Labor court dismisses union's appeal, holding union liable for strike actions violating collective agreement.

Tehtaan eri osastojen työntekijät olivat noin 1,5 kuukauden pituisena ajanjaksona ryhtyneet useisiin lyhytaikaisiin lakkoihin ja työn jarrutukseen painostaakseen työnantajaa vaatimiinsa ratkaisuihin palkkaneuvotteluissa sekä vastalauseeksi työnantajan edustajan menettelyyn, painostaakseen työnantajaa työajan liu'uttamisen sallimiseen ja painostaakseen työnantajaa luopumaan aloitetusta työntutkimuksesta. Ammattiosasto vastasi työpaikalle asettamiensa luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenten osallistumisesta työtaisteluihin. Osasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lakkojen tai työnteon hidastamisen ehkäisemiseksi tai lopettamiseksi. Osasto tuomittu hyvityssakkoon.

Koska työtaisteluilla ei ollut yhtä varsinaista syytä, vaan ne olivat johtuneet useista erillisistä paikallisista erimielisyyksistä ja työnantajaliitto oli vasta useiden lyhytaikaisten lakkojen jälkeen vaatinut työrauhan palauttamista, työntekijäliittoa ei ole tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kemian Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Yleisten sopimusten noudattaminen

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen välisiä sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rationalisointisopimus soveltamisohjeineen ja allekirjoituspöytäkirjoineen 25.5.1978

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 §

A. Säännöllinen työaika

1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevia lain säännöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamusmiehen kanssa.

9. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

12 §

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen sijoitetaan työntekijät eri vaativuusluokkiin seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Urakoitaessa töitä, jotka kuuluvat työnvaativuusluokkaan 7 tai siitä ylöspäin, käytetään hinnoitteluperusteena työnvaativuusluokka 7:n palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknillisesti mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava työn vaativuuteen perustuviin palkkoihin.

2. Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työnvaativuuteen perustuvaa palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia ansio nousee hinnoitteluperustetta eli työnvaativuuteen perustuvaa palkkaa 20 % korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

4. Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta, tms. tekijästä. Palkkiopalkkatyö on hinnoiteltava siten, että normaali suoritustasolla ansio ylittää työnvaativuuteen perustuvan palkan.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, että osaurakka- ja palkkiopalkkatyössä palkan kiinteä osa voi olla ohjetuntipalkkaa pienempi, kunhan ansiotaso täyttää hinnoittelumääräykset.

5. Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoitaessa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukaisiin ja riittävän lyhyihin urakoihin.

6. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen henkilökohtaista tuntipalkkaansa vastaava palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Niillä työpaikoilla, joilla käytetään työntutkimuksia on työnantajan annettava työntekijöiden nimeämille edustajille riittävä selvitys ja koulutus tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan palkkaukseen. Standardi- ja liikeaikajärjestelmien käytöstä palkkauksessa noudatetaan samoja periaatteita mitä MTM:n ja UMS:n osalta liittojen välillä on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII KOULUTUS JA RATIONALISOINTI

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 §

Rationalisointi

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä rationalisointisopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

2. Työn- ja aikatutkimuksiin nähden noudatetaan niitä perusteita, jotka on sovittu Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Kemira Oy:n Vuorikemian tehtaan työntekijät, jotka olivat järjestäytyneet Porin Kemian Työntekijät r.y. -nimiseen, Kemian Työntekijäin Liittoon kuuluvaan ammattiosastoon, olivat ryhtyneet seuraaviin lain ja työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin:

22.8.1980 kello 9 ja 11.50 välisenä aikana valtaosa kunnossapito-osaston työntekijöistä, noin 150 työntekijää, oli poistunut työpaikalta. Töihin oli palattu maanantaina 25.8. Lakkoon oli osallistunut pääluottamusmiehen sijaisena kyseisenä ajankohtana toiminut varapääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu sekä lähes kaikki osastojen luottamusmiehet. Lakon syyksi työntekijät olivat ilmoittaneet, että työnantajan edustaja oli pitänyt puhuttelun eräälle kunnossapitomiehelle. Puhuttelu oli pidetty lukuisten omalta työpaikalta poistumisten johdosta.

