Union branch fined for insufficient strike prevention measures during collective wage dispute actions.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the paper industry union branch to pay a fine for violating the peace obligation. Nearly all union members participated in strikes targeting wage clauses and management rights, which the court found insufficiently prevented by the union. The court ruled that the union's efforts to restore peace were inadequate and it bears responsibility for its officials' participation in the strikes.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla: A union branch may be held liable for violating the peace obligation if its measures to prevent strikes are insufficient and it fails to prevent its officials from participating in industrial action.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Lähes kaikki ammattiosaston jäsenet olivat osallistuneet paperitehtaalla toimeenpantuihin lakkoihin, jotka olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin ja työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan turvaamiseksi eivät olleet riittäviä ja ammattiosasto oli sitä paitsi vastuussa myös toimihenkilöidensä osallistumisesta työtaisteluun.
Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisten välillä voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 § Yleissopimuksen noudattaminen
1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
4 § Työrauhavelvoite
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. (Kts. sov.ohjeet)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
III PALKKAMÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 § Aikapalkat
1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1-K1 kausipalkka on vähintään 1048 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä 111 olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)
Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista. Suoritettaessa sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehelle ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin. Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.
Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.
2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5. Työnantajan ja Paperiliiton paikallisen osaston valitseman pääluottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kausipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille hyväksyttäväksi. Ellei paikallisissa kausipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 30 §:ssä sanotaan. (Kts. sov.ohjeet)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 § Sopimuksen tulkinta
1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Summan tehtailla oli kuluneen syksyn aikana neuvoteltu koko tehtaalla tapahtuvista lähiajan olosuhdemuutoksista ja niihin liittyvistä palkkaratkaisuista. Neuvottelut oli pääluottamusmiehen kanssa 17.7.1980 sovitun mukaisesti aloitettu 20.8.1980, mutta niissä ei toistaiseksi ollut päästy ratkaisuun. Tehtaalla oli 8.-10.10.1980 esiintynyt ylitöistä kieltäytymistä ja jarrutusta, jota sitten 14.10.1980 kello 2 oli seurannut paperikoneen miehistön ryhtyminen lakkoon. Tämä lakko oli kestänyt seuraavaan yövuoroon saakka, minkä lisäksi lakkoon olivat osallistuneet päivätyöntekijät sekä aamu- ja iltavuoron korjausmiehet. Lakkoon oli osallistunut luottamusmiehiä ja lakon syyksi oli ilmoitettu neuvottelujen vauhdittaminen.
Näillä perusteilla kantajaliitto on katsonut, että työntekijät olivat pyrkineet näillä jatkuvilla työtaistelutoimenpiteillä painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijöiden palkankorotusvaatimukseen ja että ammattiosasto oli tukenut työtaistelua sen asettamien luottamusmiesten osallistuessa työtaisteluun. Sen vuoksi kantajaliitto on vaatinut ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon ja velvoittamista korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut. Jutun käsittelyn aikana kantajaliitto on ilmoittanut, ettei kanne koske kantajaliiton mainitsemia ylityökieltoa ja jarrutusta.
Edellä esitetyillä perusteilla vastaajaliitto on katsonut, että ammattiosasto oli tehnyt voitavansa työrauhan turvaamiseksi, ja kiistänyt kanteen sekä pyytänyt kantajaliiton velvoittamista korvaamaan vastaajaliiton oikeudenkäyntikulut.
Työtuomioistuin on kuullut asiassa Paperiliiton Summan osasto n:o 18:aa.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtailla on paperikoneen miehistö 14.10.1980 kello 2 ryhtynyt lakkoon, joka on kestänyt seuraavaan yövuoroon saakka. Sen ohessa lakkoon ovat osallistuneet päivätyöntekijät sekä aamu- ja iltavuoron korjausmiehet. Lakkoon on osallistunut luottamusmiehiä, ja sen tarkoituksena on ollut tehtailla käynnissä olleiden palkkaneuvottelujen vauhdittaminen.
Kun 21.10.1980 on paperikone 2:n yövuoron rullamiehen tehtävät päätetty kanteessa mainituista syistä teettää hätätyönä edeltäneen iltavuoron rullamiehellä, ovat paperikoneiden työntekijät noin kello 23 ilmoittaneet lopettavansa työt ja lähtevänsä kotiin, mikä sitten on tapahtunutkin koneiden pysäyttämisen ja pesujen jälkeen kello 2. Kuorimon työntekijät ovat poistuneet tehtaalta kello 1, ja hiomon työntekijät olleet työssä aamuvuoron alkuun asti. Höyryvoimalaitoksen yövuorolaiset ovat ajaneet laitoksen alas yövuoron aikana, eivätkä aamuvuoron työntekijät ole tulleet työhön. Aamulla 22.10.1980 pääluottamusmies on ilmoittanut, että tämän lakon syynä on ollut illalla teetetty hätätyö. Kello 11.30 pääluottamusmies on ilmoittanut, että työntekijät palaavat töihin iltavuoron alkaessa, niin kuin on tapahtunutkin. Luottamusmiehiä on osallistunut tähänkin työtaisteluun.
Lakkoihin, jotka ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin, on osallistunut kaikkiaan 620-630 työntekijää eli lähes kaikki ammattiosaston jäsenet. Ammattiosaston puheenjohtaja on 28.10.1980 jäänyt pois yövuorosta, Paperiliiton mukaan sen takia, että hän oli ollut illan kunnallisessa luottamustehtävässä. Ottaen muun ohessa huomioon, että luottamusmiehet eivät vielä tuolloin olleet lakossa, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, olisiko hän osallistunut lakkoon, vaikka hän ei ollutkaan ilmoittanut poissaolostaan työnantajalle.
Pääluottamusmies ja jotkut luottamusmiehet ovat kehottaneet työntekijöitä pysymään töissä, ja ammattiosaston toimikunta on 30.10.1980 pitämässään kokouksessa vedonnut työntekijöihin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosaston toimenpiteet työrauhan turvaamiseksi eivät työtuomioistuimen mielestä ole varsinkaan viimeisessä lakossa olleet riittäviä. Ammattiosasto on sitä paitsi vastuussa myös toimihenkilöidensä toimenpiteistä.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Paperiliiton Summan osasto n:o 18:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 5 500 markkaa ja korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, Kaski ja Suominen.
Tuomio oli yksimielinen.