Labor court orders employers to pay damages for collective agreement breaches regarding wage error corrections during strikes.

Kysymys työnantajan velvollisuudesta maksaa paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden palkat oikeamääräisinä sopimuksen ulkopuolella olevien teollisuustoimihenkilöiden työtaistelusta huolimatta.

Työnantaja, joka ei ollut asianmukaisesti ilmoittanut työntekijäpuolelle mahdollisuudesta saada heti oikaistuksi palkanmaksussa tapahtuneet huomattavimmat virheellisyydet, tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Toinen työnantaja ei kolmen viikon aikana konttoritoimihenkilöiden lakon päättymisestä ollut teettänyt näillä lainkaan ylitöitä, mikä osaltaan oli viivästyttänyt palkanmaksuvirheiden oikaisemista. Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työnantajaliitto, joka oli antanut jäsenyrityksilleen ohjeet palkanmaksun hoitamiseen niin tarkoin työehtosopimuksen mukaisesti kuin vallinneissa oloissa oli ollut mahdollista ja virheiden oikaisemiseen niin nopeasti kuin mahdollista, ei ollut laiminlyönyt sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Asianosaiset: Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. A. Ahlström Osakeyhtiö Enso-Gutzeit Osakeyhtiö Joutseno-Pulp Osakeyhtiö Kemi Oy Keski-Suomen Selluloosa Oy Kymi Kymmene Oy Oy Kyro Ab Oy MetsäBotnia Ab Metsäliiton Teollisuus Oy Oy Nokia Ab Näsijärvi Oy Oulu Osakeyhtiö RaumaRepola Oy Oy W. Rosenlew Ab Oy Wilh. Schauman Ab G.A. Serlachius Oy Oy Tampella Ab Tervakoski Oy Veitsiluoto Osakeyhtiö ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy

RATKAISU

Paperiliiton sekä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton välillä 10.3.1980 tehdyssä paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Palkanmaksu

A. Yleistä

1. Palkkakausi on kaksi työehtosopimuksen mukaista työviikkoa.

2. Palkanmaksupäivä on kunkin palkkakauden toisen viikon perjantai, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhäpäiväksi, maksetaan palkka sitä edeltävänä arkipäivänä.

B. Aikatyö asaerä

3. Jokaiselle työntekijälle maksetaan palkkakauden säännöllisen työajan ansiota vastaava tasaerä, joka työsuhteen päättyessä vähennetään lopputiliansiosta.

Tasaerä muodostetaan kausipalkasta lisäämällä siihen 15 §:n mukainen keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus sekä keskimääräinen sunnuntaityön korotusosuuksien osuus palkkakautta kohti laskettuna (ks. soveltamisohjeet). Tasaerä tarkistetaan kerran vuodessa marraskuun toisena palkanmaksupäivänä, jolloin otetaan huomioon tapahtuneet palkkamuutokset.

(Kts. sov.ohjeet)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Palkkakauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä maksetaan tuntikohtaisen palkkakirjanpidon mukaan päättyneen palkkakauden kausipalkka ja muut palkanerät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Kausipalkkaan ei sisälly lain tai sopimuksen edellyttämiä erillisesti maksettavaksi sovittuja lisiä kuten

- sunnuntaityön korotusosia - saunalisä - erillisesti maksettavaksi sovittuja vuorotyölisiä - muita lain tai sopimuksen edellyttämiä erillisesti maksettavaksi sovittuja lisiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Palkkaperusteiden vakinaiset muutokset otetaan huomioon kausipalkassa seuraavan täyden palkkakauden alusta lukien. Muutos on maksuteknisesti vakinainen, kun se kestää yhden kokonaisen palkkakauden. Muut palkkaperusteiden muutokset otetaan huomioon tuntikohtaisesti siten, että vanhan ja uuden palkkaperusteen erotus kerrotaan sillä työtuntimäärällä, jonka uusi palkkaperuste on ollut voimassa.

8. Lain tai sopimuksen nojalla erillisinä maksettavat erät kuten ylityökorvaukset maksetaan tuntikohtaisen palkkakirjanpidon perusteella. Edellä 6 §:n 6. kohdassa mainittujen seisokkien palkan perus- ja korotusosat maksetaan työntekijälle erikseen.

C. Suorituspalkkatyö

9. Suorituspalkkatyötä tekevälle työntekijälle maksetaan aikatyön, muun työn tai vastaavan mukainen kausipalkka, johon lisätään tai josta vähennetään suorituspalkkatyössä työ- ja tuntikohtaiseen palkkakirjanpitoon perustuvan urakkahinnoittelun mukaisen ansion ja vastaavan ajanjakson kausipalkan erotus.

