Labor court dismissed union claim against employer for insufficient redundancy notice and allowed damages for collective agreement breach.

Kysymys siitä, olivatko työnantajan antamat lomautusilmoitukset täyttäneet irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyssä yleissopimuksessa lomautuksesta ilmoittamiselle asetetut edellytykset ja oliko lomautuksille ollut sanotun sopimuksen mukaiset perusteet.

Työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty ja työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Liiketyöntekijäin Liitto r.y. Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. ja Osuuskauppa Keski-Saimaa

RATKAISU

Toiselta puolen muun ohella Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y:n ja toiselta puolen Liiketyöntekijäin Liitto r.y:n välillä 14.4.1977 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tässä sopimuksessa määrätään Kaupan Työnantajaliiton ja Työehtoliiton tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittavien jäsenliikkeiden, kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain tarkoittamissa myymälöissä tai varastoissa työskentelevien Liiketyöntekijäin Liittoon kuuluvien täysin työkykyisten työntekijäin työehdot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuhteen päättyminen

1. Työsopimuksen irtisanomiseen noudatetaan puolin ja toisin keskusjärjestöjen välillä tehtyä irtisanomissuojaa koskevaa yleissopimusta.

2. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole kirjallisesti tai muuten todisteellisesti sovittu, noudattaa työnantaja seuraavia irtisanomisaikoja:

2 viikkoa, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta,

3 viikkoa, jos työsuhde on jatkunut vähintään 5 vuotta ja

1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut vähintään 10 vuotta tai sitä kauemmin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Jos työntekijä jättää työnsä irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen tai muutoin lopettamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Mainittu korvaus voidaan pidättää työntekijän saatavista siten, kuin työsopimuslain 26 §:ssä on säädetty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välisessä irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 6.6.1978 tehdyssä yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § IRTISANOMISAJAT

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § IRTISANOMISAJAN LAIMINLYÖNTI

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu työsopimuslain 40 ja 41 §:ssä säädetyllä tavalla.

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

5 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Pöytäkirjamerkintä:

Vaatimuksen esittäminen irtisanomisen tai lomauttamisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § LOMAUTUS

Lomauttaminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain 37 §:n 2. momentin 4. kohdan (as.kok. 320/70) mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomautusoikeutta laajentaa.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli asianomaisella työehtosopimusalalla on noudatettu tai on ollut noudatettava 14 päivää pitempiä lomautusilmoitusaikoja tämän sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuksen tai lain perusteella, noudatetaan niitä edelleen, kunnes toisin sovitaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lomautuksen ennakkoilmoitus

Milloin tämän pykälän 1. kappaleen mukaisen lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa annettava lomautuksesta välittömästi, ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

Lomautusilmoitus

Ilmoitus lomautuksesta annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on annettava tiedoksi asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen työntekijään myös työvoimaviranomaiselle.

Edellä mainittua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole tapauksissa, joissa työnantajalla ei ole muun syyn kuin lomautuksen vuoksi lomautusaikaan kohdistuvaa palkanmaksuvelvollisuutta tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § IRTISANOMISTA TAI LOMAUTUSTA KOSKEVA ILMOITUS TYÖVOIMAVIRANOMAISILLE

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle.

11 § TYÖVOIMAN VÄHENTÄMISJÄRJESTYS

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liiketyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Kaupan Työnantajaliiton jäsen Osuuskauppa Keski-Saimaa oli lomauttanut eri toimipaikoistaan kantajaliiton jäsenet: Arja Kautosen ajaksi 1.10.-13.10.1979, Leena Kilpeläisen ajaksi 15.10.-27.10.1979, Markku Kivijärven ajaksi 5.11.-23.11.1979, siten että Kivijärven työaika oli vähennetty 70 tunniksi kuukaudessa, Eeva Kososen ajaksi 8.10.27.10.1979, Tellervo Linnamurron ajaksi 29.10.-3.11.1979, Kari Pakarisen ajaksi 1.10.-6.10.1979 ja Taina Ärväksen ajaksi 29.10.-10.11.1979. Osuuskauppa Keski-Saimaa oli muuttanut yksipuolisesti neljän liiton jäsenen työsopimusta siirtämällä asianomaiset osa-aikatyöntekijöiksi. Näin Marja-Leena Leppäsen työaika oli 10.10.1979 alkaen, Maija Nissisen 17.9.1979 alkaen ja Lea Nousiaisen 12.9.1979 alkaen ollut 70 tuntia kuukaudessa ja Pirjo Turusen työaika 10.10.1979 alkaen 24 tuntia viikossa.

