Labor court dismissed union claims that employer failed to pay wages during a suspension interrupted by employee's voluntary return to work.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claims against the employer and the employer's association for failing to pay wages and sick pay during a work suspension. The employee had voluntarily returned to work for three days without the employer's consent, and the court found the suspension had not been terminated by the employer's silence. Consequently, the employer was not obligated to pay wages or sick pay for the period the employee worked voluntarily.
Legislator headnote
AI generatedSection 4.3 of the collective agreement; Section 11 of the collective agreement; Section 13 of the collective agreement: An employer is not liable for wages or sick pay during a work suspension if the employee voluntarily resumes work without the employer's consent, as the suspension remains legally intact.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijän kanssa tehty sopimus vuosiloman jatkamisesta palkattomalla lomalla ei ollut estänyt työnantajaa ilmoittamasta työntekijälle kesken palkattoman loman alkavasta lomautuksesta. Lomautuksen kestäessä työntekijä oli sopinut erään urakkaryhmän etumiehen kanssa työtyön palaamisesta kolmeksi päiväksi, ilman että työnantajan puolesta kukaan muu olisi hänen lomautustaan lopettanut ja ottanut hänet työtyön. Koska lomautuksen ei katsottu keskeytyneen työnantajan hiljaisen suostumuksen perusteella, ei työnantajalla ollut velvollisuutta sen enempää työpalkan kuin lomautuksen aikana sattuneen sairauden vuoksi sairausajan palkankaan maksamiseen.
Työnantajaa ja työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.
Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Tikkurilan Sähkö ja Lämpö Oy
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä 26.5.1977 solmitussa putkijohtoja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan työntekijälle vähintään kahta viikkoa ennen määräysten voimaantuloa. Tilapäisten ja yllättävien työnkeskeytysten sattuessa voidaan työntekijät ilmoittamalla siitä vähintään kaksi vuorokautta ennen lomauttamista keskeytyksen ajaksi siirtää palkattomalle lomalle. Tilapäisiksi ja yllättäviksi keskeytyksiksi katsotaan yleensä työnantajasta riippumaton syy, kuten kyseistä työkohdetta koskeva konkurssi, luonnonolosuhde tai muu vastaava este, jolloin ko rakennuskohteessa ei voida suorittaa putkiasennustöitä. Kaikista keskeytyksistä ja lomautuksista on neuvoteltava työnjohdon ja luottamusmiehen välillä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 § URAKKAPALKAT
1. Tähän sopimukseen liittyvät urakkahinnoittelut on kerrottava seuraavilla urakkakertoimilla:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 § URAKKATYÖMÄÄRÄYKSET
PUTKIJOHTOALA
1. Hinnoiteltu työ suoritetaan 10 §:n 3.2 kohdan määrittelemää poikkeusta lukuun ottamatta urakkatyönä. Sellaisista töistä, joista tähän sopimukseen liittyvästä hinnoittelusta ei löydy hintoja, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia, mutta urakkahinnoittelun on oltava sellainen, että se antaa hinnoiteltujen urakoiden kanssa yhdenmukaisen tason, kuitenkin niin, että työntekijän urakka-ansio normaalilla työvauhdilla nousee vähintään 30 % henkilökohtaisia palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä samassa suhteessa.
Yhdenmukaisella tasolla putkiasennustöissä tarkoitetaan liikkeen putkiasennusurakkatöiden keskituntiansiota.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pöytäkirjamerkintä 2:
Urakkaryhmään tehtävistä mahdollisista muutoksista työnantajan edustajan on keskusteltava urakkaryhmän etumiehen kanssa ennen muutosten toimeenpanemista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7. Urakanottajan on suoritettava ottamansa urakkatyön loppuun saakka, ellei hänellä ole pätevää estettä. Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan ja hänet siirretään pois ko. urakkatyömaalta, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan keskeytyksen ajalta, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä, tämän sopimuksen 7 §:n 4. kohdan mukainen keskituntipalkka.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
22 § SAIRAUSAJAN PALKKA
1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden ja tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, enintään kuitenkin 21 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sen pituisen ajan, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa on alkanut oikeus sairauspäivärahaan, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsen, putkiasentaja Tauno Malinen oli työskennellyt toistaiseksi voimassa olevassa ja 15.11.1976 alkaneessa työsuhteessa Vantaan kaupungista olevan Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvan Tikkurilan Sähkö ja Lämpö Oy:n palveluksessa. Kesällä 1977 Malinen oli työskennellyt Havukoskella koulunrakennustyömaalla. Hän oli sopinut jo hyvissä ajoin ennen 4.7.1977 alkavaksi määrättyä vuosilomaansa työnjohtajan kanssa siitä, että hän saisi pitää ylimääräistä lomaa hänelle kuuluneen kuuden arkipäivän mittaisen vuosiloman lisäksi. Töihinpaluupäiväksi oli sovittu elokuun alku 1977.
