Labor court allows strike settlement binding government if approved by Council or Parliament committee.

Vaikka valtakunnansovittelijan allekirjoittama pöytäkirja olikin syntynyt virkaehtosopimuksen solmimiselle säädetyssä muodossa, ei se sisältönsä puolesta käsittänyt valtiovarainministeriötä sitovaa, välittömästi radiosähköttäjien palvelussuhteen ehtoja säätelevää erillistä virkaehtosopimusta.

Valtion työmarkkinalaitoksen neuvotteluedustajilla ei ollut selvitetty olleen kelpoisuutta virkaehtosopimuksen solmimiseen valtiovarainministeriön puolesta, mutta valtiovarainministeriön valtakunnansovittelijalle lähettämässä kirjeessä oli todettu molempien osapuolten hyväksyneen valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen.

Valtakunnansovittelijan pöytäkirja ja sitä täydentävä lakonlopettamissopimus täyttivät ne edellytykset, mitkä virkaehtosopimuksen pätevälle syntymiselle ennen sen saattamista valtioneuvoston tai alistamista eduskunnan palkkavaltuuskunnan hyväksyttäväksi oli neuvotteluedustajien kelpoisuuden osalta asetettava.

Valtakunnansovittelijan pöytäkirjaan sisältyvä sovinto ja sitä täydentävä lakonlopettamissopimus velvoittivat valtiovarainministeriötä, jos valtioneuvosto tai eduskunnan palkkavaltuuskunta hyväksyy sovinnon ja lakonlopettamissopimuksen, saattamaan sovintoon sisältyvät palvelussuhteen ehdot voimaan virkaehtosopimusvaikutuksin joko sisällyttämällä sovitut ehdot pääsopijajärjestöjen kanssa tehtäviin virkaehtosopimuksiin ja varaamalla radiosähköttäjiä edustavalle liitolle tilaisuuden yhtyä näihin sopimuksiin taikka muulla tavoin.

Asianosaiset: Suomen Radiosähköttäjäliitto r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Valtakunnansovittelijan pöytäkirjassa työriidasta, jossa osapuolina ovat olleet työntekijäpuolella Suomen Radiosähköttäjäliitto ja työnantajapuolella valtion työmarkkinalaitos sekä merenkulkuhallitus, sanotaan seuraavaa:

1 §

Suomen Radiosähköttäjäliitto r.y. ilmoitti valtakunnansovittelijalle 11. maaliskuuta 1980 saapuneella kirjeellä aloittavansa lakon valtion jäänmurtajilla saman kuun 25. päivänä kello 16, ellei sitä ennen päästä sopimukseen jäänmurtajien radiosähköttäjien vuorottelusopimuksesta ja eräistä virkaehtosopimuksen muutoksista.

Valtiovarainministeriö ilmoitti valtakunnansovittelijalle 13.3.1980 saapuneella kirjeellä toimeenpanevansa valtion jäänmurtajien radiosähköttäjiä tarkoittavan työsulun saman kuun 27. päivänä kello 16 lukien, ellei radiosähköttäjien virkaehdoista siihen mennessä päästä sopimukseen.

2 §

Työriidan osapuolilla ei ollut huomauttamista tehtyjen työriitailmoitusten sisältöön.

3 §

Valtakunnansovittelijan johdolla käytyjen neuvottelujen jälkeen teki valtakunnansovittelija 25. maaliskuuta 1980 sovintoehdotuksen uhkaamassa olevan lakon ja työsulun välttämiseksi. Sovintoehdotukseen pyydettiin osapuolten vastauksia samana päivänä kello 16.00 mennessä.

Sovintoehdotuksessa määrättynä aikana ilmoitti Valtion Työmarkkinalaitos/Merenkulkuhallitus hyväksyvänsä tehdyn sovintoehdotuksen. Suomen Radiosähköttäjäliitto ry. ilmoitti hylkäävänsä sovintoehdotuksen. Valtakunnansovittelija keskeytti tämän jälkeen työriidan sovittelun.

4 §

Lakko ja työsulku alkoivat 1 §:ssä sanottuna aikana ja 1 §:ssä kerrotussa laajuudessa.

5 §

Valtakunnansovittelija käynnisti neuvottelut työriidan osapuolten kesken uudelleen ja antoi 20. toukokuuta 1980 uuden sovintoehdotuksen työriidan ratkaisemiseksi. Osapuolilta pyydettiin vastausta sovintoehdotukseen saman kuun 21. päivänä kello 12.00.