Palkkiotyössä muodostetaan kausipalkka palkkiopalkan kiinteästä osasta (aikapalkkaosa), ja muuttuva osa (palkkio-osa) lasketaan hinnoittelun mukaan tuntikohtaisesti. Palkkiotyössä voidaan paikallisesti sopia toisin kausipalkan muodostamisesta.

10. Suorituspalkkatyöntekijälle muodostetaan tasaerä samojen periaatteiden mukaisesti kuin aikatyöntekijälle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lakon päätyttyä 12.5.1980 oli palkkakonttoreissa välittömästi ryhdytty purkamaan syntyneitä rästitöitä. Palkanmaksujärjestelmistä ja tietokoneohjelmista riippuen oli ruuhkaa purettu joko siten, että lakon päättymisen jälkeen oli ryhdytty seuraavilta palkkakausilta maksamaan tarkkaa tiliä ja väliaikoina korjattu vanhojen palkkakausien palkanmaksuja, tai siten, että oli aloitettu tilien täsmääminen aikajärjestyksessä. Tällöin oli jouduttu maksamaan yksi tai kaksi tiliä lakon päättymisen jälkeen vielä epätarkkana.

Työnantajat olivat siis kaikin käytettävissään olevin keinoin pyrkineet laskemaan tilit oikeina ja korjaamaan syntyneet virheet niin pian kuin se käytännössä oli ollut mahdollista. Näin ollen ei työehtosopimusta ollut rikottu tahallisesti. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli kehottanut jäsenyrityksiään STL:n lakon aikana ja sen jälkeen suorittamaan työntekijäin palkat mahdollisimman oikeamääräisinä sekä korjaamaan mahdollisesti syntyneet virheet ensi tilassa. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto katsoikin jäsenyritystensä menetelleen liiton ohjeitten mukaisesti. Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja muut vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Vastaajat ovat lausuneet, että häiriöt palkanmaksussa lakon aikana ja sen jälkeen olivat johtuneet lakosta. Yrityksissä työntekijäpuoli oli lakon aikana painostanut työnantajapuolta, jotta palkanmaksutoiminnat kävisivät mahdollisimman hankalaksi. Tästä aiheutui, ettei normaaleihin tileihin ollut päästy. Palkanmaksupäivä 16.5.1980 oli katsottava lakon ajalle kuuluvaksi, koska palkat oli ollut toimitettava jo ennen sitä pankkiin. Sitä ennen oli ollut suoritettava valmistelutoimenpiteet. Paperiliiton kanssa oli pyritty neuvottelemaan asiasta, mutta Paperiliitto oli suhtautunut kielteisesti kaikkiin poikkeusjärjestelyihin. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenet olivat työnantajaliiton toimesta saaneet tiedon, että Paperiliitto edellytti tilien maksamista oikeina.

Vastaajat ovat eri tuotantolaitosten osalta lausuneet seuraavaa:

1. A. Ahlström Osakeyhtiö.

Kauttuan tehtaat.

STL:n lakon alettua pääluottamusmiestä oli informoitu suunnitelluista palkanmaksujärjestelyistä lakon johdosta. Pääluottamusmies oli vaatinut neuvotteluja asiasta, jonka seurauksena sittemmin oli laadittu erimielisyysmuistio. Palkanlaskentaan osallistui normaalisti 10 nyt lakossa ollutta toimihenkilöä. Ennakkojen maksattamisen oli hoitanut palkkakonttorin esimies. Ennakko oli suoritettu lakon aikana ja myös 16.5.1980 työntekijäin pankkitileille keskituntiansion perusteella. Syntyneet virheellisyydet palkanmaksussa oli saatu oikaistuiksi 27.6.1980 mennessä teettämällä ylitöitä työaikalain puitteissa. STL:n lakon aikana Paperiliittoon kuuluvat työntekijät olivat pyrkineet painostamaan työssä olleita toimihenkilöitä kunniakujilla ja herjahuudoin.

Varkauden tehtaat.

Pääluottamusmiestä oli informoitu STL:n lakosta johtuvista palkanmaksujärjestelyistä. Työntekijäpuoli oli ilmoittanut, ettei se voinut hyväksyä menettelyä, mutta se ei ollut pyytänyt neuvotteluja asiasta. Palkanlaskentaan osallistui normaalisti viisi toimihenkilöä, jotka kaikki olivat lakossa. Ennakkojen maksattamisen oli hoitanut kaksi ylempää toimihenkilöä. Ennakko oli suoritettu lakon aikana ja myös 16.5.1980 työntekijäin pankkitileille, ja sen suuruus määräytyi keskituntiansion perusteella. Syntyneet virheet oli saatu oikaistuiksi 13.6.1980 mennessä osittain ylitöitä tekemällä.

