Union head dismissed strike claim but fined union for local branch inaction under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court dismissed the strike action against the local union branch but ordered the national union to pay a fine for failing to supervise its members. The court found that while the national leadership acted swiftly upon learning of the strike, the local branch and site representatives had neglected their duties to prevent the work stoppage earlier. Consequently, the national union was held liable for the local branch's inaction under the collective agreement's supervision obligations.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla; unionin johto vastaa aluejärjestön laiminlyönnistä, jos näyttämättä jää, että liiton johto olisi voinut ripeämmällä toiminnalla lopettaa työtaistelun aikaisemmin.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Neuvostoliiton alueella Kostamuksessa työskentelevät nosturinkuljettajat olivat palkankorotusvaatimustaan tukeakseen ryhtyneet lakkoon.
Aluejärjestön aluesihteerin eikä työmaan luottamusmiestenkään ollut selvitetty ilmoittaneen työtaistelusta ja omien toimenpiteidensä tuloksettomuudesta työntekijäliiton keskustoimistolle ennen kuin liiton johto oli saanut tilanteesta tiedon työnantajapuolelta. Liiton toisen puheenjohtajan toimenpiteiden johdosta työntekijät olivat palanneet työhön. Näyttämättä oli jäänyt, että liiton johto olisi voinut ripeämmällä ja tehokkaammalla toiminnalla saada työtaistelun lopetetuksi ja alkaneiden palkkaneuvottelujen ajaksi ehkä jääneen työnseisauksen uudelleen alkamisen uhan poistetuksi aikaisemmin. Liitto vastasi kuitenkin aluesihteerinsä ja luottamusmiesten laiminlyönneistä.
Aluejärjestön velvollisuutena oli työehtosopimuslain mukaan valvoa, etteivät sen jäsenet ryhtyneet työehtosopimukseen kohdistuviin työtaistelutoimenpiteisiin. Työntekijäliiton sisäisen organisaation mukaan aluejärjestöllä saattoi olla muitakin velvollisuuksia liitolle kuuluvan työrauha- ja valvontavelvollisuuden täyttämisessä, mutta aluejärjestön mahdollisista laiminlyönneistä tässä suhteessa vastasi työnantajapuolelle liitto. Näyttämättä oli jäänyt, että aluejärjestöllä itsellään olisi ollut mahdollisuuksia sellaisiin toimenpiteisiin, jotka olisivat olleet omiaan lopettamaan työtaistelun ainakin sen jäsenten osalta aikaisemmin tai tehokkaammin.
Aluejärjestöä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty ja työntekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.
RATKAISU
Suomen Rakennusteollisuusliiton, Suomen Maanrakentajain Keskusliitto r.y:n, FinnStroi Oy:n ja Rakennustyöläisten Liiton kesken 17.2.1978 solmitussa Kostamusprojektin työehtoja koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 § Soveltamisala
Yllä mainitun rakennustyökohteen työsuhteissa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä.
Kostamuksen työkohteen rakennustöissä SNTL:n alueella noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa rakennus-, lattianpäällystys-, asfaltti- ja maalarinalan työehtosopimusta sekä kunnallisteknillisissä, maanrakennus- sekä tienrakennus- ja tien kunnossapitotöissä noudatetaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, mikäli tässä sopimuksessa jäljempänä ei ole mainituista sopimuksista poikkeavia määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 § Palkanmaksu
Palkkauksessa noudatetaan I kalleusluokituksen mukaista palkkausta ja urakkahinnoittelua.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 § Pääluottamusmies
Rakennustyöläisten Liitto nimeää Kostamuksen rakennuskohteeseen pääluottamusmiehen ensimmäiseksi toimikaudeksi. Sen jälkeen toimittavat rakennustyökohteen työntekijät pääluottamusmiehen vaalin.
Pääluottamusmies on muusta työstä vapaa töiden alettua rajan takana.