Sovintoehdotuksessa määrättynä aikana ilmoittivat Suomen Radiosähköttäjäliitto ry. ja Valtion Työmarkkinalaitos/Merenkulkuhallitus hylkäävänsä tehdyn sovintoehdotuksen, koska ne eivät voineet hyväksyä kaksivuotista virkaehtosopimusta.

Välittömästi tämän jälkeen antoi valtakunnansovittelija kolmannen sovintoehdotuksen työriidan ratkaisemiseksi.

Suomen Radiosähköttäjäliitto ry. ja Valtion Työmarkkinalaitos/Merenkulkuhallitus ilmoittivat hyväksyvänsä tämän sovintoehdotuksen.

Sovittiin, että osapuolet keskenään laativat sovintoehdotuksen liitteen pohjalta sopimuksen niistä käytännön toimenpiteistä mitä lakon ja työsulun lopettaminen edellyttää.

6 §

Työriidan osapuolten hyväksyttyä sovintoehdotuksen ja siten päästyä sopimukseen työriidan kohteena olleen virkaehtosopimuksen uudistamisesta lopetti valtakunnansovittelija työriidan sovittelun.

Työriitaa koskevat sovittelussa kertyneet asiakirjat liitetään tähän pöytäkirjaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtakunnansovittelijan pöytäkirjassa tarkoitetussa 21.5.1980 päivätyssä sovintoehdotuksessa ja sen liitteissä sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimuskausi on 22.5.1980-28.2.1981.

Merenkulkuhallitus ja Suomen Radiosähköttäjäliitto ry. tekevät radiosähköttäjien vuorottelusopimuksen liitteen 1 mukaan.

Jäänmurtajien radiosähköttäjien palkkoja, toimirahoja ja markkamääräisiä lisiä korotetaan liitteessä 2 esitetyllä tavalla.

Radiosähköttäjiä koskeviin sopimuksiin tehdään muutkin liitteessä 2 tarkoitetut muutokset.

Tämä sovintoehdotus muodostaa yhden kokonaisuuden, jonka hyväksymisestä tai hylkäämisestä pyydän osapuolilta vastausta valtakunnansovittelijain toimistoon toukokuun 21. päivänä 1980 kello 12.00.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LIITE I

JÄÄNMURTAJIEN RADIOSÄHKÖTTÄJIEN VUOROTTELUSOPIMUS

Merenkulkulaitoksen jäänmurtajilla palvelevan virkasuhteisen radiosähköttäjävuorottelusopimus laaditaan muutoin voimassaolevan virkasuhteista päällystöä koskevan vuorottelusopimuksen mukaiseksi, paitsi seuraavia kohtia:

1 § Vuorottelujärjestelmä

1.1 Radiosähköttäjien vuorottelu toimintakautena järjestetään siten, että jäänmurtajiin palkataan alusten lähtöjärjestyksessä neljä tilapäistä radiosähköttäjää lomittamaan jäänmurtajien vakinaisia radiosähköttäjiä merenkulkuhallituksen liikennetoimiston kanssa sovitussa järjestyksessä.

1.2 Toimintakauden ulkopuolella suoritettavien aluksen huolto- ja korjaustöiden tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi aluksessa on kesäseisokkia lukuunottamatta pääsääntöisesti yksi vakinainen radiosähköttäjä kerrallaan aluksen päällikön ja merenkulkuhallituksen liikennetoimiston kanssa sovitussa järjestyksessä.

1.3 Edellä mainittua vuorottelua ja töistä huolehtimista varten muutetaan tarpeellinen määrä radiosähköttäjien ylitöitä vapaa-ajaksi radiosähköttäjien työaikapäivämerkintöjen mukaisesti, kuitenkin siten, että toimintakauden päättyessä varsinaisten vastikkeiden ja ylitöistä vapaa-ajaksi muutettujen tuntien yhteismäärä ei ylitä 700 tuntia. Mikäli em. vuorotteluun ja töistä huolehtimiseen tarkoitettua vastiketta ei ole käytetty kokonaisuudessaan, siirtyvät loput seuraavan toimintakauden vastikesaldoksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LIITE 2

JÄÄNMURTAJIEN RADIOSÄHKÖTTÄJÄT

Palkankorotukset

Jäänmurtajien radiosähköttäjien palkkoja korotetaan sopimuskauden alusta yhdellä palkkaluokalla sekä toimirahoja 7 markalla. Toimirahoja korotetaan 1.11.1980 tapahtuvan virkapalkkojen korotuksen yhteydessä lisäksi 3 markalla.