2. Enso-Gutzeit Osakeyhtiö.

Yhtiön kaikilla tehtailla oli informoitu pääluottamusmiestä STL:n lakon alettua lakon aiheuttamista järjestelyistä palkanmaksussa. Summan tehtailla asiasta oli neuvoteltu ja pääluottamusmiehen pyynnöstä laadittu erimielisyysmuistio. Muilla tehtailla pääluottamusmies ei ollut vaatinut neuvotteluja asiasta. Palkanlaskenta oli yhtiössä keskitetty palkanlaskentakeskukseen, jossa työskentelevät konttoritoimihenkilöt olivat kaikki lakossa. Tehtailla lähtötietojen keruun suorittavat toimihenkilöt olivat myös kaikki lakossa. Lakonaikaisessa palkanmaksussa samoin kuin 16.5.1980 maksetussa tilissä oli käytetty perustana palkkakauden 6 tietoja siten, että oli maksettu palkkakausi 6:n nettopalkka, johon oli tehty tehtailla tarvittavat korjaukset, kuten ylityöt ja palkattomat poissaolot. Mahdollisesti syntyneet virheet oli korjattu normaalin palkanlaskennan rinnalla siten, että viimeinen tilinkorjaus oli suoritettu 8.7.1980.

3. Joutseno-Pulp Osakeyhtiö.

Lohjan tehtaat.

Pääluottamusmiestä oli informoitu palkanmaksun poikkeuksellisuudesta ennen STL:n lakon alkamista sekä ennen kunkin poikkeuksellisen tilin maksamista. Asiasta oli neuvoteltu useampaan kertaan pääluottamusmiehen kanssa, mutta ei ollut laadittu erimielisyysmuistiota, kun kumpikaan osapuoli ei sitä ollut esittänyt. Lohjan tehtailla olevat molemmat palkanlaskijat ja molemmat lävistäjät osallistuivat lakkoon, minkä vuoksi palkkatietoja oli ollut mahdoton saada tietokoneelle Joutsenoon. Laskentapäällikkö oli hoitanut ennakkojen maksatuksen. Ennakon perusteena oli viimeinen tarkka tili ennen lakkoa, johon tehtiin korjaus, mikäli työntekijällä oli huomattava palkkaa lisäävä tai vähentävä tekijä (ylityöt, poissaolot). Syntyneet virheet oli korjattu lakon jälkeen muun palkanlaskennan välissä siten, että syntyneet virhemaksatukset oli korjattu 13.6.1980 palkanmaksun yhteydessä.

4. Kemi Oy.

Pääluottamusmiestä oli informoitu palkanmaksujärjestelyistä STL:n lakon alettua. Pääluottamusmies ei ollut pyytänyt neuvotteluja asiasta. Kaikki palkanlaskentaan osallistuvat 13 toimihenkilöä sekä 10 ATK-toimihenkilöä olivat lakossa. Palkkatoimiston päällikkö, ATK-suunnittelija ja pääoperaattori olivat hoitaneet ennakkosummat palkanmaksupankkiin. Ennakot oli maksettu viimeisen ennen lakkoa maksetun tilin suuruisina. Tili 16.5.1980 oli maksettu ennakkona, koska palkkatietojen oli oltava pankissa jo 13.5.1980. Korjaukset oli suoritettu muun palkanlaskennan ohessa ja maksettu 30.5., 4.6. ja 13.6.1980.

5. Keski-Suomen Selluloosa Oy.

Pääluottamusmiestä oli informoitu ennen STL:n lakon alkamista siitä, että lakon aikana palkat lasketaan käsin tarkkoina tileinä. Näin oli myös menetelty lakon aikana samoin kuin 16.5.1980 palkanmaksussa. Korjauksia oli tehty lakon aikana maksettuihin tileihin, koska työntekijäpuolen kanssa oli sovittu lopullisesti 12.5.1980 palkankorotuksista, jotka tulivat voimaan taannehtivasti joko 7.4. tai 11.4.1980 työntekijäryhmästä riippuen.