Kun Kostamuksen ja siihen liittyvien Neuvostoliiton puolella suoritettavien tie- ja rautatierakennustöiden työntekijöiden vahvuus ylittää 1 300, valitaan toinen ja kun vahvuus ylittää 2 300 valitaan kolmas päätoiminen luottamusmies.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
18 § Työrauhavelvollisuus
Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoimenpiteet eivät koske Kostamuksen rakennustöitä eikä Suomen puolella tätä rakennustyötä varten suoritettavia töitä. Kostamuksen rakennuskohteen työsuhteissa mahdollisesti syntyvät erimielisyydet ratkaistaan neuvotteluteitse. Sellaiset erimielisyydet, joista ei päästä sovintoon, ratkaistaan Helsingin raastuvanoikeudessa tai ao. alan erikoistuomioistuimessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaisliittojen kesken 18.2.1979 solmitussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
I. Yleiset määräykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
V. Työpalkkoja koskevat määräykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 §
1. 18 vuotta täyttäneen täysin työkykyisen työntekijän perustuntipalkat:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VI Erinäisiä korvauksia koskevat määräykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
20 §
1. Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijän sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä rakennusalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä.
2. Ulkomaisessa työkohteessa maksetaan I paikkakuntakalleusluokan mukaista palkkaa.
3. Työntekijälle maksetaan, paitsi työehtosopimuksessa määrättyä palkkaa, myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvausta silta osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava Rakennustyöläisten Liiton kanssa kussakin tapauksessa erikseen.
4. Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoimenpiteet eivät koske Suomen rajojen ulkopuolella suoritettavia työkohteita.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VIII. Erinäiset määräykset
31 §
1. Pää- ja työpaikkaluottamusmiesten ohella valvovat kaikki tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen luottamushenkilöt sopimuksen noudattamista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pöytäkirjamerkintä:
Luottamushenkilöllä tässä pykälässä tarkoitetaan allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehiä, jäsenyhdistysten ja aluejärjestöjen nimeämiä työehtosopimusasioita hoitavia luottamushenkilöitä.
32 §
Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. (Luottamusmiessopimus on sivulla 44).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rakennusalan työehtosopimuksen 32 §:ssä mainitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työehtosopimukseen osallisten tai siihen sidottujen työntekijäliittojen edustajana työehtosopimuksen soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa.
2. Luottamusmies edustaa työehtosopimukseen osallisia ja siihen sidottuja työntekijäliittoja työlainsäädäntöä koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta työntekijäin välillä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Rakennusteollisuusliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyritykset Rakennus-Kaira-, Rakennus-Kelosekä Kostamus-Savotta-nimiset työnyhteenliittymät olivat urakoineet Neuvostoliiton alueella Kostamuksen teollisuuskombinaatin teollisuus- ja kaupunkirakennuskohteita. 22.11.1979 olivat mainittujen työyhteenliittymien nosturinkuljettajat esittäneet työnantajilleen vaatimuksen, jonka mukaan heidän palkkojaan oli korotettava viidellä markalla tunnilta. Kun työnantajat eivät olleet suostuneet tähän työehtosopimuksen vastaiseen vaatimukseen, olivat nosturinkuljettajat aloittaneet lakon, joka oli kestänyt tuona päivänä kaksi tuntia. 28.11.1979 nosturinkuljettajat olivat vaatimuksensa tukemiseksi olleet lakossa neljä tuntia. 11.12.1979 olivat nosturinkuljettajat aloittaneet jälleen lakon. Työtaistelun tarkoituksena oli ollut jatkuvasti painostaa työnantajia suostumaan työntekijöiden työehtosopimusten palkkamääräysten vastaiseen vaatimukseen.
Edellä mainitun lakkoilun johdosta oli Suomen Rakennusteollisuusliitosta otettu yhteyttä Rakennustyöläisten Liittoon ja sen Kainuun aluejärjestöön useita kertoja sekä puhelimitse että kirjeitse ja kehotettu niitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Tästä huolimatta Rakennustyöläisten Liitto sen enempää kuin aluejärjestökään eivät olleet ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi.
