Union fined for striking over pay and supporting dismissal, violating collective agreement peace clauses.

Työntekijät olivat palkankorotusvaatimuksiaan tukeakseen olleet lakossa, pitäneet ylimääräisiä taukoja ja normaalin kahden puolen tunnin tauon sijasta ruokatunnin yhtenä kokonaisuutena sekä laskeneet työtehoa niin, että tuotanto oli selvästi laskenut. Nämä työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Myöhemmin ammattiosaston useimmat jäsenet olivat olleet lakossa painostaakseen työnantajaa peruuttamaan erään työntekijän työsuhteen purkamisen. Tämä lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston toimenpiteistä esitetty selvitys ei osoittanut niiden olleen riittävän tehokkaita, minkä lisäksi ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon, jonka määrään osaltaan vaikuttanut se, että työsuhteen purkamista oli työntekijäpuolella pidetty epäoikeudenmukaisena perustein, joita työnantajapuolelta ei ollut kiistetty.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Puutyöväen Liitto r.y:n kesken 14.3.1980 tehdyssä mekaanista metsäteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

1. Liitteenä XII olevaa 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet naiden yhdistysten jäseninä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

6 § Säännöllinen työaika

1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä, ellei jäljempänä toisin määrätä.

2. Säännöllinen työaika keskeytyvässä yksi-, kaksi- ja kolmivuorotyössä on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset tauot määrää työnantaja jäljempänä määritellyissä rajoissa.

Työaika lasketaan siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloitetaan, siihen, kun kone pysäytetään tai työ lopetetaan, kuitenkin siten, että tarpeelliset aloittamis- ja lopettamistyöt sekä mahdollinen työnjako luetaan työaikaan. Sellaisessa vuorotyössä, jossa koneen jatkuva käynti on tarpeellinen, tulee työn vuorojen vaihtuessa jatkua keskeytyksettä.

Tauko lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, siihen, kun työntekijä on työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan tauot vuorottaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sahoilla voidaan työajat ja tauot järjestää esim. seuraavasti:

6.00- 9.00; 9.30-12.00; 12.30-15.00;

15.30-18.30; 19.00-21.30; 22.00- 0.30;

Muist. 1. Kahden 30 minuutin pituisen ruokailutauon sijasta voidaan pitää esim. yksi 45 minuutin ja yksi 15 minuutin tauko. Näitä taukoja ei lueta työaikaan, ja työntekijöillä on oikeus poistua työpaikalta. Tehollisen työajan ollessa 8 tuntia maksetaan 20 minuutilta korvaus, joka lasketaan keskituntiansion perusteella.

Muist. 2. Ellei paikallisesti toisin sovita, noudatetaan työajan jaossa kahteen tai kolmeen rupeamaan edelleen ao. laitoksella vallitsevaa käytäntöä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Suorituspalkat

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

Muist. 1. Urakkaperusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama. Työntekijöiden, jotka työskentelevät samassa työkohteessa ja joiden työmäärä on suorassa suhteessa urakkatyöntekijäin työmäärään, tulee kuulua saman urakkahinnoittelun piiriin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Voimassaolevat jatkuvat urakkahinnoittelut ovat voimassa 4. kohdassa mainittua tapausta lukuunottamatta sopimuskauden loppuun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa, laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluontoiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai -saavutukseen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.

Neuvottelut ja sopiminen hinnoittelun muutoksesta suoritetaan kuten kohdassa 2 on määrätty. Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittauksella on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen.

5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

6. Sahateollisuudessa noudatetaan paikallisesti vakiintuneen käytännön mukaan kehyssahaajien työstä riippuvien työntekijäin palkan määrittelyssä prosenttisuhteita, jotka perustuvat sahausurakkahinnoitteluun (100 %). Etu- ja takaraamin sahurin alin kytkentäprosentti on 105. Pitkäntavaran käsittelyssä on alin sahausurakkaan kytketty prosenttisuhde 80.

Prosenttisuhdelukujen muuttaminen on sallittu vain allekirjoittaneiden liittojen suostumuksella.

14 § Palkkausta koskevia erikoismääräyksiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sahoilla, joilla sahaus jäätyneiden tukkien vuoksi huomattavasti hidastuu, suositellaan 1. kappaleessa määrätyn hyvityksen sijasta vuotuisen keskimääräisen ansiotason säilyttämiseksi paikallisesti sovittavaksi hidastuksen korvaamisesta erityisellä talvilisällä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien selvästä rikkomisesta.

9.4.1980 oli alkanut spontaani mielenosoitus sen johdosta, että työnantaja oli purkanut tuotantolaitoksessa yli 24 vuotta palvelleen työntekijän työsopimuksen. Työnantajan menettelyn vuoksi ammattiosaston oli ollut vaikea saada työntekijöitä heti palaamaan työhön.

Työtaistelutoimenpiteet olivat alkaneet ammattiosaston toimista riippumatta. Syynä oli sahan palkkauksellinen jälkeenjääneisyys sekä tavallisuudesta poikkeavat työaikajärjestelyt 8 tunnin tehollisine työaikoineen. Ammattiosaston edustajat, muun muassa pääluottamusmies ja puheenjohtaja, olivat kaikkien työnseisausten yhteydessä kehottaneet työntekijöitä työskentelemään edelleen normaalisti ja tavallisella joutuisuudella. Työtaistelutoimenpiteitä oli useaan otteeseen käsitelty ammattiosaston kokouksissa. Ammattiosasto ei ollut tukenut lakkoa. Korkeintaan voitiin arvioida ettei ammattiosasto ollut täydellinen aktiivisen työrauhavelvollisuutensa täyttämisessä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että 21.12.1979 ja 26.2.1980 välisenä aikana toimeenpantuihin lakkoihin oli osallistunut osaston luottamusmies viitenä eri päivänä. Työtehon pudottaminen oli tapahtunut siten, että noin 350 tukin sahaus tunnissa oli laskettu 210 kappaleeseen ajaksi 19.3.-31.3.1980. Tähän lukuun oli laskettu kaikki mainittuina päivinä sahatut tukit riippumatta siitä, mihin aikaan päivästä sahaus oli suoritettu.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Pihlavan Puu- ja sekatyöläisten ammattiosasto on ollut kuultavana jutussa.

Työpaikan yksi luottamusmies on osallistunut lakkoihin viitenä päivänä ja ylimääräisten taukojen pitämiseen koko ajan. 9.4.-14.4.1980 pidettyyn lakkoon ovat osallistuneet kaikki kuusi osastonluottamusmiestä. Sahaosastolla työskentelevä ammattiosaston toimikunnan jäsen on myös osallistunut lakkoihin. Ammattiosaston edustajat ovat kehottaneet työntekijöitä normaaliin työskentelyyn. Toimikunnan jäsen ja pääluottamusmies ovat käyneet työpaikalla pitämässä kokouksia saadakseen normaalin työtahdin palautumaan. Ammattiosasto on käsitellyt työtaistelutoimenpiteitä kokouksissaan. Ammattiosaston toimenpiteistä esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan osoita niiden olleen riittävän tehokkaita. Ammattiosasto vastaa myös edustajiensa osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Pihlavan Puu- ja sekatyöläisten ammattiosaston maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 markkaa sekä korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Pyrhönen, Hurmalainen, P. Virtanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.