4.9. kello 7 olivat tehtaan pakkaajat ja lavaajat, yhteensä noin 20 työntekijää, alkaneet jarruttaa työntekoa. Pakkausta ja lavausta koskeva urakkasopimus oli irtisanottu, ja työntekijät ilmoittivat työskentelevänsä normaalilla aikatyövauhdilla. Elokuussa 1980 suoritettujen työntutkimusten mukaan normaali aikatyövauhti olisi ollut noin 32 tonnia kahdeksassa tunnissa, mutta työntekijöiden jarrutus aiheutti työvauhdin putoamisen 15-20 tonniin kahdeksassa tunnissa. Urakkatyössä oli saavutettu 40 tonnin taso kahdeksan tunnin aikana. Asiasta oli ollut liittojen välillä neuvottelu 9.9., ja jarrutus oli päättynyt 10.9. kello 15. Työnteon jarruttamiseen oli osallistunut muun muassa ammattiosaston sihteerinä toimiva osaston luottamusmies. Jarrutuksen syynä oli ollut työntekijöiden vaatimus urakka-ansioiden tasoisesta aikapalkasta, joka neuvottelujen myöhemmässä vaiheessa oli muutettu markan suuruiseksi tuntipalkan korotusvaatimukseksi.

11.9.1980 kello 19-20 saostusosaston neljä iltavuoron työntekijää oli poistunut työpaikalta. Lakko oli jatkunut edelleen yövuorossa, jolloin neljä työntekijää oli ollut poissa kello 3-7. Samalta osastolta oli ollut poissa jälleen seitsemän työntekijää 16.9. kello 12.15-15 ja kahdeksan työntekijää kello 15-19. Osaston luottamusmies oli osallistunut lakkoon. Työtaistelun syyksi oli ilmoitettu palkkojen jälkeenjääneisyys eräisiin muihin vakansseihin verrattuna.

26.9. kello 11.50-16 tehtaan kuljetusosaston yhteensä 20 työntekijää oli ollut poissa työpaikalta. Lakon syynä oli ollut se, ettei työnantaja suostunut työntekijöiden vaatimuksiin työajan liu'uttamisesta vuorojen vaihtuessa.

29.9. kello 9-11 tehtaan niin sanotun mustan pään aluekorjaamo, yhteensä noin 30 työntekijää oli ollut lakossa. Lakon syynä oli ollut, että työnantaja oli käynnistänyt osastolla työntutkimustoimenpiteitä.

30.9. kello 13-16 koko kunnossapito-osasto, yhteensä noin 250 työntekijää oli poistunut työpaikalta vastalauseeksi työntutkimustoiminnan aloittamiselle.

2.10. kello 7.30-11 ja 12.30-16 tehtaan ns. mustan pään aluekorjaamo eli noin 30 työntekijää oli ollut lakossa. Samana päivänä kello 13 oli myös muun kunnossapito-osaston 250 työntekijää poistunut työpaikalta. Lakon syynä oli ollut edelleen työnantajan harjoittama työntutkimustoiminta. Kunnossapitoosaston lakko oli jatkunut edelleen 3.10.1980. 6.10. aamulla olivat tehtaan mustan pään aluekorjaamon työntekijät aloittaneet lakon työntutkijan aloittaessa työnsä.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi, vaan oli päinvastoin ollut niitä avoimesti järjestämässä. Tämä ilmeni muun muassa siitä, että ammattiosaston toimihenkilöt olivat osallistuneet työtaisteluihin. Kemian Työntekijäin Liiton toimenpiteet eivät myöskään työtaistelujen jatkuessa olleet riittäviä. Vuorikemian tehtaan työrauhatilanteesta oli liittojen välillä neuvoteltu 25.9., ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli lähettänyt asiassa Kemian Työntekijäin Liitolle kirjeen 3.10.1980, jossa oli vaadittu toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi Vuorikemian tehtaalle. Tämän lisäksi oli työnantajaliitosta oltu puhelimitse yhteydessä Kemian Liiton toimitsijaan ja vaadittu liiton toimenpiteitä asiassa.

Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Porin Kemian Työntekijät r.y:n ja Kemian Työntekijäin Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kemian Työntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa esitetyt tiedot työtaisteluun 22.8.1980 osallistuneiden lukumäärästä ja henkilöistä lienevät oikeat. Kyseiset työntekijät eivät kuitenkaan olleet kaikki poistuneet tehtaalta vielä kello 11.50 mennessä, vaan osa oli poistunut vasta myöhemmin, eräät lähellä kello 16.