Viimeisenä työpäivänä 1.7.1977 noin kello 14.30 oli Malisen oman työnjohtajan sijaisena ollut työnjohtaja jättänyt Maliselle kirjallisen lomautusilmoituksen, jonka mukaan lomautus alkaisi 11.7.1977. Lomautusilmoitus oli päivätty 27.6.1977. Työehtosopimuksen mukaan lomautusilmoitusaika oli ollut 14 päivää, joten lomautus, mikäli siitä olisi nyt ollut kysymys, olisi voinut tulla voimaan vasta 16.7.1977. Maliselle oli joskus aikaisemminkin annettu vastaavia lomautusilmoituslappuja. Hänen työnjohtajansa oli kuitenkin näissä tapauksissa sanonut hänelle, että vaikka tämä oli ilmoituslapun saanutkin, niin työt kuitenkin jatkuisivat ja töihin tultaisiin sinäkin aikana, joka oli ilmoitettu lomautusajaksi. Malinen ei ollut yhtiössä olonsa aikana koskaan pakkolomalla siitä huolimatta, että ilmoituksia oli aikaisemminkin annettu, vaan aina oli todellisuudessa toimittu työnjohtajan suullisesti antamien ilmoitusten mukaan.
Malinen oli palannut lomaltaan työhön 27.7.1977. Hän oli soittanut sanottuna aamuna työmaan työnjohtajan sijaiselle ilmoittaen olevansa töissä. Tämä työnjohtaja oli sanonut tähän, että Malisen pitäisi olla lomalla. Malinen oli selittänyt työnjohtajalle edellä kerrottuja seikkoja. Työnjohtaja ei ollut antanut Maliselle käskyä poistua työmaalta. Työnjohtaja oli käynyt samana päivänä työmaalla, mutta ei ollut tuolloinkaan kehottanut Malista lopettamaan työtä ja poistumaan työpaikalta. Näin ollen Malinen oli jatkanut työtä. Työn valmistuminen oli ollut niin paljon myöhässä, että urakkaryhmään oli jouduttu 28.7.1977 ottamaan vielä kolmaskin ulkopuolinen työntekijä. Malisen kutsuminen työhön takaisin ei ollut tapahtunut miksikään sovituksi määräajaksi, vaan kysymyksessä oli ollut ylimalkaan työhön paluu loman jälkeen.
Edellä esitetyn perusteella kantajaliitto on vaatinut, että työtuomioistuin toteaisi, että Tikkurilan Sähkö ja Lämpö Oy on menetellyt työehtosopimuksen palkanmaksuvelvollisuutta koskevien määräysten vastaisesti kieltäytyessään maksamasta Maliselle palkkaa kerrotuilta kolmelta työpäivältä, ja vahvistaisi, että työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan Maliselle myös sairausajan palkan, sekä tuomitsisi työnantajan ja työnantajaliiton hyvityssakkoihin työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Sen ohessa kantajaliitto on vaatinut vastaajien velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.
Kun työnantaja ei ollut kutsunut Malista työhön, vaan tämä oli ryhtynyt siihen oma-aloitteisesti, ei pakkolomautus ollut keskeytynyt. Työnantaja ei näin ollen ollut velvollinen maksamaan palkkaa 27.-30.7.1977. Malisen työkyvyttömyys oli alkanut pakkolomautuksen kestäessä, joten työnantajalla ei ollut velvollisuutta maksaa myöskään sairausajan palkkaa.
Edellä esitetyillä perusteilla vastaajat ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan ja kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut.
Näin ollen työtuomioistuin katsoo, ettei Tikkurilan Sähkö ja Lämpö Oy:llä ole kanteessa mainitulla perusteella velvollisuutta sen enempää työpalkan kuin lomautuksen aikana sattuneen sairauden vuoksi sairausajan palkankaan maksamiseen ja että vastaajien taholta ei niin muodoin ole syyllistytty työehtosopimuksen tieten rikkomiseen eikä valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen. Se, onko yhtiö muulla perusteella velvollinen korvaamaan hyväkseen saamansa Malisen työn, ei ole työtuomioistuimen ratkaistavissa ainakaan tämän kanteen perusteella. Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen kokonaisuudessaan. Asian laatuun nähden vastaajat saavat kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, M. Virtanen, Leivo ja Suominen.
Tuomio oli yksimielinen.