Labor court dismissed union strike claims and ordered a fine for violating work peace obligations.

Työntekijöiden toimeenpanemat lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen määräyksiin työntutkimustoiminnasta, työajasta, sairausajan palkasta, terveydenhuollosta ja ryhmähenkivakuutuksista sekä irtisanomissuojasta ja työnantajan oikeudesta ottaa työntekijä. Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että tuotantotulosten aleneminen noin 20 %:lla olisi osaksikaan johtunut tehtaalla harjoitetusta jarrutuksesta.

Ammattiosasto, jonka toimenpiteet työrauhan turvaamiseksi eivät olleet riittävän vakuuttavia ja tehokkaita, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton kesken 11.3.1980 tehdyssä Ryhmään kuuluvien metallituotetehtaiden työehtosopimuksessa on muun muassa ne määräykset, jotka on jäljennetty samojen asianosaisten välisessä, samaa työpaikkaa koskeneessa jutussa 19.11.1980 annettuun työtuomioistuimen tuomioon n:o 110, sekä lisäksi seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimus työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä 26.3.1971.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13 § Säännöllinen työaika

Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijällä on oikeus työpaikallaan nauttia työn suorittamisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita tämän saamatta aiheuttaa keskeytystä tuotannollisessa toiminnassa.

Työajansijoitus

Mom. 2. Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tarpeelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä kontrollikelloa tai muita vastaavia laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 8. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassaolevan työaikalain määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

20 § Sairausajan ja synnytysloman palkka

Mom. 1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sen pituisen ajan, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa on alkanut oikeus päivärahaan, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.

Mikäli työntekijä kesken työpäivänsä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 § Lääkärintarkastukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansion menetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetykset sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mom. 3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansion menetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

23 § Vuosiloma

Mom. 1. Työntekijää saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Vuosilomalain 3 §:ssä mainitusta poiketen on kuitenkin työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään 2 vuotta, oikeus saada 1.4.1982 jälkeiseltä ajalta lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, lopettamiseksi tai rajoittamiseksi. Koska ammattiosasto oli johdonmukaisesti kiistänyt, että työntekijät olisivat hidastaneet työvauhtia, se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin tuotantovauhdin palauttamiseksi normaalille tasolle. Pääluottamusmies oli lausunut työnantajan edustajille, että mikäli työnantaja suostuisi 22.10.1980 päivätyssä muistiossa esitettyihin vaatimuksiin, häiriöt poistuisivat ja koneita valmistuisi eri määrä. Tämä oli osoituksena työvauhdin tarkoituksellisesta hidastamisesta.

Edellä kerrotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Tuusulan Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien toistuvasta rikkomisesta.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt haastehakemuksessa ilmoitettujen tietojen työnseisausten kestosta ja laajuudesta pitävän paikkansa. Pääluottamusmies, työosastojen luottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet eivät olleet mukana työnseisauksessa.

Työnantajaliitto oli viitannut aikaisemman työtuomioistuinasian käsittelyn yhteydessä esiin tulleisiin seikkoihin ja väittänyt, että työvauhdin hidastaminen oli loppukokoonpanossa jatkunut myös mainitun jutun pääkäsittelyn jälkeen. Työnantajaliitto ei kyseisen jutun käsittelyn aikana kuitenkaan ollut voinut esittää näyttöä, että joku Palomex-tehtaan työntekijä olisi tahallaan hidastanut työvauhtia. Selvitystä organisoidusta jarrutuksesta ei myöskään ollut esitetty. Väitteet työvauhdin tahallisesta hidastamisesta sekä 8.10.1980 edeltäneen että sen jälkeisen ajan osalta kiistettiin jyrkästi. Koneita oli valmistunut keskimäärin 9 koneen päivävauhtia, ja mikäli ylitöitä olisi tehty kuten oli tapahtunut ennen 17.10.1980 olisi päästy yli 50 koneen viikkotuotantoon.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vielä kiistänyt tehtaan johtajan luvanneen, että kaikkien tulevaisuudessa syntyvien työsuhteiden osana noudatettaisiin ehtoja, jotka liittyvät vanhojen työntekijöiden työsuhteisiin. Yhtiö ei ollut pyrkinyt poistamaan edellä mainittuja etuja työntekijöiltä, joilla ne olivat. Sairaslomat eivät olleet poikkeuksellisesti lisääntyneet edellä mainitun päivän jälkeen eikä vuosilomien pitäminen ollut aiheuttanut haittaa tuotannolle. Numeerinen vertailu, josta ylitöiden, sairaslomien ja vuosilomien vaikutus oli puhdistettu, osoitti, että ennen jarrutuksen alkamista yhden koneen loppukokoonpano oli kestänyt 19 tuntia, mutta jarrutuksen aikana siihen oli tarvittu 22,9 tuntia eli 20 % aikaisempaa enemmän. Yrityksessä ei ollut toteutettu sellaisia teknis-tuotannollisia muutoksia, joiden perusteella tuotantovauhdin hidastamista olisi voitu selittää.

