitusohjeissa on todettu mm. seuraavaa:

TEHTÄVÄTASO 2 B

4. TUOTANTO- JA VARASTOTOIMINTA

Valmistusaikataulun hoitaminen ja raportointi ohjeen mukaan

Tavaroiden ja/tai asiapapereiden kerääminen ja yhdistäminen lähetystä varten. Varaston inventointi ohjeiden mukaan.

TEHTÄVÄTASO 2 C

4. TUOTANTO- JA VARASTOTOIMINTA

Tavaroiden vastaanottaminen, varastointi ja luovuttaminen.

TEHTÄVÄTASO 3 A

4. TUOTANTO- JA VARASTOTOIMINTA

Valmistusohjelmien ja -aikataulujen suunnittelu ja laadinta ohjeiden mukaan.

Tuotanto- tai varastotoiminnan suunnitteluun liittyvien kuormitus- ym. laskelmien laatiminen.

Kuljetusten järjestäminen kotimaassa.

Kuljetusajan, -tavan ja -kustannusten vertailu.

Kun verrataan edellä lainattuja tehtäväkuvauksia asian alioikeuskäsittelyn aikana esitettyyn selvitykseen Tenhosen työtehtävien laadusta, huomataan, että ne vastaavat juuri alemmille tasoille (2B ja 2C) sijoitettujen varastonhoitotehtävien laatua.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voidaan lisäksi todeta, että mikään tosiseikka ei tue sitä näkemystä, että Tenhosen työsuhteeseen olisi tullut soveltaa työntekijäsopimusta. Asiassa kuultujen kaikkien todistajien näkemykset tukevat toimihenkilösopimuksen soveltamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on antanut seuraavan sisältöisen lausunnon:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen ammattiryhmittelyn mukaan varastotyöt on jaettu kolmeen eri päänimikkeeseen:

1. Varaston erikoistyöt

- Osavarastotyöt - Tarvikevarastotyöt - Kankaan tarkastus

2. Tavanmukaiset varastotyöt

- Tilausten keräily - Lähetysten purkaminen ja pakkaus - Lähetysten kirjaaminen

3. Muut varastotyöt

- Osavarastonhoitaja - Varastonhoitaja.

Tenhosen antama lausunto työnsä kuvauksesta on erittäin seikkaperäinen. Siitä varastonhoito, lähetykset ja varastokirjanpito on sovellettavissa vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen nimikkeistöön: Tavanmukaiset varastotyöt ja Varastonhoitaja. Sen sijaan tuotannon laskeminen sekä myyntitilastojen laatiminen on toimihenkilötehtävää.

Vastaajan lausunnon mukaan Tenhonen oli otettu työhön pääasiassa valmiin tuotteen lähettäjäksi, joka työ on luokiteltava vaatetusteollisuuden nimikkeistöön: Tavanmukaiset varastotyöt.

Sovellettavalla palkkauksella ei ole merkitystä sovellettavan sopimuksen kannalta. Sopimus määräytyy sen mukaan mitä työtehtäviä asianomainen pääasiassa tekee. Kuukausipalkka on hyväksytty palkkamuoto myös vaatetusteollisuudessa, vaikka siitä ei eri määräyksiä sopimuksessa ilmenekään.

Esitetyn selvityksen perusteella toteamme, että Tenhonen on suorittanut pääasiallisesti vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen mukaisia töitä, joten häneen on sovellettava vaatetusteollisuuden työehtosopimusta 1977-1979. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan tämä työehtosopimus sitoo sopimuksen allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Yleissopimuksen soveltamispiiriin kuuluu varastonhoitotyö, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa, joiden varastonhoitajat luetaan teknisten toimihenkilöiden runkosopimuksen piiriin. Yleissopimuksen piiriin kuuluvat nekin toimihenkilöt, jotka varsinaisesti osallistumatta tuotannolliseen toimintaan suorittavat pääasiallisesti toimistotyötä tuotanto-, tehdas- ja varasto-osastoilla. Rajanveto tulee tässäkin suorittaa tehtävien pääasiallisen luonteen mukaan.