6. Kymi Kymmene Oy.

7. Oy Kyro Ab.

Pääluottamusmiehelle oli selvitetty palkanmaksutapa ja -perusteet 16.4.1980, kun oli varmistunut, ettei tarkkaa tiliä lakon vuoksi pystytty laskemaan. Pääluottamusmiehen kanssa oli sovittu tapa, jolla asia tiedotettiin työntekijöille, mutta muuta neuvottelua asiasta ei ollut pyydetty eikä käyty. Lakossa olivat olleet kaikki 10 konttoritoimihenkilöä, jotka normaalisti suorittavat palkanlaskennan. Ennakoiden maksatuksen olivat hoitaneet palkkaosaston päällikkö ja kassanhoitaja. Palkkaennakko oli määräytynyt siten, että vuorotyössä oleville oli maksettu keskituntiansion mukaista palkkaa ja päivätyössä oleville senhetkistä kausipalkkaa lisättynä kiinteillä lisillä. Ylityökorvaukset oli maksettu pyydettäessä arviopalkkaennakkona. Korjaukset oli saatu suoritetuiksi 27.6.1980 mennessä. STL:n lakon aikana työntekijät olivat uhanneet työtaistelutoimilla "rikkurityövoiman" käytön vuoksi, mutta eivät olleet toteuttaneet uhkaustaan.

8. Oy Metsä-Botnia Ab.

9. Metsäliiton Teollisuus Oy.

Kirkniemen tehtaat.

Ammattiosaston puheenjohtajaa ja pääluottamusmiestä oli informoitu 3.4.1980 STL:n lakosta ja sen vaikutuksesta palkanmaksuun. Asiasta ei ollut käyty neuvotteluja. Palkanlaskentaan normaalisti osallistuvat kuusi toimihenkilöä olivat olleet lakossa, ja ennakkojen suorittamisen pankkiin oli hoitanut konttoripäällikkö. Ennakkona oli maksettu summa, joka oli edellisen normaalin tilin suuruinen vähennettynä ylityökorvauksilla. Mikäli työntekijä oli tehnyt paljon ylitöitä, hänellä oli mahdollisuus näiden osalta saada ennakkoa kassasta. Korjaukset oli suoritettu seuraavasti; palkkakauden 8 tili 13.6., palkkakauden 9 tili 27.6. ja palkkakauden 10 tili 11.7.1980. Työntekijät olivat olleet lakossa STL:n tukemiseksi 8.5.1980 kello 7.00-8.30, jolloin järjestettiin "kunniakuja" ja huudettiin herjahuutoja työhön tuleville.

Äänekosken tehtaat.

10. Oy Nokia Ab.

11. Oulu Osakeyhtiö.

Pääluottamusmiestä ja ammattiosaston puheenjohtajaa oli informoitu 3.4.1980 palkanmaksuun tulevista poikkeamista STL:n lakon aikana. Neuvotteluja asiasta ei ollut pyydetty. Palkanlaskentaan normaalisti osallistuvat 10 toimihenkilöä olivat olleet lakossa. Ennakkona oli maksettu työvuorojärjestelmää vastaavan nettoansion (normaalitili) suuruinen rahamäärä pankkiin. Ennakkoon sisältyivät vuorolisät ja sunnuntaikorotukset. Näin ollen valtaosa työntekijöistä oli saanut täsmälleen normaalin tilin suuruisen rahamäärän pankkiin. Ennakkoina maksettujen tilien tarkistus oli saatu suoritetuksi seuraavasti: 16.6.1980 oli korjattu palkkakausi 8, 27.6.1980 palkkakausi 9 ja 14.7.1980 palkkakausi 10.

12. Rauma-Repola Oy.

Pääluottamusmiestä oli informoitu ennen STL:n lakon alkua palkanmaksun poikkeuksellisuudesta, mikäli lakko todella alkaisi. Asiasta oli neuvoteltu 8.4.1980 pääluottamusmiehen kanssa, joka oli hyväksynyt menettelyn, mutta ei ollut voinut sopia asiasta. Selluloosa- ja paperitehtaan palkanlaskentaan osallistui 6 toimihenkilöä, jotka kaikki olivat lakossa. Ennakko oli laskettu keskituntiansion perusteella ja bruttomäärästä oli vähennetty 35 % veronpidätyksen osuutena. Tilien tarkistus ja maksaminen oli tapahtunut 13.6., 27.6. ja 11.7.1980.

13. Oy W. Rosenlew Ab.

Palkanmaksun poikkeuksellisuudesta lakon aikana oli informoitu pääluottamusmiestä 2.4.1980. Tuolloin työntekijäpuoli oli sinänsä hyväksynyt menettelyn, mutta todennut, ettei asiasta voitu sopia mitään. Palkanlaskentaan osallistui 12 toimihenkilöä, ja kaikki olivat olleet lakossa. Palkkaennakkoa oli maksettu keskituntiansioon perustuen siten, että keskituntiansiolla lasketusta summasta oli vähennetty 35 % arvioituna verojen osuutena. Ennakkotilien tarkistus ja maksu oli tapahtunut 6.6., 13.6. ja 9.7.1980.

