Labor court dismisses penalty claims but orders employer to pay daily allowances for work days blocked by extreme cold.

Neuvostoliitossa olevan rakennustyökohteen työehtosopimuksen mukaan sinne majoitetulle työntekijälle kuuluvaa päivärahaa ei voitu evätä, vaikka työntekijät olivat pakkasen vuoksi olleet estyneitä tekemästä työtä.

Työnantajaa, piirijärjestöä ja työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. ja Rakennusvoima Oy

RATKAISU

Muun ohella asianosaisten kesken 5.2.1974 tehdyssä Kostamuksen rakennustyökohteen työehtoja koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Yllä mainitun rakennustyökohteen työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä.

Kostamuksen työkohteen rakennusloissa SNTL:n alueella noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa rakennus-, lattianpäällystys, asfaltti- ja maalarinalan työehtosopimusta sekä kunnallisteknisissä, maanrakennus- sekä tienrakennus- ja tien kunnossapitotöissä noudatetaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, mikäli tässä sopimuksessa jäljempänä ei ole mainituista sopimuksista poikkeavia määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Päiväraha

Kostamuksen tukikohtaan majoitetulla työntekijällä on oikeus päivärahaan. Sen suuruus on parakkimajoituksessa 25 markkaa ja kerrostaloasunnossa asuvalle 23 markkaa päivältä.

Heinäkuun 1 päivästä 1974 alkaen edellä mainitut päivärahat ovat vastaavasti 28,50 ja 26,50 markkaa.

Sen jälkeen mainittuja rahamääriä tarkastetaan samanaikaisesti ja samalla rahamäärällä, jolla rakennusalan työehtosopimuksen mukaan kotimaan pienempi päiväraha muuttuu, ensimmäisen kerran kuitenkin vuonna 1975.

Tässä pykälässä sanottua päivärahaa ei makseta matkapäiviltä eikä niiltä päiviltä, jolloin työntekijä on kotimaassa. Oikeutta päivärahaan ei ole myöskään sellaisilta päiviltä, jolloin työntekijä on ollut poissa työstä juopottelun tai sen seurausten takia taikka ilman, että työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus, tapaturma tai muu pätevä este on ollut aiheena poissaoloon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen voimassaoloaikaa on sittemmin jatkettu 16.1.1978 saakka. Sen 10 §:n 1 momentin tarkoittaman päivärahan suuruus parakkimajoituksessa oli sopimuskauden päättyessä 45,50 markkaa päivältä.

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Kostamuksen asuintalotyömaan n:o 260 työntekijät, muun muassa Raimo Toivanen, Johannes Kaurijoki, Vilho Kinnunen, Pekka Turhanen ja Urpo Törmänen olivat pakkasen vuoksi olleet estyneet työstä 28.12. ja 31.12.1977 sekä 13.1.1978. Pakkasta oli ollut ensin mainittuna päivänä 30 astetta, toisena 26 astetta ja kolmantena 27 astetta. Työntekijöiden vaatimuksesta huolimatta Rakennusvoima Oy oli kieltäytynyt maksamasta heille sanotuilta päiviltä päivärahaa perusteluna vain se, etteivät pakkaspäivät olleet työpäiviä. Näin muun muassa mainitut työntekijät olivat menettäneet kukin 136,50 markan verran päivärahoja.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Pohjois-Suomen Piiri r.y:n edustaja oli ollut Kostamuksessa lähes päivittäin ja näin alusta alkaen tietoinen tapahtumista. Häneltä oli työmaalla vaadittu useasti työnantajan saattamista palaamaan työehtosopimuksen mukaiseen järjestykseen. Rakennusvoima Oy oli sanotun piiriorganisaation jäsen. Suomen Rakennusteollisuusliiton tietoon tapahtumat olivat tulleet talvella 1978 Kostamuksen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Liittojen välisissä neuvotteluissa asiaa oli käsitelty ensimmäisen kerran 8.9.1978. Tuolloin työnantajapuoli oli pyytänyt asian pöydälle. 27.9.1978 pidetyssä neuvottelussa asia oli jäänyt edelleen pöydälle 6.10.1978 pidettyyn neuvotteluun, jonka jälkeen 31.10.1978 pidetyssä neuvottelussa työnantajaliiton taholta oli kiistetty päivärahojen maksuvelvollisuus.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Pohjois-Suomen Piiri on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että tammikuuhun 1978 voimassa olleessa työehtosopimuksessa on Kostamuksen tukikohtaan majoitetun työntekijän oikeutta päivärahaan rajoitettu määräämällä, ettei päivärahaa makseta matkapäiviltä eikä niiltä päiviltä, jotka työntekijä on kotimaassa. Oikeutta päivärahaan ei ole myöskään sellaisilta päiviltä, jolloin työntekijä on ollut poissa työstä juopottelun tai sen seurausten takia taikka ilman, että työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus, tapaturma tai muu pätevä este on ollut aiheena poissaoloon.