Markkamääräiset lisät

Markkamääräisiä lisiä korotetaan ulkomaanliikenteen sopimuksen mukaisesti.

Ruoka- ja asuntokorvaus

Sairausajalta maksetaan virkamiehelle ruoka- ja asuntokorvaus, ellei häntä hoideta sairaalassa.

Työajan lyhentäminen

Työajan lyhentäminen toteutetaan ulkomaanliikenteen sopimusten periaatteiden mukaisesti.

TYÖAIKASOPIMUKSEN SOVELTAMINEN

Ilmailuhallinnossa sekä posti- ja lennätinlaitoksessa virkasuhteessa palvelevien työaikalain 6 §:n alaisten radiosähköttäjien, viestiohjaajien, viestijohtajien ja radioasemalla palvelevien liikennetarkastajien, joiden käytännössä noudattama työaika on alle 120 tuntia työjaksossa, vapaapäivien antamisjärjestelyissä pidetään pääsääntönä, että työaikalain alaisten valtion virkamiesten työaikasopimuksen 7-12 §:ssä tarkoitetut vapaapäivät annetaan joko samassa tai viimeistään seuraavassa työjaksossa. Mikäli vapaa-aikaa poikkeuksellisesti ei voida antaa lisä- ja ylityökorotusten suhteen menetellään, kuten työaikasopimuksessa on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LIITE 2

Osapuolet laativat lakon ja työsulun lopettamista koskevan sopimuksen keskenään seuraavien periaatteiden mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jäänmurtajilla 25.3.1980 alkaneen radiosähköttäjien lakon ja 27.3.1980 alkaneen jäänmurtajien radiosähköttäjien työsulun lopettamisesta valtion työmarkkinalaitoksen, merenkulkuhallituksen ja Suomen Radiosähköttäjäliiton puolesta 21.5.1980 allekirjoitetussa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Osapuolet ovat valtakunnansovittelijan johdolla käymissään neuvotteluissa päässeet yksimielisyyteen sovinnon ehdoista virkariidassa. Sovinnon ehdot on kirjattu valtakunnansovittelijan pöytäkirjaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 §

Suomen Radiosähköttäjäliitto ry ilmoittaa yhtyvänsä 15 päivänä maaliskuuta 1980 tehtyyn valtion virkaehtosopimukseen sekä tehtävään merenkulkualan virkaehtosopimukseen, johon tullaan sisällyttämään sovintoehdotuksen mukaiset määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö r.y:n, Akava r.y:n ja Toimihenkilöja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n kesken 12.10.1970 valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Neuvottelut virkaehtosopimuksista

Neuvotteluja Virkaehtosopimusten tekemisestä, muuttamisesta tai uudistamisesta käyvät valtion neuvotteluviranomaisen kanssa Akava r.y., TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y. omasta ja alayhdistystensä puolesta.

Neuvottelut käydään yhteis- tai erillisneuvotteluina sen mukaan kuin asioiden laatu vaatii.

Neuvotteluviranomainen ja edellä mainittu keskusjärjestö voivat erikseen sopia, että neuvotteluja käy alayhdistys omasta puolestaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä olevilla perusteilla Suomen Radiosähköttäjäliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että valtakunnansovittelijan toimistossa on syntynyt virkaehtosopimus sovintoehdotuksen hyväksymisellä ja valtakunnansovittelijan tekemällä pöytäkirjalla ja että tämä sopimus sitoo valtiovarainministeriötä.

Suomen Radiosähköttäjäliitto oli vuoteen 1977 asti ollut TVK-V:läisen Virkamiesliitto r.y:n jäsen. Radiosähköttäjäliitto oli eronnut Virkamiesliitosta vuoden 1977 kevättalvella virkaehtosopimusratkaisun jälkeen, mutta joutunut siitä huolimatta sopimukseen sidotuksi sopimuskaudeksi 1977-1979. Vuonna 1979 liiton työtaistelu-uhkaa oli soviteltu valtakunnansovittelijan toimesta. Neuvotteluissa sovitut palkankorotukset oli tuolloinkin toteutettu valtiovarainministeriön päätöksellä liiton yhdyttyä tärkeimpiin voimassa olleisiin virkaehtosopimuksiin. Tämän aikaisemmin noudatetun käytännön valossakin oli Suomen Radiosähköttäjäliiton edustajille ollut koko sovittelun ajan selvää, miten sovitut tarkistukset tulisivat toteutettaviksi.