14. G.A. Serlachius Oy.

15. Oy Tampella Ab.

Heinolan aaltopahvitehdas.

Pääluottamusmiestä oli informoitu palkanmaksuongelmista STL:n lakon aikana heti kun lakkovaroitus oli annettu. Tuolloin oli keskusteltu myös vaihtoehdoista, joilla olisi päästy mahdollisimman tarkkoihin tileihin. STL:n lakkoon olivat osallistuneet kaikki kolme palkanlaskijaa. Henkilöstöpäällikkö oli hoitanut palkan laskennan lakon aikana. Aikatyötä tekeville oli maksettu tarkka tili. Palkkiopalkkaisten tilit oli maksettu joko edellisen normaalin tilin mukaisena tai keskituntiansiota käyttäen. Rästiin jääneet tarkat tilit oli oikaistu ja maksettu 27.5., 6.6. ja 26.6.1980. Työntekijät olivat tukeneet STL:n lakkoa sekä paheksuneet "rikkurien" työssäoloa olemalla lakossa 25.4.1980.

16. Veitsiluoto Osakeyhtiö.

Kemijärven tehdas.

Pääluottamusmiestä oli informoitu 16.4.1980 STL:n lakon johdosta palkanmaksuun tulevista poikkeamista. Neuvotteluja työntekijäpuoli ei ollut pyytänyt. Palkanlaskentaan normaalisti osallistuvat kolme toimihenkilöä olivat olleet lakossa. Ennakon maksattamisen olivat hoitaneet henkilöstöpäällikkö ja palkkatoimiston päällikkö sekä Kemin tehtaan ATK-osasto. Ennakko oli maksettu viimeisen normaalin tilin nettopalkan suuruisena. Ennakot oli oikaistu ja maksettu: 23.5. palkkakausi 8, 6.6. palkkakausi 9 ja 25.6.1980 palkkakausi 10 eli samoina päivinä kuin yhtiön Veitsiluodon tehtailla.

17. Yhtyneet Paperitehtaat Oy.

Pääluottamusmiehiä oli informoitu kaikilla tehtailla STL:n lakon alkamisen jälkeen palkanmaksuun tulevista järjestelyistä. Neuvotteluja asian johdosta ei millään tehtaalla ollut pyydetty. Kaikki palkanlaskentaan normaalisti osallistuvat toimihenkilöt olivat olleet lakossa kaikilla tehtailla. Koska yhtiössä oli keskitetty palkkahallinto, oli ennakot eri tehtailla maksettu samojen periaatteiden mukaan. Ennakko oli määritelty lisäämällä kunkin työntekijän tasaerään 150 markkaa. Tästä summasta oli vähennetty ns. vakiovähennykset. Ennakkotilien korjaukset oli suoritettu 23.5., 30.5. ja 6.6.1980. Kaipolan tehtaan työntekijät olivat 18.5.1980 olleet lakossa ilmoittaen syyksi solidaarisuuden STL:n lakkolaisia kohtaan.

Paperiliitto on eri tuotantolaitosten osalta lausunut seuraavaa:

1. A. Ahlström Osakeyhtiö.

Kauttuan tehtaat.

Konttoripäällikkö ja työsuhdeasiainhoitaja olivat ilmoittaneet täysin yksipuolisesti palkanmaksumenettelystä. Pääluottamusmiehen vaatimuksesta oli käyty neuvottelu, jonka perusteella oli tehty erimielisyysmuistio 23.4.1980. Palkanmaksuvirheet koskivat noin 1 100 työntekijää, ja ne oli oikaistu tilissä n:o 14, joka oli maksettu 11.7.1980. Herjahuutoja koskeva väite oli perätön.

Varkauden tehtaat.

Työnantajan edustaja oli ilmoittanut yksipuolisesti palkanmaksumenettelystä esittämättä neuvotteluja. Ammattiosasto oli huomauttanut sekä kirjallisesti että suullisesti palkanmaksujen ja Paperiliiton jäsenmaksujen virheistä. Kaikkiaan virheet koskivat noin 900 työntekijää, ja 13.6.1980 jälkeen oli vielä korjaamattomia lomallelähtörahoja.

