Labor court dismissed severance pay claim where employee's conduct met collective agreement's serious breach criteria.

Työntekijä oli kiellosta huolimatta poistunut työpaikalta kesken työpäivää, minkä johdosta hänen työsuhteensa oli purettu. Työntekijän menettelyä pidetty irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyssä yleissopimuksessa tarkoitettuna erityisen painavana syynä hänen irtisanomiseensa.

Irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyn yleissopimuksen määräykset huomioon ottaen katsottu, että milloin irtisanomisen edellytysten katsottiin täyttyneen, työtuomioistuimen asiana ei ollut ratkaista, olivatko työsopimuksen purkamisen edellytykset kuitenkin jääneet täyttymättä ja oliko työntekijällä siten oikeus sopimuksen mukaiseen irtisanomisajan palkkaan.

Asianosaiset: Metallityöväen Liitto r.y. Autoalan Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 9.2.1979 tehdyssä auto ja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta, s. 79

Työsopimuslain tarkoittama varoitus, irtisanominen tai työsuhteen purku ilmoitetaan työntekijän niin vaatiessa hänelle kirjallisesti viivytyksettä, jolloin työntekijällä on halutessaan mahdollisuus saattaa asia luottamusmiehen tietoon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyssä yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § SOVELTAMISALA

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla. Sopimus ei koske:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.3. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § IRTISANOMISAJAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § IRTISANOMISAJAN LAIMINLYÖNTI

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

5 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metallityöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että asentaja Pertti Juhani Blomfeldt oli ollut Vilhon Auto Oy:n palveluksessa autonasentajana ajan 12.10.1972-10.11.1979. Blomfeldt oli toiminut myös korjaamon työsuojeluvaltuutettuna viimeiset kolme vuotta. Työnantaja oli 12.11.1979 purkanut Blomfeldtin työsuhteen työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla päättymään 10.11.1979. Liittoneuvotteluissa Autoalan Työnantajaliitto oli hyväksynyt työnantajan menettelyn. Metallityöväen Liiton mielestä työnantajalla ei ollut ollut työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitettua perustetta työsuhteen purkamiseen eikä myöskään irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyn sopimuksen 4 §:ssä tarkoitettua perustetta työsopimuksen irtisanomiseen.

Sanotuilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi, että Vilhon Auto Oy Blomfeldtin työsopimuksen purkaessaan on menetellyt irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen vastaisesti, ja velvoittaisi yhtiön suorittamaan Blomfeldtille irtisanomisajan palkkana kahdelta kuukaudelta yhteensä 5 654,04 markkaa 6 %:n korkoineen 10.1.1980 lukien sekä irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 5 §:n mukaisena vahingonkorvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli 16 962,12 markkaa 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Metallityöväen Liitto on vaatinut Autoalan Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Irtisanomisajan palkan vaatiminen yhdessä vahingonkorvauksen kanssa ei ollut mahdollista. Vahingonkorvausvaatimuskin tulisi hylätä, koska työsuhteen purkaminen oli tapahtunut työsopimuslain säännösten mukaisesti rikkomatta myöskään irtisanomissuojasopimusta. Vahingonkorvausta olisi joka tapauksessa soviteltava ottaen huomioon Blomfeldtin itsensä työsuhteen lopettamiseen antama aihe. Autoalan Työnantajaliiton kanssa asiasta oli ensimmäisen kerran neuvoteltu Metallityöväen Liiton aloitteesta 27.11.1979. Erimielisyysmuistio yrityksessä oli laadittu 12.11.1979. Kun liitto näin ollen oli saanut tapahtumasta tiedon vasta paikallismuistion laatimisen jälkeen, ei sillä ollut mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen eikä se näin ollen ollut voinut laiminlyödä valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Vilhon Auto Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Vilhon Auto Oy on maanantaina 12.11.1979 purkanut yhtiön palveluksessa 12.10.1972 lukien autonasentajana toimineen asentaja Pertti Juhani Blomfeldtin työsuhteen. Purkaminen on 12.11.1979 päivätyn todistuksen mukaan perustunut työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohtaan. Jutussa esitetty selvitys osoittaa yhtiön työntekijäin lokakuussa 1979 pitämässään kokouksessa sopineen työnantajan edustajan kanssa, että torstaiksi sattuvan itsenäisyyspäivän jälkeinen perjantaipäivä 7.12.1979 tehdään sisään lauantaina 10.11.1979. Yksi yhtiön työntekijöistä on kokouksessa ilmoittanut, että hän tekisi päivän sisään muuna päivänä, ja tämä on hyväksytty. Selvitys siitä, onko ja miten Blomfeldt tuossa kokouksessa ilmoittanut, että hän poistuisi sisääntekopäivänä 10.11.1979 työstä puolen päivän aikaan, on ristiriitaista.

