Labor court dismisses union claim against employer for unilateral overtime payment changes and strike action.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan voitiin yli- ja sunnuntaityökorotukset työntekijän kanssa erikseen sopien maksaa kiinteinä summina. Siirtymisestä järjestelmästä toiseen ei sopimuksessa ollut määräyksiä. Työtuomioistuin katsoi, että kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa käytännössä olleen kertakorvausmenettelyn, jolloin seurauksena oli siirtyminen tunti tunnilta maksettavaan korvaukseen. Työtuomioistuin ei lausunut siitä, oliko työnantajan määräämä tällainen siirtyminen tapahtunut ao. sopimusmääräysten mukaisesti, koska asiasta ei ollut neuvoteltu tältä pohjalta. Näin ollen ei työnantajaa myöskään tuomittu tässä oikeudenkäynnissä seuraamukseen työehtosopimuksen tieten rikkomisesta eikä työnantajaliittoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Paikallisten neuvottelujen katkettua olisi kummallakin osapuolella ollut mahdollisuus siirtää asia liittojen välisesti neuvoteltavaksi ennen ratkaisun toteuttamista. Näin ollen työtuomioistuin ei katsonut työnantajapuolen menettelyllään syyllistyneen työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiin eikä palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Korvausmuotoa koskevien neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon. Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Työtaistelun katsottiin kohdistuneen työehtosopimuksen määräyksiin ko. korvauksista. Liitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Konepäällystöliitto r.y. Suomen Konepäällystöliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metsäliiton Teollisuus Oy

RATKAISU

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Konepäällystöliiton ynnä kolmen muun toimihenkilöliiton kesken 31.1.1979 tehdyssä paperi ja puumassateollisuuden palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä tammikuun 31 päivänä 1979 allekirjoitettuun runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Työaikamääräykset

Runkosopimuksen 5, 6, 7, 10, 11, 12 ja 15 §:iin liittyvät tarkemmat työaikamääräykset ovat seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. YLITYÖ- YM. KORVAUKSET

9. Vuorotyössä klo 22.00-06.00 välisenä aikana ja päivätyössä klo 22.00-07.00 välisenä aikana suoritetusta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

10. Keskeytymättömässä vuorotyössä sekä jatkuvassa 1- tai 2-vuorotyössä on viikottaista ylityötä säännöllisen vapaavuorokauden aikana suoritettu työ edellyttäen, että tekninen toimihenkilö jatkaa välittömästi tämän jälkeen työtään aikaisemmassa työvuorossaan.

Viikottaista ylityötä on viidentenä peräkkäisenä päivänä suoritettu työ, mikäli vapaavuorokauden jälkeisenä työpäivänä ennen seuraavaa vapaavuorokautta työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu sekä toimihenkilö tänä aikana työskentelee vähintään yhden työvuoron jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä tai keskeytymättömässä vuorotyössä.

Viikottaisesta ylityöstä maksetaan, milloin tekninen toimihenkilö ylityötä tehdessään on edellä olevan mukaan työskennellyt keskeytymättömässä vuorotyössä tahi jatkuvassa 1- tai 2-vuorotyössä vapaavuorokautena tai viidentenä peräkkäisenä päivänä suoritetuista töistä 100 %:lla korotettu palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Seisokkiajan palkka

Runkosopimuksen 15 §:n perusteella maksetaan tuotantoon liittyvillä osastoilla palkkasopimuksen 10 §:n 3. kohdassa mainittuina seisokkiaikoina kuin myös uutenavuotena uudenvuoden aaton klo 12.00 ja seuraavan arkipäivän aamun vuorotyössä klo 6.00 ja päivätyössä klo 7.00 välisenä aikana sekä sunnuntaiksi sattuvana itsenäisyyspäivänä suoritetusta työstä kuukausipalkan lisäksi 200 %:lla korotettu peruspalkka, joka sisältää sunnuntai- ja ylityökorvaukset.