2. Enso-Gutzeit Osakeyhtiö.

Kaikilla kanteessa mainituilla yhtiön tehtailla työnantajan edustaja oli antanut yksipuoliset ilmoitukset palkanmaksumenettelystä esittämättä niistä neuvotteluja. Summan tehtaalla oli laadittu erimielisyysmuistio, ja myös kaikissa muissa tehtaissa pääluottamusmies oli ilmoittanut selkeästi työnantajalle kantanaan, että palkanmaksumenettely oli työehtosopimuksen vastainen. Virheet koskivat jokaisella tehtaalla useita satoja työntekijöitä. Muissa tehtaissa oikaisut olivat tapahtuneet 8.7., mutta Kaukopään tehtailla 10.7.1980, siis noin kaksi kuukautta lakon päättymisen jälkeen.

3. Joutseno-Pulp Osakeyhtiö.

Yhtiön Joutsenon tehtaalla oli maksettu palkat jokseenkin oikein mutta Lohjan tehtaalla oli ollut samankaltaisia virheitä kuin useimmissa muissakin tehtaissa. Ilmoitus asiasta oli annettu henkilöstöpäällikön toimesta yksipuolisesti esittämättä neuvotteluja. Ammattiosaston vastustava kanta oli tuotu selvästi esiin, mutta neuvotteluja asiasta ei ollut voitu käydä, koska työnantaja oli ehdottomasti kieltäytynyt sopimuksen mukaisesta menettelystä.

4. Kemi Oy.

Ilmoituksen virheellisestä palkanmaksumenettelystä oli antanut tehtaan henkilöstöjohtaja 14.4. yksipuolisesti esittämättä neuvotteluja. Pääluottamusmies oli vaatinut sopimuksen noudattamista, josta työnantaja oli kieltäytynyt. Virheet koskivat yli 800 työntekijää, ja ne oli oikaistu 19.6.1980.

5. Keski-Suomen Selluloosa Oy.

Pääluottamusmiehen laatima selvitys osoitti, että virheet olivat koskeneet suurinta osaa tehtaan työntekijöistä ja olleet määriltään jopa useiden satojen markkojen suuruisia. Niistä läheskään kaikki eivät olleet voineet johtua sovituista palkankorotuksista.

6. Kymi Kymmene Oy.

Yhtiön Kuusankosken, Kuusanniemen ja Voikkaan tehtaiden pääluottamusmiehille oli ilmoitettu yhtiön taholta yksipuolisesti virheellisestä palkanmaksumenettelystä. Pääluottamusmiehet olivat vaatineet sopimuksen noudattamista, jolloin työnantajan edustaja oli ilmoittanut asiaan palattavan seuraavana päivänä, mitä ei kuitenkaan ollut tapahtunut. Vastaajaliiton luettelemat osastot, joilla palkat olisi maksettu tarkasti, käsittivät yhteensä noin 60 työntekijää kaikkiaan 3 600 työntekijästä, joista siis miltei kaikilla oli ollut palkanlaskennasta johtuvia virheitä. Suurimmat virheet olivat yli 600 markkaa henkilöä kohti, eikä kaikkia virheitä ollut korjattu ainakaan vielä heinäkuun loppuun mennessä. Esitettyyn 3 prosentin määrään ei ollut mahdollista ottaa kantaa, mutta jo se merkitsisi erittäin suurta eroa oikein laskettuihin palkkoihin.

7. Oy Kyro Ab.

Työsuhdeasiainhoitajan ilmoitus palkanmaksuvirheistä oli ollut yksipuolinen, eikä hän ollut esittänyt neuvotteluja. Seuraavana päivänä työnantaja oli samoin yksipuolisesti ilmoittanut asiasta tiedotuslehdessään. Ylityökorvausten hoitaminen lakon aikana oli tuottanut eräissä tapauksissa suuria hankaluuksia.

8. Oy Metsä-Botnia Ab.

Työsuhdeasiainhoitajan ilmoitus palkanmaksuvirheistä oli ollut yksipuolinen, eikä hän ollut esittänyt neuvotteluja. Virheet koskivat 285 työntekijää.

9. Metsäliiton Teollisuus Oy.

Kirkniemen tehtaat.

Paikallisjohtaja ja henkilöstöpäällikkö olivat ilmoittaneet yksipuolisesti palkanmaksuvirheistä esittämättä neuvotteluja. Virheet koskivat noin 550 työntekijää. Työnantajan tekemä yksipuolinen maksusuunnitelma ei kaikkien kohdalla ollut toiminut edes kohtuullisella tarkkuudella. Siinä ei ollut otettu huomioon esimerkiksi poissaoloja, varallaolokorvauksia eikä ennakkoja. Ammattiosasto oli vaatinut kaiken aikaa sopimuksen noudattamista. Herjahuutoja koskeva väite oli kuitenkin täysin perätön.

Äänekosken tehtaat.