Vaikka Blomfeldt olisikin kerrotun lokakuisen kokouksen kulun perusteella ja ehkä vielä aamulla 10.11.1979 ymmärtänyt, ettei hänen poistumiselleen ennen työpäivän päättymistä olisi estettä, on hänen kuitenkin täytynyt viimeistään ennen työstä lähtöään käsittää, että hän rikkoo vakavalla tavalla työsuhteesta johtuvia velvollisuuksiaan. Työtuomioistuin pitää Blomfeldtin menettelyä irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyn yleissopimuksen 4 §:ssä tarkoitettuna erityisen painavana syynä hänen irtisanomiseensa.

Irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyn yleissopimuksen 1 §:n 2 momentin 3 kohtaa on saman pykälän 3 momentissa täydennetty määräämällä, että milloin työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin, voidaan yleissopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa. Tämän täydennyksen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että milloin - niin kuin tässä tapauksessa - irtisanomisen edellytysten katsotaan täyttyneen, työtuomioistuimen asiana ei ole ratkaista, ovatko työsopimuksen purkamisen edellytykset kuitenkin jääneet täyttymättä ja onko työntekijällä siten oikeus mainitun yleissopimuksen 3 §:n 1 momentin mukaiseen irtisanomisajan palkkaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen, siitä irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen tämän työtuomioistuinasian yhteydessä esitettynä. Jutun laatuun katsoen saa Autoalan Työnantajaliitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen Parkkinen, Leivo, Kenraali ja Olin.

Eri mieltä olevan jäsenen Olinin lausunto, johon jäsenet Kenraali ja Leivo yhtyivät:

Nämä seikat huomioonottaen sekä sen, että kyseisen työntekijän ei ole selvitetty aikaisemmin syyllistyneen vastaavankaltaiseen menettelyyn, sekä sen, että työntekijä oli työpaikan työsuojeluvaltuutettu, katson, ettei työnantajalla ole ollut irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyn yleissopimuksen 4 §:ssä tarkoitettua erityisen painavaa syytä Blomfeldtin irtisanomiseen. Työntekijän työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien vastainen menettely on seikka, joka vaikuttaa yleissopimuksen 5 §:n mukaisen korvauksen suuruuteen.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi katson, ettei Autoalan Työnantajaliitto ole laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Edellä mainituilla perusteilla harkitsen oikeaksi, hyläten Autoalan Työnantajaliittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen, velvoittaa Vilhon Auto Oy:n maksamaan Juhani Blomfeldtille irtisanomisen ja lomautuksen perusteista tehdyn yleissopimuksen 5 §:n mukaisena korvauksena perusteettomasta irtisanomisesta kolmetuhatta markkaa 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 27.3.1980 lukien. Lisäksi velvoitan Vilhon Auto Oy:n maksamaan Juhani Blomfeldtille saman sopimuksen 3 §:n nojalla irtisanomisajan palkkana viisituhattakuusisataaviisikymmentäneljä markkaa 6 %:n korkoineen haastehakemuksessa mainitusta, kiistämättä jätetystä eräpäivästä 10.1.1980 lukien. Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse juttukulunsa.