Työtuomioistuimessa kuullut liitot ovat lausunnoissaan katsoneet, että sovellettava työehtosopimus määräytyy sen mukaan, mitä työtä Tenhonen toimiessaan Er-Ma Oy:n varastonhoitajana on tehnyt. Tenhonen on otettu yhtiöön työhön valmiin tavaran lähettäjäksi ja hänen tehtäviinsä ei ole kuulunut yhtiön kangasvaraston hoito. Siitä, kuinka suuri osa Tenhosen työajasta on kulunut eri tehtävien suorittamiseen, ei ole esitetty tarkkaa selvitystä. Asiaa arvioitaessa voidaan työtuomioistuimen mielestä kiinnittää huomiota yrityksen kokoon sekä varaston kokoon ja laatuun. Tenhonen on työskennellyt valmisvaatevarastossa pääasiassa yksin saaden apua pakkauksessa. Muut valmisvaatevarastossa esiintyneet työt Tenhonen on hoitanut yksin.

Tenhosen tehtävistä esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että Tenhosen työ on laadultaan ollut ennemminkin vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen tarkoittamaa varastotyötä kuin yleissopimuksessa tarkoitettua varastonhoitotyötä. Tenhosen työsuhteeseen olisi näin ollen hänen työnsä pääasiallisen laadun perusteella sovellettava vaatetusteollisuuden työehtosopimusta.

Raastuvanoikeudessa on yleissopimuksen soveltamisen tueksi kuitenkin vielä esitetty, että Tenhonen oli valittu Er-Ma Oy:n toimihenkilöiden luottamusmieheksi vuodeksi 1977, että hänellä oli ollut kuukausipalkka toisin kuin yhtiön ompelijoilla, että hänen palkankorotuksensa olivat noudattaneet teollisuustoimihenkilöiden palkankorotuksia ja että yhtiön työntekijät olivat pitäneet häntä toimihenkilönä. Toimihenkilö- ja työntekijäsopimusten soveltamisalojen rajaa ei aina voidakaan määrätä yksinomaan työn laadun perusteella, vaan sopimuksilla on jonkin verran yhteistä soveltamisalaa, niin että samanlaista työtä voi toisessa työpaikassa suorittaa toimihenkilö, toisessa työntekijäsopimuksen soveltamispiiriin kuuluva henkilö. Soveltamisalojen raja voi tällaisessa tapauksessa määräytyä työpaikassa muodostuneen käytännön perusteella.

Tarkastellessaan edellä mainittuja toimihenkilöaseman tueksi esitettyjä seikkoja työtuomioistuin toteaa kuitenkin selvityksen jääneen ristiriitaiseksi sen osalta, onko Tenhosen palkankorotukset toteutettu toimihenkilö- vai työntekijäsopimuksen mukaan. Kuukausipalkka taas voi, niin kuin Tekstiilija Vaatetustyöväen Liiton lausunnossa todetaan, olla myös työntekijäsopimuksen piiriin kuuluvalla, eikä työtuomioistuimen mielestä ole luonnotonta, että samassa työpaikassa saman työntekijäsopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä tuotteiden valmistukseen kuuluvaa työtä tekevillä ei ole kuukausipalkkaa, mutta esim. varastotyötä tekevillä on. Muut edellä mainitut seikat osoittavat yhtiön toimihenkilöiden ja muidenkin työntekijäin käsitystä Tenhosen asemasta, mutta eivät työtuomioistuimen mielestä sinänsä riitä osoittamaan, että toimihenkilö- ja työntekijäsopimusten soveltaminen olisi Er-Ma Oy:ssä muotoutunut siten, että Tenhoseen olisi tällä perusteella sovellettava teollisuustoimihenkilöiden yleissopimusta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Pyrhönen, Äimälä, Parkkinen, Suominen, P. Virtanen ja Sulkunen.

Lausunto oli yksimielinen.