Koska pääsopijapuolten välinen virkaehtosopimusmenettely kuitenkin oli pääsääntönä, valtiovarainministeriö luonnollisesti pyrki toteuttamaan sovitut ehdot pääsopijajärjestöjen kanssa tehtävällä virkaehtosopimuksella, ja vasta tämän jälkeen ministeriön tarkoituksena olisi ollut turvautua yksipuolisiin päätöksiin. Tälläkään kertaa yksipuoliset päätökset eivät olleet osoittautuneet tarpeellisiksi enemmälti kuin sovintoehdotusta hyväksyttäessä oli edellytetty. Valtiovarainministeriö ja pääsopijajärjestöt voivat tehdä virkaehtosopimuksia virkamiesten palvelussuhteen ehdoista riippumatta siitä, koskivatko ne pääsopijajärjestöjen jäsenkuntaa vai muita virkamiehiä. Tältä osin oli esimerkkejä radiosähköttäjienkin osalta heidän kuoppakorotustensa ottamisesta virkaehtosopimuksiin. Käydyissä neuvotteluissa ei myöskään ollut kysymys kaksivuotisesta virkaehtosopimuksesta, vaan palvelussuhteen ehdoista kaksi kautta kattavan sovintoehdotuksen puitteissa.

Edellä olevilla perusteilla valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Valtion virkaehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan myös tehdä siten, että sopimuksen sisältö merkitään neuvotteluosapuolten pitämässä neuvottelussa laadittuun pöytäkirjaan, joka yhteisesti sovitulla tavalla todetaan oikeaksi. Työehtosopimuslain 2 §:ään sisältyy vastaavan sisältöinen säännös. Tuomiossaan n:o 47/1977 työtuomioistuin on katsonut, että valtakunnansovittelijan pöytäkirja on valtakunnansovittelijan allekirjoituksella tullut todetuksi oikeaksi yhteisesti sovitulla tavalla ja että siihen sisältyvä asianosaisten välisessä työriidassa syntynyt sovinto siten sitoo asianosaisia työehtosopimuksena.

Tämä ei kuitenkaan vielä merkitse sitä, ettei pöytäkirjalla olisi minkäänlaista asianosaisia myös valtion virkaehtosopimuslain mukaan velvoittavaa vaikutusta. Pöytäkirja on, niin kuin edellä on todettu, sinänsä syntynyt virkaehtosopimuksen solmimiselle säädetyssä muodossa. Se sisältää määräyksiä siitä, miten eräät radiosähköttäjiä koskevat seikat määräytyvät sopimuskautena. Näistä seikoista ne, jotka sovinnon mukaan sisällytetään merenkulkuhallituksen kanssa tehtävään vuorottelusopimukseen, koskevat asioita, jotka valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 2 momentin mukaan eivät ole palvelussuhteen ehtoja. Tältä osin ei valtakunnansovittelijan pöytäkirjalla siten voi olla valtion virkaehtosopimuslakiin perustuvia oikeusvaikutuksia.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten vahvistaa, että valtakunnansovittelijan edellä mainittuun pöytäkirjaan sisältyvä sovinto ja sitä täydentävä lakonlopettamissopimuksen 8 § velvoittavat valtiovarainministeriötä, jos valtioneuvosto tai eduskunnan palkkavaltuuskunta hyväksyy sovinnon ja lakonlopettamissopimuksen, saattamaan sovintoon sisältyvät palvelussuhteen ehdot - joihin eivät kuulu vuorottelusopimukseen tarkoitetut määräykset - voimaan virkaehtosopimusvaikutuksin joko sisällyttämällä sovitut ehdot pääsopijajärjestöjen kanssa tehtäviin virkaehtosopimuksiin ja varaamalla Suomen Radiosähköttäjäliitolle tilaisuuden yhtyä näihin sopimuksiin taikka muulla tavoin. Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, Juurinen, Schrey, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.