Pääluottamusmies oli 25.3. kysynyt työsuhdeasiainhoitajalta palkanmaksumenettelyä, jolloin tämä oli ilmoittanut virheitä todennäköisesti syntyvän. Lakon alettua kuten useissa yhteyksissä muulloinkin pääluottamusmies oli korostanut, että sopimusta oli noudatettava täsmällisesti. Työsuhdeasiainhoitaja oli vastannut vain, että hän oli jo ilmoittanut, miten palkat maksetaan. Ammattiosaston vaatiessa korjauksien suorittamista välittömästi lakon päättymisen jälkeen henkilöstöjohtaja oli vastannut, että työntekijät voivat viedä asian työtuomioistuimeen.

10. Oy Nokia Ab.

Toimihenkilölakon alettua pääluottamusmies oli tiedustellut työnantajapuolelta, miten palkanmaksussa tullaan menettelemään. Tällöin hänelle oli huhtikuun toisella viikolla ilmoitettu, että virheitä ei tule esiintymään. Kuitenkin jo seuraavana maanantaina 14.4. työsuhdeasiainhoitaja oli ilmoittanut yksipuolisesti sopimuksen menettelytavasta. Tällöin sekä useita kertoja sen jälkeen pääluottamusmies oli vaatinut sopimuksen noudattamista. Virheet koskivat noin 1 100 työntekijää, ja viimeiset niistä oli oikaistu 13.6.1980. Työntekijöillä oli lisäksi ollut suuria vaikeuksia saada edes arviomääräinen palkkansa pankista, koska työnantaja oli toimittanut pankeille ainoastaan tietokonelistat eikä valmiita maksatusohjeita.

11. Oulu Osakeyhtiö.

Henkilöstöjohtaja oli ilmoittanut virheellisestä palkanmaksusta yksipuolisesti esittämättä neuvotteluja. Pääluottamusmies oli vaatinut sopimuksen noudattamista, mutta muuta keskustelua ei ollut käyty, koska työnantaja oli ilmoittanut joka tapauksessa menettelevänsä toisin kuin sopimus edellytti. Virheet koskivat noin 1 000 työntekijää, ja osa niistä oli vielä elokuun alussa korjaamatta, etenkin varhaiseläkkeelle lähteneiden sekä seisokkitöitä tehneiden työntekijöiden kohdalla. Myös liikaa maksettujen erien takaisin perinnässä oli ollut huomattavia epäselvyyksiä.

12. Rauma-Repola Oy.

Pääluottamusmiestä ei ollut informoitu ennen lakon alkua vaan vasta sen jo alettua. Työsuhdeasianhoitajan ilmoitus oli ollut yksipuolinen, eikä pääluottamusmies ollut hyväksynyt sitä tuolloin eikä myöhemmin. Virheet koskivat 1 050 työntekijää.

13. Oy W. Rosenlew Ab.

Henkilöstöasiainhoitajan ilmoitus oli ollut yksipuolinen. Ammattiosaston edustajat olivat vaatineet, oikeaa palkanmaksua sopimuksen mukaisesti, mihin työnantajan edustajat olivat luvanneet pyrkiä. Virheet koskivat yli 1300 työntekijää.

14. G.A. Serlachius Oy.

15. Oy Tampella Ab.

Henkilöstöpäällikön ilmoitus oli ollut yksipuolinen, eikä hän ollut esittänyt neuvotteluja. Ammattiosaston taholta oli vaadittu sopimuksen noudattamista. Pääasiassa virheet koskivat 130 palkkiopalkkaista työntekijää, mutta myös aikatyötä tekevien palkoissa oli ollut pieniä virheellisyyksiä.

16. Veitsiluoto Osakeyhtiö.

Henkilöstöpäällikkö oli ilmoittanut pääluottamusmiehelle virheellisestä palkanmaksumenettelystä vasta 18.4.1980 kirjallisesti esittämättä neuvotteluja. Samana päivänä ammattiosaston edustajat olivat ilmoittaneet vaativansa sopimuksen noudattamista. Samoin lakon loputtua oli esitetty vaatimus virheiden välittömästä korjaamisesta. Ne koskivat yli 300 työntekijää. Osa virheistä oli ollut korjaamatta vielä 25.7.1980.