Osuuskauppa Keski-Saimaa oli lisäksi 10.10.1979 toimittanut luottamusmiehelle uuden ennakkoilmoituksen lomautuksista ja työajan supistuksista. Ennakkoilmoituksessa ei mainittu irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n edellyttämällä tavalla toimenpiteiden perustetta, arvioitua alkamisaikaa eikä arvioitua kestoa. Toimenpiteet oli tiettävästi tarkoitettu aloitettaviksi 1.2.1980, vaikka niistä ei ollut lainkaan keskusteltu luottamusmiehen kanssa eikä lomautusilmoituksia ollut annettu.

Asianosaisliitot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Sanottuihin ennakkoilmoituksiin ei sisälly edellä sanottua tarkempia mainintoja lomautusten alkamisajasta ja kestosta. 1.6.1979 annetun ilmoituksen mukaan työvoiman supistamisen syynä on toistuvien lomautusten vähentäminen ja työvoiman saattaminen siihen määrään, mikä kesäaikaa lukuun ottamatta tulee olla.

Ennen 15.6.1979 päivättyä ennakkoilmoitusta ovat talousosaston 3 työntekijää Arja Kautonen, Leena Kilpeläinen ja Taina Ärväs saaneet osastolleen 4.6.1979 ja rautaosaston 6 työntekijää Kari Pakarinen, Eeva Kosonen ja Tellervo Linnamurto sekä kolme muuta, joita kanne ei koske, 11.6.1979 osastokohtaisen luettelon kunkin myyjän lomautusajasta syksyllä 1979. Luettelossa ei ole mainittu lomautuksen syytä. Luottamusmies on saanut luettelot samanaikaisesti.

Talous- ja rautaosastojen edellä mainitut työntekijät ovat saaneet 28.9.1979 päivätyt henkilökohtaiset ilmoitukset lomautuksesta kausivaihtelusta johtuvan työn vähyyden vuoksi seuraavasti:

Kautonen selvittämättä jääneenä päivänä lomautuksesta 1.10.-13.10.1979;

Kilpeläinen 28.9.1979 lomautuksesta 15.10.-27.10.1979;

Kosonen 5.10.1979 lomautuksesta 8.10.-27.10.1979;

Pakarinen selvittämättä jääneenä päivänä lomautuksesta 1.10.-6.10.1979;

Ärväs 28.9.1979 lomautuksesta 29.10.-10.11.1979.

Linnamurron ei ole selvitetty saaneen lainkaan vastaavanlaista henkilökohtaista lomautusilmoitusta. Luottamusmies on saanut ilmoitukset samanaikaisesti työntekijöiden kanssa.

Ennakkoilmoitukset syksyllä 1979 toimeenpantavista lomautuksista on annettu luottamusmiehelle yleissopimuksen edellyttämänä aikana. Ne eivät ole täyttäneet sisällöltään ennakkoilmoitukselle sopimuksessa asetettuja vaatimuksia. Samoihin aikoihin on luottamusmiehelle kuitenkin annettu edellä mainitut rauta- ja talousosastojen myyjien lomautuksia koskevat 4. ja 11.6.1979 päivätyt luettelot, ja siten luottamusmies on ennakkoilmoitukselle sovitussa ajassa saanut näiden työntekijöiden osalta tiedot paitsi ennakkoilmoituksissa mainituista lomautusten syystä ja niiden kohteeksi joutuvien työntekijöiden luvusta myös niiden alkamisajasta ja kestosta. Siihen, ettei arvioitua alkamisaikaa ja kestoa ehkä ole ilmoitettu työvoimaviranomaisille, ei kanteessa ole nojauduttu.