12 § Neuvottelujärjestys

Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, voidaan asia siirtää asianomaisten liittojen käsiteltäväksi runkosopimuksen 33 §:n määräysten mukaista neuvottelujärjestystä noudattaen. Tämän sopimuksen 2 §:n tarkoittamiin asioihin ei sovelleta, mitä runkosopimuksen 33 §:n 6 momentin ensimmäisessä virkkeessä on sanottu eikä niiden johdosta saa ryhtyä työtaisteluun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkasopimuksen 1 §:ssä mainitussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § IRTISANOMISAIKA

1. Irtisanomisaika on

Työnantajan irtisanoessa: 1 kuukausi, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta, 2 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 5 vuotta mutta vähemmän kuin 10 vuotta, 3 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 10 vuotta, mutta vähemmän kuin 15 vuotta ja 4 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 15 vuotta tai sitä kauemmin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa 31.12.1978 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa muutoin on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § TYÖAIKALAKIEN NOUDATTAMINEN

Työajan suhteen noudatetaan, jollei alempana ole muuta sanottu, työaikalakia tai kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalakia riippuen siitä, kumman lain sovellutuspiiriin tekninen toimihenkilö kuuluu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § YLITYÖ

1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.

2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikottaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § VARALLAOLO

1. Jos tekninen toimihenkilö sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Varallaolokorvaus maksetaan kuitenkin vähintään neljältä varallaolotunnilta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § SEISOKKIAIKA

1. Teknisen toimihenkilön suorittaessa työtä ns. seisokkiaikana seisokin alaisessa tuotantolaitoksessa tai sen osastossa, maksetaan hänelle suorittamastaan työstä häneen sovellettavasta työaikamuodosta riippumatta tältä ajalta tulevan muun palkan lisäksi yksinkertainen peruspalkka laskettuna edellä 12 §:n 5 momentissa mainitulla tavalla, ellei palkkasopimuksessa ole toisin sovittu.

2. Seisokkiajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin palkkasopimuksissa erikseen sovitun pyhä- tai juhlapäivän johdosta koko tuotantolaitoksen tai sen osaston toiminta on pysähdyksissä.

16 § HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA PUHELINOHJEET

1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja tekninen toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:

a) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen kello 21.00 ja

b) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.

3. Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla korotettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset.

4. Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

5. Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti teknisen toimihenkilön säännöllistä työaikaa.

6. Milloin teknisen toimihenkilön toimeen kuuluu pysyvänä ja luonteenomaisena osana velvollisuus antaa vapaa-aikanaan, yrityksen toiminnan niin vaatiessa, puhelimitse erityisiä toimintaohjeita tai -määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon teknisen toimihenkilön kokonaispalkkauksessa tai erillisenä lisänä siten kuin paikallisesti sovitaan.

17 § SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.

2. Sunnuntaina suoritetusta vuorotyöstä maksetaan vuorotyölisä 100 %:lla korotettuna.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § YHDYSMIES

Keskusliittojen välistä yhdysmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Yhdysmiessopimus on runkosopimuksen liitteenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

33 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta tekninen toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman asiapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa sovittava.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Tähän sopimukseen sidottujen liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikallisesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2, 3 ja 6 momenteissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Runkosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan lisäksi muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § SUNNUNTAITYÖ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sunnuntaityökorotus tai ylityökorotus voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena, jos siitä on sovittu tai sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Konepäällystöliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen valvontavelvollisuutensa selvästä laiminlyömisestä.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Konepäällystöliitto on lausunut, että konemestarit olivat työsopimuksissaan sopineet ylija sunnuntaityökorvauksista kertakorvauksena sekä seisokkija hälytystyökorvauksista kertakorvauksina. Sopimuksen tarkoituksena oli ollut se, että kyseiset toimihenkilöt tekevät heille kuuluvat tehtävät siten, että voimalaitos pyörii 24 tuntia vuorokaudessa. Tämä järjestelmä oli ollut voimassa niin kauan kuin kyseiset tekniset toimihenkilöt olivat olleet Metsäliiton Teollisuus Oy:n palveluksessa, vanhimmat ainakin 70-luvun alusta. Tänä aikana eivät näiden "könttien" piiriin kuuluvat tehtävät olleet vähentyneet, vaan laitoksen ikääntymisen myötä lisääntyneet. Sen enempää Suomen Konepäällystöliitto kuin sen jäsenetkään eivät olleet esittäneet, että "köntät" olisivat työehtosopimuksen vastaisia, tai muuten riitauttaneet niitä. Järjestelmä oli ollut myös sekä työnantajaliiton että vastaajaliiton tiedossa. Myös runkosopimuksen soveltamisohjeet olivat todenneet "könttien" olemassaolon.