17. Yhtyneet Paperitehtaat Oy.

Yhtiön kaikilla haastehakemuksessa mainituilla tehtailla olivat ilmoitukset virheellisestä palkanmaksusta olleet yksipuolisia, eivätkä työnantajan edustajat olleet esittäneet neuvotteluja. Palkanmaksukäytännön toteutuksessa oli ollut huomattaviakin tehdaskohtaisia eroja. Jämsänkosken tehtaalla korjaukset oli suoritettu 8.8. mennessä, Simpeleellä 13.6. mennessä, Kotkassa 11.7. mennessä (työnantaja oli kieltänyt toimihenkilöiltä ylitöiden tekemisen lakon jälkeen), Tervasaaressa pääosin 27.6. mennessä, Santalahdessa 23.7. mennessä, Paperituotteella 11.7. mennessä ja Kaipolassa 11.7.1980 mennessä. Kaikissa tehtaissa virheet koskivat satoja työntekijöitä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Asiassa on käynyt selville, että teollisuuden konttoritoimihenkilöitten 2.4.-12.5.1980 olleeseen lakkoon ovat osallistuneet lähes kaikki vastaajayhtiöitten palkkakonttoreitten toimihenkilöt. Seurauksena tästä on ollut, että Paperiliiton jäsenten palkoissa palkanmaksupäivinä 18,4. ja 2.5.1980 ja osittain vielä myöhemminkin on ollut virheitä. Virheitten suuruutta eri yrityksissä ei työtuomioistuimelle ole selvitetty. Konttoritoimihenkilöitten lakon päätyttyä ovat yritykset eri aikoina oikaisseet takautuvasti syntyneet virheet. Se, milloin kaikki virheet on saatu oikaistuiksi, on eräiden tehtaiden osalta jäänyt riidanalaiseksi.

Ammattiosastojen edustajien kanssa on eri työpaikoilla neuvoteltu ja sovittukin siitä, missä järjestyksessä oikaistaan palkanmaksussa tapahtuneet virheet. Näitä neuvotteluja ja sopimisia ei työtuomioistuimen mielestä ole kuitenkaan näytetty työntekijäpuolelta jälkikäteenkään annetuksi suostumukseksi poikkeamiseen palkan maksamista koskevista työehtosopimuksen määräyksistä. Eri yhteyksissä on työntekijöille varattu tilaisuus tarpeen vaatiessa saada huomattavammat virheellisyydet palkan maksamisessa heti oikaistuiksi tai estetyiksi jo ennakoltakin. Vastoin Paperiliiton kiistämistä ei jutussa kuitenkaan ole näytetty, että Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtailla olisi tällaisesta oikaisumahdollisuudesta ilmoitettu asianmukaisesti työntekijäpuolelle. Työtuomioistuin katsoo Enso-Gutzeit Oy:n vastaavan tässä kohdin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Muilla tehtailla tapahtuneiksi ilmoitetut vastaavat laiminlyönnit ovat jääneet riittävästi yksilöimättä.

Paperiliitto on edelleen ilmoittanut, että Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Kotkan tehtailla työnantaja ei kolmen viikon aikana konttoritoimihenkilöiden lakon päättymisestä ole teettänyt näillä lainkaan ylitöitä ja että tämä on osaltaan viivästyttänyt palkanmaksuvirheiden oikaisemista. Työnantajapuolelta ei ole pyrittykään osoittamaan Paperiliiton väitteitä virheellisiksi. Työtuomioistuin katsoo Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n vastaavan tässä kohdin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Ainakaan G.A. Serlachius Oy:n Tampereen tehtailla ei virheiden oikaisemisen nopeuttamiseksi ole ryhdytty kaikkiin niihin toimenpiteisiin, mitä työnantajalta asiaa jälkikäteen arvostellen olisi työtuomioistuimen mielestä kohtuudella voitu edellyttää; mutta jutussa esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin ei katso työnantajan tässä enempää kuin muissakaan kanteessa tarkoitetuissa tapauksissa, aikaisemmin erikseen mainittuja lukuun ottamatta, rikkoneen menettelyllään työehtosopimusta tietensä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on antanut jäsenyrityksilleen ohjeet palkanmaksun hoitamiseen niin tarkoin työehtosopimuksen mukaisesti kuin vallinneissa oloissa on ollut mahdollista ja puutteellisesta palkanmaksumenettelystä aiheutuneiden virheiden oikaisemiseen niin nopeasti kuin on ollut mahdollista. Työnantajaliitolla ei ole selvitetty olleen syytä edes varoa, että jotkin liiton jäsenyritykset eivät pyrkisi tarkoin noudattamaan liiton ohjeita. Työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Metsäteollisuuden Työnantajaliitto olisi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten työehtosopimuslain 7 §:n nojalla tuomita Enso-Gutzeit Oy:n maksamaan Paperiliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 600 markkaa ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n 800 markkaa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Hurmalainen, Olin ja Riskilä.

Tuomio oli yksimielinen.