Kantajan esittämä väite siitä, että tehtaan pakkaajat ja lavaajat olisivat 4.-10.9.1980 jarruttaneet työntekoa tehtaalla, oli perusteeton. Kanteessa mainitusta työntutkimuksesta oli työntekijäpuolta informoitu vasta paljon ilmoitetun tutkimusajankohdan jälkeen, eikä työntekijäpuolella ollut mahdollisuutta tarkistaa tutkimuksen oikeellisuutta. Ammattiosaston sihteeri ei ollut osallistunut mihinkään työtaistelutoimenpiteeseen.

11.9. ja 16.9. ilmenneiden lakkojen osalta kannekirjelmän tiedot olivat oikeita. Ei kuitenkaan voitu katsoa luottamusmiehen osallistuneen työtaisteluun. Muiden työntekijöiden poistuttua työpaikalta ei luottamusmies ollut voinut jatkaa omaa työtään. Työnantaja ei ollut myöskään tarjonnut hänelle muuta työtä. Lakon syynä oli ensisijaisesti ollut työnantajapuolen esitys alentaa 16.9. lukien eräiden työntekijöiden palkkaa ilman perusteita. Toissijaisesti oli syynä ollut se, että osaston työntekijöiden työmäärä oli ajan kuluessa lisääntynyt eikä tätä ollut huomioitu palkkaperusteissa.

Kannekirjelmässä mainitut tiedot 26.9. tapahtuneista työtaisteluista pitivät paikkansa muutoin, paitsi että lakko oli päättynyt kello 15.50, jolloin tehtaan työaika päättyi. Ammattiosaston luottamushenkilöt eivät olleet osallistuneet tähän työtaisteluun. Lakon syynä oli ollut työnjohdon eräälle kunnossapitotyöntekijälle pitämä puhuttelu.

Kannekirjelmässä esitetyt tiedot 29.9. ja 30.9. tapahtuneista työtaisteluista pitivät paikkansa, paitsi että luottamusmiehet eivät olleet niihin osallistuneet ja 30.9. tapahtunut lakko oli päättynyt kello 15.50. Samoin 2.10. ilmennyt lakko oli päättynyt kello 15.50 eikä osaston luottamusmies ollut siihen osallistunut. 6.10. alkanut lakko oli kestänyt ainoastaan neljä tuntia eikä osaston luottamusmies ollut siihen osallistunut.

Kemian Työntekijäin Liitto oli, saatuaan tietää työtaistelusta liiton toimistoon 3.10. iltapäivällä saapuneesta Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kirjeestä, kehottanut toimitsijaansa, joka muutoinkin oli Porissa, jäämään sinne ainakin maanantaihin 6.10. saakka. Toimitsijalle oli annettu ohjeet siitä, että työtaistelut, mikäli ne alkaisivat uudestaan 6.10., oli pyrittävä välittömästi lopettamaan ja saamaan tilanne muutoinkin normaaliksi. Tämän lisäksi oli liiton toimistosta 6.10. kello 9 lähetetty liiton puheenjohtajan ja sihteerin toimesta pääluottamusmiehelle ja ammattiosaston puheenjohtajalle sähke, jossa kehotettiin ammattiosastoa välittömästi ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja erimielisyyksien selvittämiseksi normaalin neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Liiton ja ammattiosaston toimihenkilöiden yhteisin ponnistuksin oli työt tehtaalla saatu käyntiin normaalisti puoleen päivään mennessä 6.10.

Ammattiosaston luottamusmiehet eivät olleet juurikaan osallistuneet kanteessa mainittuihin työtaisteluihin. Päinvastoin ammattiosaston toimihenkilöt olivat omalta osaltaan yrittäneet ylläpitää työrauhaa. Syntyneiden työtaisteluiden syynä oli ollut työntekijöiden käsityksen mukaan ensisijaisesti se, ettei työnantaja ollut tiedottanut millään tavoin suunnittelemastaan työntutkimuksesta, vaan ryhtynyt ilman ennakkovaroitusta toteuttamaan sitä. Tämä oli ärsyttänyt työntekijöitä, mikä sittemmin oli johtanut molemmin puolin tunteitten tarpeettomaan kuumenemiseen.

