Labour court allows day-rate compensation for ship crew working in forestry during winter under collective agreement.

Perämies oli yhtiön palveluksessa normaalisti talvikuukausina työskennellyt yhtiön telakalla, ja hänen työsuhteensa ehdot olivat määräytyneet asianosaisten välisen runkosopimuksen perusteella. Eräänä talvena hän oli työskennellyt yhtiön metsäpuolen töissä. Kysymys siitä, millaisiin kulukorvauksiin hän oli oikeutettu tuolta ajalta.

Asianosaiset: Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA r.y.

RATKAISU

Rannikko ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliiton RASILAN ja toiselta puolen muun ohella Suomen Laivanpäällystöliiton kesken 6.5.1976 tehdyssä runkosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § SOVELTAMISALA

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA r.y:n jäsentoiminimien omistamissa kauppa-aluksissa toimessa oleva laivaväki, joka käsittää päällystön ja miehistön.

Uittokalusto, uittoon käytettäviä hinaajia lukuunottamatta on tämän sopimuksen ulkopuolella.

Tämä sopimus koskee purjehduskauden palkkausta, ellei jäljempänä toisin mainita.

Purjehduskausi käsittää aluksen toiminta-ajan varustelu- ja riisumisaikoineen sekä vuosi- ja vastikeloman ajan.

2. Laivaväellä tarkoitetaan kaikkia alukseen ottokatselmoituja henkilöitä.

3. Päällystö käsittää päälliköt, perämiehet, konepäälliköt ja konemestarit sekä työvuorollaan konepuolesta vastaavat koneenhoitajat ja talousosaston esimiehet.

4. Miehistö käsittää muut aluksessa toimessa olevat. Jos aluksessa työn laadun takia tai turvallisuussyistä on vakinainen apumies, katsotaan hänet kansimieheksi.

2 § PALKKAUS JA KORVAUKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Niiden alusten laivaväelle, jolle ruoka ei kuulu 3 §:n mukaan luontoisetuna palkkaukseen, maksetaan työn aiheuttamien lisääntyneiden ruokakustannusten korvaus jokaiselta aluksen toimintapäivältä. Korvauksen määrästä sovitaan erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § LUONTOISEDUT

1. Jos säännöllisessä sisä- tai rannikkoliikenteessä oleva alus tilapäisesti joutuu ulkomaanliikenteeseen, maksetaan laivaväelle erikseen sovittava ruokaraha.

2. Matkustaja-aluksessa, jossa pidetään ravintolaa, voi laivaväki saada aluksesta ravinnon, jonka korvauksesta on sovittava laivaväen ja ravintoloitsijan kesken. Ravinnolla tarkoitetaan kahta lämmintä ateriaa päivässä sekä tavanomaisia kahvi- ja teeaterioita.

Matkustaja-aluksessa, jossa pidetään ravintolaa, kuuluu päällystön luontoisetuihin vapaa ruoka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § TYÖSUHDE

1. Laivaväen kanssa on tehtävä kirjallinen työsopimus merenkulkuhallituksen vahvistamalle lomakkeelle.

2. Talvikuukausilta maksetaan aluksen laivaväelle jäljempänä mainittavin poikkeuksin palkka niitä valtakunnallisia työehtosopimuksia noudattaen kuin muille samoissa tehtävissä oleville maksetaan tai tulisi maksaa.

3. Jos laivaväkeen kuuluva on purjehduskauden ulkopuolella sellaisissa tehtävissä joissa muille asianomaisen työnantajan palveluksessa, vastaavissa tehtävissä oleville maksetaan tai vastaavanlaisissa tapauksissa tulisi maksaa yöpymis- ja päivärahoja tai matkakustannusten korvauksia tahi työmatkan aiheuttamat lisäkustannukset maksetaan laskun mukaan, ovat tässä tarkoitetut henkilöt oikeutettuja vastaaviin etuihin.

Jos vastaaviin tehtäviin ei ole päivärahoja tai matkakustannusten korvauksia määritelty muissa valtakunnallisissa työehtosopimuksissa, sovelletaan valtion matkustussään

4. Jos päällystöön kuuluvan 1 §:ssä määritelty purjehduskausi on kestänyt vähintään viisi kuukautta, maksetaan hänelle vähintään edeltäneen purjehduskauden viimeisen palkanmaksukauden mukaista peruspalkkaa kokemuslisineen koko vuoden, kuitenkin enintään työsuhteen päättymiseen saakka.