Viitaten 1.6.1979 annettuun ennakkoilmoitukseen osuuskauppa on 2.8.1979 antanut luottamusmiehelle ilmoituksen siitä, että Maija Nissisen ja Pirjo Turusen työsuhteet päättyvät 31.8.1979, Lea Nousiaisen 11.9.1979 ja Marja-Leena Leppäsen 1.10.1979, kuitenkin siten että Turusen, Nousiaisen ja Leppäsen kanssa tehdään uudet työsopimukset osa-aikaisesta työstä aikaisempien työsopimusten päättymisestä lukien. 5.9.1979 työnantaja on ilmoittanut luottamusmiehelle siirtävänsä Nissisen ja Turusen työsopimukset päättymään 8.9.1979 ja tekevänsä Nissisen kanssa sopimuksen osa-aikaisesta työstä 17.9.1979 alkaen. Henkilökohtaiset ilmoitukset työajan lyhentämisestä kausivaihtelusta johtuvan työn vähyyden vuoksi ovat nämä työntekijät saaneet seuraavasti:

Leppänen työajan lyhentämisestä 13.9.1979 alkaen selvittämättä jääneenä päivänä (ilmoitus on ollut päivätty 30.8.1979);

Nissinen työajan lyhentämisestä 17.9.1979 alkaen samana päivänä;

Nousiainen työajan lyhentämisestä 24.9.1979 alkaen selvittämättä jääneenä päivänä (ilmoitus on ollut päivätty 30.8.1979);

Turunen työajan lyhentämisestä 5.9.1979 alkaen 6.9.1979;

Leppäsen, Nissisen ja Turusen saamissa ilmoituksissa on viitattu aikaisemmin - Leppäsen ja Turusen osalta 2.1.1979 tehtyihin sisällöltään nyt selvittämättä jääneisiin ilmoituksiin. Leppänen, Nissinen, Nousiainen ja Turunen ovat jo ennen ilmoitettuja, työsopimusten muutoksiksi tai työajan lyhentämisiksi nimitettyjä toimenpiteitä tehneet useina kuukausina osa-aikatyötä, ja myös ilmoitettujen muutosten jälkeen on heidän työaikansa yleensä ylittänyt ilmoituksissa mainitut 70 tuntia kuukaudessa tai 24 tuntia viikossa. Vastaajaliiton antaman, kiistämättä jätetyn ilmoituksen mukaan näille työntekijöille on ilmoitukset työajan lyhentämisestä annettu heidän omasta pyynnöstään työvoimaviranomaisia varten. Työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työnantaja olisi ilmoituksillaan ylittänyt työnantajalle näiden työntekijöiden työsuhteiden ehtojen mukaan kuuluvan toimivallan, joten osuuskaupan ei ole näissä tapauksissa näytetty toimineen vastoin yleissopimuksen 2 tai 4 §:ää.

Markku Kivijärvelle on esitetyn selvityksen mukaan tarjottu lomautuksen välttämiseksi palkkaa muuttamatta työtä rautaosastolla saman tavaratalon elintarvikeosaston sijasta, missä Kivijärvi työskenteli säännönmukaisesti. Kun Kivijärvi ei ole suostunut siirtoon, hän on ollut siirrettynä osapäivätyöhön kanteessa tarkoitetun ajan. Työehtosopimuksen 2 §:n 1 ja 4 kohdan määräykset huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Kivijärvi olisi yksipuolisesti lomautettu tai hänen työsuhteensa ehtoja yksipuolisesti muutettu.

Eri neuvotteluissa ja myös paikallisessa erimielisyysmuistiossa on osuuskaupan puolesta tuotu esiin kannattavuus- ja budjettinäkökohtia perusteina lomautuksille. Työtuomioistuimen mielestä kysymyksessä on tällöin ollut lähinnä sen selittäminen, minkä vuoksi lomautukset ovat osuuskaupalle tärkeitä, eikä niinkään oikeudellisten perusteiden esittäminen lomautuksille. 1.6.1979 annettu ennakkoilmoitus ja 28.9.1979 päivätyt henkilökohtaiset lomautusilmoitukset on liitetty erimielisyysmuistioon, eikä työtuomioistuin katso osuuskaupan viitatessaan kannattavuus- ja budjettinäkökohtiin luopuneen nojautumasta ennakkoilmoituksesta ja henkilökohtaisista lomautusilmoituksista ilmeneviin lomautuksen syihin.

Kaupan Työnantajaliiton ei ole edes väitetty tienneen Osuuskauppa Keski-Saimaan virheeksi edellä luetusta menettelystä. Muutakaan perustetta ei kanteessa työtuomioistuimen mielestä ole esitetty sille, että Kaupan Työnantajaliitto olisi asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten tuomita työehtosopimuslain 7 §:n nojalla Osuuskauppa Keski-Saimaan maksamaan Liiketyöntekijäin Liitolle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta antaessaan kevään 1980 lomautuksista vaillinaisen ennakkoilmoituksen hyvityssakkoa 600 markkaa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaisliitot puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Parkkinen, Pennanen ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.