Union dismissed for strike; union branch fined for insufficient strike-breaking efforts under collective agreement.

Posliinitehtaan koneellisen valimon työntekijät olivat palkankorotusvaatimuksiaan tukeakseen ryhtyneet lakkoon, johon myös muita työntekijöitä oli yhtynyt. Koneellisen valimon työntekijöiden lakon vuoksi työnantaja oli keskeyttänyt työnteon ja palkanmaksun lasitusosaston työntekijöiltä ilmoittaen, ettei tuotannollisesti mielekästä työtä heille voitu lakon vuoksi tarjota.

Ammattiosaston edustajat olivat kehottaneet työntekijöitä työn tekemiseen ja samoin myös ammattiosaston toimikunta kokouksessaan tekemällään päätöksellä. Lakon kestoajan ja niiden uusiutumisen huomioon ottaen ei ammattiosaston toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi voitu pitää riittävinä.

Työntekijäliiton puheenjohtaja oli käynyt kaksi kertaa työpaikalla ja liiton sekä ammattiosaston toimenpiteiden johdosta työtaistelu olikin saatu päättymään. Ammattiosasto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja työntekijäliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Koska lasitusosaston työntekijöiden kohdalla oli ollut kysymys lakosta johtuneesta työnteon ja palkanmaksun keskeytyksestä, työnantajaa ja työnantajaliittoa vastaan sopimuksen vastaisten lomautusten perusteella esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Lasi- ja Posliinityöväen Liitto r.y. Lasi- ja Posliinityöväen Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. ja Oy Wärtsilä Ab

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 10.3.1980 tehdyssä posliiniteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § Urakkatyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Urakkatyön hinnoittelun on perustuttava ao. työn työkohtaiseen tuntipalkkaan ja oltava sellaisen, että urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyösuorituksella 20 % edellätarkoitettua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa ns. suorissa urakoissa työsuorituksen lisääntymisen mukaisessa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Jos työ- ja tuotantomenetelmissä, työn järjestelyssä, koneistuksessa taikka raaka-aineen laadussa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat urakkahintaan taikka hinnoittelussa on ilmeisiä virheellisyyksiä, suoritetaan tarkistustutkimus. Myöskin mikäli työnantaja- tai työntekijäpuoli perustellusti esittää, että urakkahinta on virheellinen, suoritetaan tarkistustutkimus. Urakoiden tutkimisen ja niiden hintojen määrittelemisen ohella on edellä mainitut tarkistusluontoiset työntutkimukset työnantaja velvollinen suorittamaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § Työhön ottaminen, erottaminen ja järjestäytymisvapaus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen sekä erottaa työntekijä ja määrätä työnjohdosta. Työnantajalle ja työntekijöille tunnustetaan oikeus itse vapaasti päättää, tahtovatko he kuulua ammatillisiin järjestöihin tai olla niiden ulkopuolella.

2. Irtisanomisessa ja lomauttamisessa noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä irtisanomissuojasopimusta allekirjoituspöytäkirjoineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 § Sopimuspuolia koskevia määräyksiä

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

2. Niin kauan, kun tämän sopimuksen piiriin kuuluvasta riidanalaisesta asiasta käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai sulkua) tämän sopimuksen voimassaoloaikana.

3. Sopijapuolet sekä sopimukseen sidotut sopijapuolten rekisteröidyt alayhdistykset ja jäsenet, työnantajat ja työntekijät, ovat velvollisia noudattamaan työehtosopimusta ja välttämään kaikkia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Myös ovat sopijapuolet velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden yllämainitut alayhdistykset ja jäsenet riko työehtosopimusta eivätkä ryhdy työehtosopimusta vastaan kohdistuviin toimenpiteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Kokoontuminen työpaikoilla

Lasi- ja Posliinityöväen Liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n ja Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n välillä 6.6.1978 allekirjoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Lomautus

Lomauttaminen.

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain (As.kok. n:o 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lomautuksen ennakkoilmoitus

Milloin tämän pykälän 1 kappaleen mukaisen lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan, lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa, annettava lomautuksesta välittömästi, ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

Lomautusilmoitus.

Ilmoitus lomautuksesta annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on annettava tiedoksi edellä tarkoitetulle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle.