Sanoilla "koko vuoden" tarkoitetaan 12 kuukauden jaksoa edeltäneen purjehduskauden alusta lukien.

5. Työnantaja pyrkii järjestämään muulle laivaväelle työtä purjehduskausien väliseksi ajaksi. Tällöin heidät pyritään sijoittamaan ammattitaitoaan vastaavaan tehtävään, josta maksettava palkka perustuu asianomaisen alan valtakunnalliseen työehtosopimukseen tai, jollei sellaista ole, työnantajan ja työntekijän väliseen keskinäiseen sopimukseen.

6. Ellei laivaväkeen kuuluva ota vastaan hänelle joko saman tai toisen työnantajan palveluksessa tarjottua talvityötä, ei hänelle makseta palkkaa talvikuukausilta.

7. Milloin ympärivuotisessa työsuhteessa olevan, laivaväkeen kuuluvan arkityöajan palkka kuukaudelta ilman ylityökorvauksia on talvityössä pienempi kuin hänen edellisenä purjehduskautena ansaitsemansa peruspalkka kokemuslisineen, maksetaan nain syntynyt erotus kuukausittain.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toiselta puolen metsähallituksen, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n, Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n ja Valtion Polttoainekeskuksen ja toiselta puolen Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n kesken 14.2.1976 tehdyssä metsä- ja uittoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Sopimukseen sidottuja ovat Metsähallitus, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto, Maaseudun Työnantajaliitto ja Valtion Polttoainekeskus kukin erikseen toiselta puolen sekä Suomen Maaseututyöväen Liitto toiselta puolen.

2. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan edellä mainittujen työnantajain ja työnantajaliittojen jäsenten sekä näiden palveluksessa metsä- ja uittotöissä työskentelevien työntekijäin välisiin työsuhteisiin, joihin ei ole sovellettava jotakin muuta työehtosopimusta.

3. Metsätöihin tässä sopimuksessa luetaan:

a. Puiden kaato, puutavaran valmistus ja käsittely muualla kuin teollisuuslaitosten yhteydessä, hiilto ja tervan valmistus, jotka eivät tapahdu tehdasmaisesti sekä kannonnosto.

b. Puutavaran ajo metsästä uitto-, jalostus- tai jakelupaikkaan tahi pysyväiseen varastoimispaikkaan taikka paikkaan, josta se kuormataan muuhun kuljetusvälineeseen. Samoin koskee sopimus puutavaran koneellisessa kuljetuksessa työsopimussuhteessa toimivaa henkilöstöä.

c. Edellä tarkoitettua koneellista kuljetusvälinettä käytettäessä erikseen suoritettava puutavaran kuormaus ja purkaus, mikäli sen suoritukseen käytetään muuta kuin teollisuuslaitoksissa, varastoilla tai satamissa olevaa muiden työehtosopimusten piiriin kuuluvaa henkilöstöä.

d. Taimitarha-, metsänhoito- ja metsänparannustyöt, leimaus, metsänarviointi, palovartiointi sekä jälkityöt kulontorjunnassa.

e. Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito.

Metsäteiksi ei tässä sopimuksessa lueta pysyviä varsinaisia autoteitä, joilla on merkitystä muutoinkin kuin metsätaloudessa.

4. Uittotöihin tässä sopimuksessa luetaan:

a. Puutavaran omistus- ja erottelumerkintä, puomien valmistus, puomien sidonta ja puiden vierto.

b. Puutavaran uitto, erottelu, niputus, maallenosto, uittoväylien kunnostaminen ja muut näihin välittömästi liittyvät työt muualla kuin teollisuuslaitosten yhteydessä.

c. Avo- ja nippulauttojen valmistus, lautan ja nippulautan kuljetus teollisuuden raaka-ainevaraston rantaan tai merialuksen sivuun. Samoin sopimus koskee puiden uittamista välivarastosta teollisuuden raaka-ainevarastoon tai toiseen maavarastoon sekä maallenostoa viimeksi mainitussa paikassa.

d. Rannankeruu ja uppopuiden nostaminen lukuunottamatta teollisuuden pysyvien varastoalueiden puhdistamista, mikäli työhön käytetään ao. teollisuuslaitosta koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä.

Uittoväylän kunnostamisella tarkoitetaan kutakin uittokautta varten erikseen suoritettavia väylätöitä.