Metallityöväen Liitto on vielä työtuomioistuimessa esittänyt, että tärkein syy siihen, että tuotantoluvut olivat viimeksi kuluneiden viikkojen aikana olleet jossain määrin alhaisemmat kuin viikoilla 34-37, oli, että valmistettavien koneiden laatuvaatimuksia oli huomattavasti kiristetty. Tämä oli ymmärrettävää, koska tehtaalla valmistettavat röntgenkoneet eivät menestyisi hintakilpailussa esimerkiksi japanilaisten koneiden kanssa, minkä vuoksi myyntivalttina oli mahdollisimman korkea laatutaso. Instrumentarium Oy:n asiakkailta oli syyskuun alussa 1980 tullut koneiden laatua koskevia huomautuksia. Tuotantopäällikkö oli pitänyt viikolla 38 työntekijöille puhuttelun, jossa hän oli vaatinut koneiden laatutason parantamista. Työntekijät olivat noudattaneet työnantajan määräyksiä. Tämä oli vaikuttanut kuhunkin työvaiheeseen käytettyyn aikaan.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuusulan Metallityöväen Ammattiosasto on ollut kuultavana kanteen johdosta.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Instrumentarium Oy:n Palomex-tehtaalla ovat tehtaan noin 130 työntekijää olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 23., 24. ja 31.10.1980 sekä 6.11.1980, jolloin 120 työntekijää oli lakossa iltapäivän.

Tehtaan loppukokoonpanossa on 8.10.1980 jälkeen ollut tuotantotason laskua verrattuna aikaan ennen tehtaalla alkaneita lakkoja. Työnantajan selvityksen mukaan valmistunutta konetta kohti käytetty työtuntimäärä on lisääntynyt 20 % eli 19 tunnista 22,9 tuntiin tuotantomäärän alenemisen aikana. Pääluottamusmies on työnantajan kanssa käymissään keskusteluissa tuonut esille, että mikäli työnantajapuoli olisi halukas neuvottelemaan ja sopimaan työntekijäpuolen esittämistä vaatimuksista, päästäisiin tehtaalla normaaliin tuotantovauhtiin.

Työntekijäpuolen taholta on esitetty selvitystä tuotantomäärän alenemiseen johtaneista, työntekijöistä riippumattomista syistä. Eräänä konetta kohti käytetyn tuntimäärän lisääntymiseen vaikuttavana seikkana on ollut entistä suurempi huomion kiinnittäminen valmistuvien tuotteiden laatuun ja uudenkin laatuvaatimusmääräyksen käyttöön otto syyskuun puolivälissä. Tästä lähtien on jouduttu suorittamaan vetohihnan säätöä, joka tilanteesta riippuen saattaa viedä aikaa puolesta tunnista kahteen tuntiin konetta kohti. Tehtaalla alkaneiden työnseisausten jälkeen loppukokoonpanossa ei myöskään ole tehty ylitöitä, jotka aikaisemmin olivat vaikuttaneet tuotantomääriin, joskaan eivät edellä mainittuun työaikamenekkiin konetta kohti. Loppukokoonpanossa on myös varsinaisen tällä hetkellä tuotettavana olevan mallin ohella ryhdytty kokoamaan toista mallia, jonka on ilmoitettu vaativan enemmän loppukokoonpanon työntekijöiden työaikaa. Työnteon hidastumista on jossakin määrin aiheutunut myös osien puutteen vuoksi.

Lakkoihin työtaistelutoimenpiteinä työntekijät ovat ryhtyneet tukeakseen työntutkimustoimintaan, työaikakysymyksiin, uusien työntekijöiden työsopimusten voimassaoloehtoihin sekä sosiaalisiin etuihin liittyviä vaatimuksiaan. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työntutkimustoiminnasta, työajasta, sairausajan palkasta, terveydenhuollosta ja ryhmähenkivakuutuksista sekä irtisanomissuojasta ja työnantajan oikeudesta ottaa työntekijä.

Ammattiosaston toimikunta on 3.11.1980 pitämässään kokouksessa tuominnut työtaistelutoimenpiteet. Se on ilmoituksin kehottanut työntekijöitä noudattamaan työsopimuslain ja työehtosopimuksen velvoitteita. Ammattiosaston toimikunnan jäsenet ja pääluottamusmies ja työosastojen luottamusmiehet eivät ole osallistuneet lakkoihin. Jutussa on esitetty selvitystä siitä, että he ovat pyrkineet rauhoittamaan tilannetta ja vaatineet työntekijöitä palaamaan töihin. Ammattiosaston edustajien omien työtuomioistuimessa esittämien kertomusten ja muun selvityksen valossa työtuomioistuin ei kuitenkaan pidä ammattiosaston toimenpiteitä riittävän vakuuttavina ja tehokkaina.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen väitetyn jarrutuksen osalta hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tuusulan Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa 4 000 markkaa sekä jutun näin päättyessä ja sen kulkuun katsoen korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikuluja 1 000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, P. Hämäläinen, Parkkinen, Leivo ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.