Edellä tämän pykälän 1 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lasi- ja Posliinityöväen Liitto oli ollut selvillä tilanteen kehittymisestä Tammisaaren posliinitehtaalla. Tuotantolaitoksella vallinneen tilanteen vakavuuden sekä lakon keston ja luonteen huomioon ottaen Lasi- ja Posliinityöväen Liitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosaston edustajat olivat toistuvasti esittäneet työnantajalle työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia ja painostaneet työnantajaa suostumaan ylimääräisiin palkankorotuksiin. Ammattiosaston edustajat eivät myöskään olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosaston toimikunnan 10.9.1980 päivätyssä kannanotossa oli nimenomaisesti todettu, että työtaistelu oli työehtosopimuksen vastainen, ja annettu ymmärtää sen olevan seurausta palkkakiistasta.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Lasi- ja Posliinityöväen Liiton ja Tammisaaren Posliinityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Lasi- ja Posliinityöväen Liitto on Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteeseen vastatessaan lausunut, että Oy Wärtsilä Ab:n Tammisaaren posliinitehtaan palveluksessa olevien vuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkaluokitus oli vinoutunut verrattuna vastaavaa päivätyötä tehtaalla tekevien palkkaluokitukseen. Työtaistelun aloittaneiden vuorotyöntekijöiden palkkaus oli jäänyt jälkeen tehtaan yleisestä palkkatasosta. Työntekijöiden taholta tulleet esitykset niin sanotun laatukäyrän korottamisesta ja jyrkentämisestä olivat tarkoittaneet tuottavuuden lisäämistä, mikä oli ollut myös työnantajan pyrkimyksenä. Työntekijöiden esittämät vaatimukset sinänsä tuskin olivat olleet työehtosopimuksen vastaisia.

Koska sekä Lasi- ja Posliinityöväen Liitto että Tammisaaren Posliinityöväen Ammattiosasto olivat tehneet voitavansa lakon estämiseksi ja lopettamiseksi, Lasi- ja Posliinityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Edellä mainituilla perusteilla Lasi- ja Posliinityöväen Liitto on vaatinut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Oy Wärtsilä Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon lähinnä irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen vastaisista lomautuksista.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Wärtsilä Ab ovat Lasi- ja Posliinityöväen Liiton kanteen johdosta lausuneet, että työnantaja ei ollut suorittanut mitään lomautuksia Tammisaaren posliinitehtaalla, vaan kysymyksessä oli ollut lakosta johtunut työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen. Uusia työntekijöitä ei myöskään ollut käytetty lakon murtamiseen, vaikka työnantaja tosin oli solminut normaalilla tavoin lakon kestäessä eräitä työsopimuksia. Uuden työvoiman tarve oli johtunut tehtaan saamasta huomattavasta tilauksesta. Työnantaja ei myöskään ollut haluton neuvottelemaan työntekijöiden esittämien palkankorotusvaatimusten johdosta, sillä tällaisia neuvotteluja oli käyty muun muassa 1.9., 3.9., 4.9., 9.9. ja 15.9.1980. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ei myöskään asiassa ollut millään tavalla laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Wärtsilä Ab ovat vaatineet Lasi- ja Posliinityöväen Liiton kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Tammisaaren Posliinityöväen Ammattiosasto on ollut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteen johdosta kuultavana.

Ammattiosaston edustajien on ilmoitettu kehottaneen työntekijöitä ennen lakon alkamista jatkamaan työntekoa sekä lakon kestäessä palaamaan töihin. Ammattiosaston toimikunta on 10.9.1980 pitämässään kokouksessa katsonut työntekijöiden toimenpiteet työehtosopimuksen vastaisiksi ja kehottanut työntekijöitä töiden aloittamiseen. Lakon kestoajan ja niiden uusiutumisen huomioon ottaen ei näitä ammattiosaston toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi voida työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan pitää riittävinä.

Lasi- ja Posliinityöväen Liitto on työtaistelusta tiedon saatuaan 11.9.1980 pitämässään toimistovaliokunnan kokouksessa päättänyt kehottaa työntekijöitä palaamaan työhön.Työtaistelun uudelleen alettua liiton edustaja on 16.9.1980 käynyt työpaikalla, minkä jälkeen työt ovat käynnistyneet. Työtaistelun taas uudelleen alettua 21.9.1980 on liiton puheenjohtaja käynyt työpaikalla 22.9. ja 24.9.1980, ja liiton sekä ammattiosaston toimenpiteiden johdosta työtaistelu onkin saatu päättymään viimeksi mainittuna päivänä. Lasi- ja Posliinityöväen Liiton toimenpiteistä esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Lasija Posliinityöväen Liitto olisi asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Lasi- ja Posliinityöväen Liiton kanteen sekä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteessa Lasi- ja Posliinityöväen Liittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tammisaaren Posliinityöväen Ammattiosaston maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa 3 500 markkaa ja korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 2 100 markalla. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat Lasi- ja Posliinityöväen Liitto ja Oy Wärtsilä Ab kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Kuivanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.