Muilla välittömästi näihin töihin liittyvillä töillä tarkoitetaan uittoväylän varteen tuotujen uittotarvikkeiden ja -kaluston kunnostamistehtäviä sekä siirtoja paikasta toiseen, ellei seppien, puuseppien, autonkuljettajien, autonapumiesten, laiva- tai konemiehistön tai muiden erikoisammattimiesten osalta ole noudatettava po. alojen erikoissopimuksia.

5. Sopimuksen alaan kuuluvat myös kämppäemäntien ja heidän apulaistensa työt sekä muut yhteisasuntoihin ja työmaiden huoltoon liittyvät työt, mikäli niiden suoritukseen käytetään varsinaisia metsä- ja uittotyöntekijöitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Kulkemiskorvaus

1. Voimassa olevan metsä- ja uittotyöntekijäin yhteisasunnoista 28. päivänä heinäkuuta 1967 säädetyn lain 2 §:ssä edellytetystä korvausmenettelystä (kulkemiskorvaus) on voimassa mitä siitä tämän sopimuksen liitteissä on määrätty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen 13 §:ssä tarkoitetussa kulkemiskorvausta koskevassa liitepöytäkirjassa sanotaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Kulkemiskorvaus

1. Milloin kulkumatka työntekijän asunnosta tai työnantajan järjestämästä yhteisasunnosta taikka työnantajan työntekijälle osoittamasta kohtuullisesta vuokranmaksusta saatavissa olevasta yhteisasuntoa vastaavasta tyydyttävästä tilapäisasunnosta työpaikalle suoritetaan kävellen, hiihtäen, soutaen, polkupyörällä tai hevosella on työntekijällä kolme kilometriä ylittävältä matkan osalta oikeus kulkemiskorvaukseen seuraavan taulukon mukaisesti.

2. Kulkemismatka mitataan työntekijän asuinpaikasta työnantajan ja työntekijän sopimaa tarkoituksenmukaisinta kulkureittiä seuraten työmaan (= palstan) lähimpään laitaan.

3. Moottorisahan käyttäjän kulkemiskorvauksen laskemisperusteena on 70 % kokonaisansiosta.

4. Hevosajomiehen osalta työpaikkaan luetaan myös varsitiet ja purkauspaikat ja kulkemiskorvaus maksetaan sekä ajomiehen että hevosen osuudelle.

5. Milloin työntekijä on aikapalkalla, voidaan kuitenkin paikallisesti sopia, että matkaan käytetty kohtuullinen aika luetaan työajaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja toiselta puolen Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n sekä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto r.y:n kesken 11.2.1976 tehdyssä metsäalan toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1. Sopimus sitoo sopijapuolia Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa sekä Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliittoa ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliittoa sekä jälkimmäisten jäsenliittoja, Metsäalan Teknisten Liittoa ja Metsäalan Työnjohtajaliittoa.

2. Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenten sekä heidän palveluksessaan olevien Metsäalan Teknisten liiton ja Metsäalan Työnjohtajaliiton jäsenyhdistysten jäseninä olevien metsäalan toimihenkilöiden välisiin työsuhteisiin.

3. Metsäalan toimihenkilöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka metsäalan koulutuksen tai toimen edellyttämän tietopuolisen ja käytännöllisen pätevyyden omaavana toimii jäljempänä määritellyissä tehtävissä eli

a) henkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella toimii työnantajan edustajana metsä- ja uittoalan työntekijöihin nähden ja joka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön ja osallistumatta työntekijäin urakka-ansioihin;

b) Henkilöä, joka välittömästi johtamatta työntekijäin työtä suunnittelee, ohjaa ja tarkastaa alaansa kuuluvia toimenpiteitä tai edustaa työnantajaa metsäkaupoissa tai käyttöpuun kaupoissa ja vaihdoissa, vastaanotoissa tai luovutuksissa sekä henkilöä, joka työskentelee metsäalan teknillisissä-, koulutus-, suunnittelu- tai neuvontatehtävissä; sekä

c) henkilöä, joka metsäalan koulutuksen tai aikaisempien kenttätehtävien perusteella on katsottava metsäalan toimihenkilöksi, mutta joka työskentelee metsänhoitaja-alueessa, metsänhoitaja-, piiriesimies- tai piirityönjohtajapiirissa toimistotehtävissä.