Kun Suomen Konepäällystöliitolla ei siten ollut velvollisuutta valvoa, etteivät sen jäsenet ryhtyneet Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteessa tarkoitettuihin työtaistelutoimenpiteisiin, Suomen Konepäällystöliitto on vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen hylkäämistä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa ja Metsäliiton Teollisuus Oy:tä vastaan vireille panemassaan vastakanteessa Suomen Konepäällystöliitto on lausunut, että voimalaitosten konemestarien kanssa sovittu yli- ja sunnuntaitöiden sekä hälytys- ja seisokkitöiden korvausmenetelmä oli ollut voimassa ainakin koko 70-luvun. Se ei ollut Suomen Konepäällystöliiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton välisen työehtosopimuksen vastainen, koska kumpikaan osapuoli ei ollut esittänyt tällä kierrettävän työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaisia korvauksia. Kysymyksessä oli ollut paikallinen sovellutus, joka oli ollut kummankin sopijapuolen tiedossa ja hyväksymä. Nyt työnantajapuoli oli kesken sopimuskauden yksipuolisesti muuttanut menettelyä ja yrittänyt painostaa konemestareita ja Suomen Konepäällystöliittoa hyväksymään tapahtuneet tosiasiat. Työnantaja oli suorittanut toimenpiteensä ilman että asiasta oli pyrittykään neuvottelemaan ja sopimaan Suomen Konepäällystöliiton kanssa.

Suomen Konepäällystöliitto katsoi, että työnantajapuoli oli työehtosopimuslain vastaisesti painostanut toimihenkilöitä sovitusta poikkeavaan sovellutukseen. Liitto kiisti sen, että toimenpiteellä olisi siirrytty runkosopimuksen ja palkkasopimuksen mukaiseen menettelyyn. Sanotulla perusteella Suomen Konepäällystöliitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Metsäliiton Teollisuus Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä. Siinä tapauksessa, ettei vastaajien katsottaisi syyllistyneen painostustoimenpiteisiin, Suomen Konepäällystöliitto on pyytänyt, että Metsäliiton Teollisuus Oy tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Metsäteollisuuden Työantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kiistakysymyksestä sinänsä on neuvoteltu paikallisesti, niin kuin edellä on todettu, mutta paikallisten neuvottelujen päätyttyä erimielisyyteen riitaa ei ole ennen työnantajan yksipuolisen ratkaisun toteuttamista siirretty neuvoteltavaksi liittotasolle Suomen Konepäällystöliiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton välillä. Kun kummallakin osapuolella olisi ollut mahdollisuus asian saattamiseen liittotason neuvotteluihin, työtuomioistuin ei katso työnantajapuolen menettelyllään ryhtyneen työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiin eikä myöskään palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen. Lakko, johon voimalaitosten toimihenkilöt ovat ryhtyneet, on sen sijaan kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä runkosopimuksen määräyksiin yli- ja sunnuntaityökorvauksista sekä seisokki- ja hälytystyön korvaamisesta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Suomen Konepäällystöliiton kanteen - siltä osin kuin se koskee työehtosopimuksen tieten rikkomista ja työehtosopimuksen määräysten noudattamisen valvomisen laiminlyöntiä, tällä kertaa - työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Suomen Konepäällystöliiton maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa 4000 markkaa. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Sariola, M. Virtanen, Leivo ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.