Näillä perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton ja Rakennustyöläisten Kainuun aluejärjestön tuomitsemista niille työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Rakennustyöläisten Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt tiedot työnseisauksien ajankohdista ja nosturinkuljettajien esittämistä vaatimuksista oikeiksi. 22.11. ja 28.11.1979 olleet työnseisaukset olivat olleet erittäin lyhytaikaisia ja ne oli selvitetty välittömästi. Tämä oli Kostamuksen työmaan molempien luottamusmiesten ansiota. He olivat kehottaneet nosturinkuljettajia kumpanakin päivänä välittömästi ryhtymään työntekoon. 28.11.1979 tapahtuneen työnseisauksen johdosta oli työnantajaliiton piiriasiamies ottanut yhteyttä Rakennustyö- Iäisten Kainuun aluejärjestön aluesihteeriin, joka oli vielä varmuuden vuoksi kehottanut Kostamustyömaan luottamusmiehiä selvittämään asian pikaisesti, kuten oli tapahtunutkin.
Rakennustyöläisten Liiton toinen puheenjohtaja oli saanut tiedon 11.12.1979 alkaneesta työnseisauksesta 13.12.1979 ollessaan neuvottelemassa rakennusalan työterveydenhuoltosopimuksesta. Koska seuraavana päivänä oli ollut Rakennustyöläisten Liiton liittotoimikunnan kokous ja II puheenjohtaja oli liittotoimikunnan jäsen, ei hän ollut voinut lähteä Kostamukseen tilannetta selvittämään. Sen sijaan hän oli talvilomastaan huolimatta lähtenyt 17.12.1979 Kostamukseen, jossa hän kello 12.00 alkaneessa kokouksessa oli kehottanut nosturinkuljettajia ryhtymään välittömästi työntekoon. Hän olikin onnistunut toimenpiteissään ja työt olivat käynnistyneet samana päivänä kello 14.00.
Rakennustyöläisten Liiton toiminta tilanteen selvittämiseksi oli olosuhteet huomioon ottaen ollut nopeinta mahdollista. Kostamustyömaa ei kuulunut Rakennustyöläisten Liiton organisaation mukaan Kainuun aluejärjestön toimivaltaan sen enempää kuin muidenkaan aluejärjestöjen toimivaltaan. Nosturinkuljettajat olivat järjestäytyneet eri puolilla Suomea sijaitseviin Rakennustyöläisten Liiton osastoihin. Kymmenen nosturinkuljettajaa oli kotoisin Oulun aluejärjestön alueelta, seitsemän Kainuun, kaksi Saimaan, kaksi Kuopion, kaksi Kymenlaakson ja yksi sekä Pohjois-Hämeen että Etelä-Hämeen aluejärjestön alueelta. Pysyvä rajanylityslupa oli Savon, Oulun, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan aluesihteereillä. Kainuun aluejärjestön toimenpiteet Kostamustyömaan tilanteen selvittämiseksi olivat kuitenkin olleet vähintään riittäviä, mistä oli osoituksena kiistan nopea ja molempia osapuolia tyydyttävä loppuratkaisu.
Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.
Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Rakennustyöläisten Kainuun aluejärjestö on ollut jutussa kuultavana.
Rakennustyöläisten Liiton johto, joka on siten ainakin 13.12.1979 saanut tiedon 11.12.1979 alkaneesta työtaistelusta, on 17.12.1979 ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi siten, että liiton toinen puheenjohtaja on tuolloin matkustanut Kostamukseen ja esiintynyt työntekijäin kokouksessa, jonka jälkeen nämä ovat palanneet työhön. Esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että liiton johto olisi voinut ripeämmällä ja tehokkaammalla toiminnalla, sen jälkeen kun oli saanut työtaistelusta tiedon, saada avoimen työtaistelun lopetetuksi ja alkaneiden palkkaneuvottelujen ajaksi ehkä jääneen työnseisauksen uudelleen alkamisen uhan poistetuksi aikaisemmin. Liitto vastaa kuitenkin aluesihteerinsä ja Kostamuksen luottamusmiesten edellä kerrotuista laiminlyönneistä.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Rakennustyöläisten Kainuun aluejärjestöä vastaan tehdyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liiton maksamaan Suomen Rakennusteollisuusliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 4500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Rakennusteollisuusliiton oikeudenkäyntikulut 1000 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Airaksinen, Parkkinen, Kuivanen, Leivo ja Kenraali.
Tuomio oli yksimielinen.