4. Sopimus ei koske:

a) niitä teollisuuslaitosten piirissä työskenteleviä metsäalan toimihenkilöitä, joihin heidän työnsä laadun mukaan sovelletaan jotain muuta vastaavaa sopimusta;

b) yrityksen johdossa sen toimintaan vaikuttavassa asemassa tai erikoisen metsäosaston johtajana toimivia metsäalan toimihenkilöitä;

c) metsäoppilaitokseen pääsyn edellyttämää työnjohtoharjoittelua suorittavia henkilöitä kolmena ensimmäisenä harjoitteluvuotena, sekä

d) henkilöitä, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta, eikä henkilöitä, jotka on otettu suorittamaan tiettyä tehtävää tai määräajaksi, ellei työsuhde ole kestänyt kauemmin kuin 6 kuukautta.

5. Mikäli yksittäistapauksissa syntyy erimielisyyttä siitä, onko toimihenkilö Tämän sopimuksen alainen, selvitetään se sopijapuolten välisissä neuvotteluissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS

1. Toimihenkilöllä on toimensa hoitoon kuuluvista matkoista oikeus saada korvaus matkakustannuksistaan sen mukaan kuin jäljempänä ja tämän sopimuksen liiteosassa on määrätty.

2. Edellä mainittu korvaus on määrättävä niin suureksi, että se käytetyn kulkemistavan huomioon ottaen peittää todelliset matkakustannukset sekä työmatkoilla tapahtuvasta yöpymisestä ja ruokailusta aiheutuvat kulut. Korvaus suoritetaan joko laskutuksen perusteella tai erikseen sovittavan päivärahajärjestelmän pohjalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun sopimuksen liiteosassa sanotaan muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § RYHMITTELYMÄÄRITELMÄT

1. Toimihenkilöiden kuukausipalkan määrittämistä varten ovat sopijapuolet vahvistaneet käytettäväksi seuraavan ryhmittelyn.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C1: 1. Metsätyönjohtajat, jotka piiriesimiehen tai piirityönjohtajan alaisina suorittavat ostotehtäviä ja hoitavat puunkorjuu- ja metsänhoitotehtäviä määrätyillä työmailla ollen esimiehilleen tilitysvelvollisia. Heidän alaisensa eivät ole osto- eivätkä tilinmaksuvelvollisia. Tilinmaksuvelvollisuudella tarkoitetaan myös vastuullista tilierittelyjen tekoa.

2. Vakinaiset uittotyönjohtajat ja tarkastusmittamiehinä toimivat työnjohtajat.

3. Piirityönjohtajien toimistotehtävissä toimivat metsäalan toimihenkilöt, jotka hoitavat toimistotehtäviä ja rahaliikettä piirityönjohtajan vastuulla.

4. Metsäopiston tutkinnon suorittaneet toimihenkilöt, mikäli heitä ei ole sijoitettu edellisiin ryhmiin.

5. Koulutetut metsätyönopettajat, jotka toimivat varsinaisissa opetustehtävissä.

C2: 1. Metsätyönjohtajat, jotka toimivat edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien apuna ja alaisina. Heillä voi olla tilapäisiä ostotehtäviä ja he ovat vain kussakin erikseen määrätyssä tapauksessa tilinmaksuvelvollisia.

2. Metsätyönjohtajaharjoittelijat kolmen harjoitteluvuoden jälkeen, mikäli he suorittavat pääasiassa työnjohtotehtäviä eikä heitä ole sijoitettu edellä oleviin palkkausryhmiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § RUOKAILU- JA YÖPYMISKORVAUKSET

1. Työehtosopimuksen 7 §:n 2. kohdassa mainittu korvaus tarkoittaa niiden majoitus- ja ruokailukustannusten korvaamista, joita toimihenkilölle aiheutuu, kun hän joutuu työnsä vuoksi olemaan poissa kotoa.

2. Milloin työehtosopimuksen 7 §:n 2. kohdassa tarkoitettu korvaus suoritetaan päivärahajärjestelmän pohjalla, ovat korvaukset 1.2.1976 alkaen seuraavan suuruiset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Tämän pykälän mukaisista päivärahoista vähennetään puolet, milloin työnantaja järjestää toimihenkilölle vapaan ruuan.