Edellä olevilla perusteilla Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Porin Kemian Työntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo selvitetyksi, että Kemira Oy:n Vuorikemian tehtaiden kunnossapito-osastojen työntekijöiden enemmistö on ollut lakossa 22.8.1980 poistuen tehtaalta eri aikoina kello 9:stä lähtien lakon jatkuessa työpäivän loppuun. Lakon syynä on ollut työnjohdon eräälle kunnossapitotyöntekijälle pitämä puhuttelu, jolloin työntekijäpuolen mielestä on käytetty sopimatonta kieltä. Lakkoon ovat osallistuneet pääluottamusmiehen sijaisena tuolloin toiminut varapääluottamusmies sekä lähes kaikki osastojen luottamusmiehet. Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta määrätä työn johtamisesta.

Saostusosaston neljä työntekijää on ollut lakossa 11.9.1980 kello 19-23 ja 12.9.1980, samoin neljä työntekijää kello 3-7 sekä seitsemän työntekijää 16.9.1980 kello 12.15-15 ja kahdeksan työntekijää kello 15-19. Näiden lakkojen syynä on ollut työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan ehdotukseen eräiden työntekijöiden palkan alentamisesta, heidän palkkansa kun olisi erehdyksestä tullut liian korkeaksi, sekä väitettyyn palkkojen jälkeenjääneisyyteen eräisiin muihin töihin verrattuna. Lakkoihin on 11. ja 16.9. osallistunut osaston luottamusmies, ja ne ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Tehtaiden kuljetusosaston 20 työntekijää ovat olleet lakossa 26.9.1980 kello 11.50-15.50 painostaakseen työnantajaa työajan liu'uttamisen sallimiseen vuorojen vaihtuessa. Osaston luottamusmies on osallistunut lakkoon, ja se on kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työajasta.

Painostaakseen työnantajaa luopumaan aloitetusta työntutkimuksesta ovat tehtaiden ns. mustan pään aluekorjaamon 30 työntekijää olleet lakossa 29.9.1980 kello 9-11, 2.10.1980 kello 7.30-11 ja kello 12.30-15.50 sekä 6.10.1980 aamupäivällä neljä tuntia. Samasta syystä ovat kunnossapito-osastojen kaikki noin 250 työntekijää olleet lakossa 30.9.1980 kello 13-15.50, 2.10.1980 kello 13-15.50 ja 3.10.1980 koko työpäivän. Lakkoihin on osallistunut kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä, ja ne ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin rationalisoinnista ja työntutkimuksista.

Tehtaiden pakkaajat ja lavaajat ovat irtisanottuaan työtään koskevan urakkasopimuksen päättymään 4.9.1980 siirtyneet mainitusta päivästä lukien työskentelemään aikapalkalla. Uudesta urakkasopimuksesta käytävien neuvottelujen ollessa kesken on heidän työsaavutuksensa aikana 4.9.-10.9.1980 alentunut alle puoleen urakkatyössä saavutetusta ja noin puoleen työntutkimuksen mukaisesta normaalisaavutuksesta. Työtuomioistuin katsoo jutussa esitetyn selvityksen ynnä sen seikan, että työsaavutusten vähäisyydelle ei ole tuotu esiin asianmukaisia työntekijöistä riippumattomia syitä, osoittavan työntekijöiden tuolloin yhteisesti hidastaneen työntekoaan vaikuttaakseen uutta urakkatyösopimusta koskeviin neuvotteluihin. Tähän menettelyyn, joka on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, on osallistunut osaston luottamusmies, joka toimii myös ammattiosaston toimikunnan jäsenenä ja sihteerinä.

Ammattiosasto on vastuussa työpaikalle asettamiensa luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenten toiminnasta. Osaston ei myöskään ole näytetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakkojen tai työnteon hidastamisen ehkäisemiseksi tai lopettamiseksi.

Edellä sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi, Kemian Työntekijäin Liittoa vastaan tehdyt vaatimukset hyläten, tuomita Porin Kemian Työntekijät r.y:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa sekä korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saa Kemian Työntekijäin Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Hurmalainen, Parkkinen, Leivo, P. Virtanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.