Labor court orders unions to pay fines for violating collective agreement peace obligations and failing to restore work peace.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered three trade union sections and the national union to pay compensation fines for violating work peace obligations. The unions failed to take sufficient measures to restore work peace during prolonged strikes over wage disputes, despite their duty to act. The court ruled that the unions' inaction constituted a breach of their statutory and contractual duties to maintain industrial peace.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8 of the Collective Agreements Act: Trade unions and their sub-unions are obligated to ensure that their members do not engage in strike actions or otherwise violate collective agreement provisions, and failure to take necessary steps to restore work peace constitutes a breach of this duty.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kolmeen ammattiosastoon kuuluvat työntekijät olivat toimeenpanneet 21.8.-22.9.1980 työnantajan kahdella eri tehtaalla työehtosopimuksen palkkausta ja erimielisyyksien ratkaisemista koskeviin määräyksiin kohdistuvia lakkoja. Työtaisteluihin oli osallistunut erään ammattiosaston kaksi toimikunnan jäsentä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastasi. Tämä osasto sen paremmin kuin kaksi muutakaan ammattiosastoa ei ollut ryhtynyt läheskään riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi. Työntekijäliitto vastasi siitä, ettei se ollut lakkojen jatkuttua pitkään puuttunut tapahtunutta tehokkaammin tilanteen selvittämiseen.
Ammattiosastot ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoon, ensiksi mainittu osasto työrauhavelvollisuuden sekä muut valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ja Metallityöväen Liiton välillä 30.1.1979 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat
Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste
Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Perustuntipalkka
Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Aikapalkka
Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.
Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.
Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Suorituspalkka
Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kanteeseen vastatessaan Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteessa kerrotut lakot eivät olleet kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, vaan työntekijät olivat toimeenpanneet työtaistelut vastalauseena työnantajan neuvotteluhaluttomuudelle. Työnantaja oli joko kieltäytynyt kokonaan neuvottelemasta tai erilaisilla verukkeilla lykännyt niitä. Ammattiosastot olivat tehneet voitavansa työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi. Pääluottamusmiehet ja osastonluottamusmiehet olivat lakkojen ajan olleet työssä sekä esittäneet kehotuksia ja vaatimuksia työrauhan säilyttämiseksi, ja heidän toimintansa ansiosta työstä poissaolot olivatkin jääneet lyhytaikaisiksi ja vihdoin ne oli saatu päättymään kokonaan. Lakkojen jatkuessa Metallityöväen Liitosta useat toimitsijat olivat puhelimitse olleet yhteydessä työpaikoille vaatien ammattiosastojen edustajia palauttamaan työrauhan, missä sitten oli onnistuttukin. Näillä perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Turun metallityöväen Ammattiosasto, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ja Piikkiön Metallityöväen Ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.
Lakkojen jatkuessa Metallityöväen Liitto on saatuaan tietää työtaisteluista ottanut useaan kertaan puhelimitse yhteyttä asianomaisten työpaikkojen pääluottamusmiehiin vaatien työrauhan palauttamista. Ottaen huomioon, että työtaistelut olivat ammattiosastojen edellä mainitusta toiminnasta huolimatta jatkuneet pitkään, liiton olisi tullut tehokkaammin puuttua tilanteen selvittämiseen. Liitto vastaa tästä laiminlyönnistä.
Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Piikkiön Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 3 000 markkaa sekä valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Turun metallityöväen Ammattiosaston 5 500 markkaa, Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston 3 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton 4 000 markkaa sekä kaikki korvaamaan yhteisvastuullisesti Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Airaksinen, Leivo, P. Virtanen ja Sulkunen.
Tuomio oli yksimielinen.