5. Päiväraha maksetaan kultakin sellaiselta matkavuorokaudelta tai sen osalta, josta matkaan tai perillä suoritettavaan työhön on käytetty yhteensä 6 tuntia tai enemmän.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Rauma-Repola Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että perämies Erkki Kautonen, jonka työsuhteen ehdot Rauma-Repola Oy:ssä määräytyvät Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA:n ja toiselta puolen muun ohella Suomen Laivanpäällystöliiton välisen runkosopimuksen mukaan, on normaalisti talvikuukausina työskennellyt yhtiön Pääskyniemen telakalla, mutta talvella 1977 ajan 10.1.-15.3. yhtiön metsäpuolen töissä Savonlinnan ympäristössä. Tällöin hän on osallistunut, niin kuin osapuolten paikalliseen muistioon on kirjattu, puutavaran merkkaukseen, sahatukkien apteeraukseen, tukkien mittaukseen, jäävarastojen jäädytykseen yms. talvitöihin.

Erimielisyyttä on syntynyt siitä, millaisiin kulukorvauksiin Kautonen on työehtosopimuksen mukaan oikeutettu viimeksi sanotulta ajalta. Rauma-Repola Oy on suorittanut Kautoselle vain korvauksen linja-automaksusta Kautosen kotoa työpaikalle. RASILA on hyväksynyt yhtiön menettelyn pitäen sitä työehtosopimuksen mukaisena. Kantaja taas katsoo, että Kautoselle runkosopimuksen nojalla kuuluu päivärahakorvaus joko metsäalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti tai ainakin valtion matkustussääntöä soveltaen.

Asianosaiset ovat kantojensa tueksi pyrkineet esittämään selvitystä työehtosopimuskäytännöstä. Esille tuotujen tapausten rinnastaminen Kautosen tapaukseen edellyttäisi tarkempaa selvitystä kulloinkin suoritetuista tehtävistä; eikä esitetty selvitys riitä osoittamaan, että sellaista vakiintunutta käytäntöä olisi syntynyt, joka osoittaisi osapuolten käytännössä hyväksyneen työehtosopimuksen tietynlaisen tulkinnan.

Edelleen asianosaiset ovat esittäneet työehtosopimusten tulkinnasta todistelua, jolla on pyritty näyttämään Kautosen tehtävien kuuluneen työnjohtajasopimuksen ja toiselta puolen metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen piiriin. Vaikka osa Kautosen tehtävistä onkin kuulunut ensin mainitun sopimuksen piiriin, ei asiassa esitetty selvitys kuitenkaan osoita, että tehtävien pääosa olisi kuulunut tämän sopimuksen piiriin. Myöskään Kautosen asema purjehduskautena ei työehtosopimuksen mukaan sinänsä aiheuta, että hänet olisi talvikautena sen perusteella katsottava edellä mainitun toimihenkilösopimuksen piiriin kuuluvaksi.

Kantajapuoli on vuoden 1976 työehtosopimusneuvotteluissa jäänyt siihen käsitykseen, että vähimmäiskorvaukseksi joka tapauksessa määrättiin valtion matkustussäännön mukaiset korvaukset. Runkosopimuksen 8 §:n 3 kohdan 2 kappaleen sanamuoto tukee työtuomioistuimen mielestä käsitystä valtion matkustussäännön soveltamisesta ainakin silloin, kun talvikautena sovellettavaksi tulevassa työehtosopimuksessa ei ole mitään määräystä päivärahan tai siihen verrattavan ruoka- tai muun sellaisen korvauksen suorittamisesta, vaan vain suoranaisten matkustamiskulujen korvaamisesta. Tukea kannalle on saatavissa siitä, että purjehduskautenakin on laivaväellä oikeus peruspalkkansa lisäksi runkosopimuksen 2 §:n 7 kohdassa tarkoitettuun ruokakustannusten korvaukseen. Vastaajapuolen esittämät kannanotot eivät työtuomioistuimen mielestä liioin tee muuta tulkintaa perustelluksi. Kantajapuolen ilmoitusta Kautosen matkapäivien luvusta ja valtion osapäivärahan suuruudesta kysymyksessä olevana aikana ei ole kiistetty.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen siten hyväksyen velvoittaa Rauma-Repola Oy:n suorittamaan Erkki Kautoselle päivärahana hänen 10.1.-15.3.1977 tekemistään työmatkoista 1034 markkaa ynnä tälle summalle, jonka erääntymispäivää ei ole ilmoitettu, korkoa 5 % kanteen vireillepanopäivästä 10.5.1979 alkaen. Jutun laatuun katsoen saa Suomen Laivanpäällystöliitto kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Sariola, Leivo, P. Virtanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.