Helmikuussa 1978 solmittuun työehtosopimukseen on otettu määräys päivärahan suorittamisesta, kun työnteko on estynyt luonnonesteen, esim. kovan pakkasen johdosta. Tämän lisäyksen Rakennustyö- Iäisten Liitto on ilmoittanut katsoneensa merkinneen vain aikaisemman sopimuksen tarkoituksen ja käytännön kirjaamista, kun taas Suomen Rakennusteollisuusliitto on ilmoittanut katsoneensa sen merkinneen työehtosopimuksen päivärahaoikeuden laajentamista koskemaan myös pakkaspäivät. Siitä, olisiko nämä kannanotot ilmoitettu myös sopimusneuvotteluissa, ei työtuomioistuimelle ole esitetty muuta selvitystä kuin että todistajana kuultu Rakennustyöläisten Liiton sopimusneuvottelija on kertonut työnantajapuolen suostuneen sopimukseen ehdotettuun lisäykseen kun työntekijäpuoli on suostunut pakkasrajan tiukentamiseen 25 asteeseen. Liioin ei aikaisemmasta käytännöstä Kostamuksessa ole esitetty mitään selvitystä suuntaan eikä toiseen.

Kanteen tarkoittamana aikana ei Kostamuksessa esitetyn selvityksen mukaan ollut tarkoin määrätty siitä, miten työntekijäin tuli menetellä pakkaspäivänä sen toteamiseksi, että työtä ei voitu tehdä ja että he olisivat valmiita työn tekoon, jollei pakkanen olisi sitä estänyt. Ainakin osaksi näyttää työntekijöillä olleen se käsitys, että riitti, kun kokoonnuttiin yhteiseen ruokalaan, missä asia yhteisesti todettiin, joskin jotkut työnjohtajat ovat noudattaneet tarkempaa ilmoittautumismenettelyä. Työtuomioistuin ei pidä tarkoituksenmukaisena ratkaista tämän jutun yhteydessä sitä yhden työntekijän osalta kokonaan ja kahden osalta yhdeltä päivältä riidanalaiseksi jäänyttä kysymystä, ovatko he estyneet työstä pakkasen johdosta vai olleet työstä poissa muusta syystä vai olleet työssä ja saaneet siis sekä palkan että päivärahan.

Tulkintariidan ei ole selvitetty tulleen Suomen Rakennusteollisuusliiton tietoon ennen vuodenvaihteen 1977-78 työehtosopimusneuvotteluja. Ottaen huomioon, mitä näistä neuvotteluista on edellä sanottu, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Suomen Rakennusteollisuusliiton olisi tuolloin tai sen jälkeen pitänyt käsittää tulkintakysymykseen omaksumansa kannan virheellisyys ja näin ollen huolehtia siitä, että Rakennusvoima Oy maksaa päivärahat riidanalaisilta pakkaspäiviltä. Perustetta ei näin ollen ole myöskään Rakennusvoima Oy:n tuomitsemiseksi hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta tai Suomen Rakennusteollisuusliiton Pohjois-Suomen Piirin valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi esitetyt hyvityssakkovaatimukset hyläten vahvistaa, että jos työntekijät ovat pakkasen vuoksi olleet estyneitä tekemästä työtä, ei heiltä työehtosopimuksen 10 §:n 4 momentin mukaan ole tällä perusteella voitu evätä päivärahaa, ja velvoittaa Rakennusvoima Oy:n suorittamaan Pekka Turhaselle ja Urpo Törmäselle kanteessa tarkoitetut päivärahat, kummallekin kolmelta päivältä 45,50 markkaa päivältä eli yhteensä kummallekin erikseen 136 markkaa 50 penniä sekä Vilho Kinnuselle ja Johannes Kaurijoelle kummallekin kahdelta päivältä samoin 45,50 markkaa päivältä eli yhteensä kummallekin erikseen 91 markkaa Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan osoitetaan asianomaiset nostamaan tarvittaessa toimivaltaisissa tuomioistuimissa kanteet Raimo Toivasen koko suoritusvaatimuksesta samoin kuin Johannes Kaurijoen suoritusvaatimuksesta joulukuun 31 päivän 1977 osalta ja Vilho Kinnusen suoritusvaatimuksesta joulukuun 28 päivän 1977 osalta.

Asian näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Hurmalainen, Äimälä, M. Virtanen, Kaski, Suominen ja Kenraali.

Eri mieltä olevan jäsen Kenraalin lausunto:

Katson jutun yhteydessä työtuomioistuimelle esitetyistä selvityksistä ja asiakirjoista käyneen ilmi, että Kostamus-sopimuksen neuvottelujen yhteydessä ovat Rakennustyöläisten Liiton edustajat osoittaneet Suomen Rakennusteollisuusliiton omaksuman kannan päivärahojen maksamisvelvollisuudesta pakkaspäiviltä virheelliseksi ja työehtosopimuksen vastaiseksi ja vaatineet Suomen Rakennusteollisuusliittoa valvomaan, että riidanalaiset päivärahat suoritetaan asianomaisille Rakennustyöläisten Liiton omaksuman tulkinnan mukaisesti.

Samoin katson tulleen selvitetyksi, että työntekijäpuoli on paikallisissa neuvotteluissa Kostamuksessa esittänyt vastaavan tulkinnan sopimuksesta ja siihen perustuvan vaatimuksen päivärahojen maksamisesta pakkaspäiviltä Rakennusvoima Oy:lle. Tämän vuoksi harkitsen oikeaksi, muutoin enemmistöön yhtyen, tuomita Rakennusvoima Oy:n maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa 600 markkaa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoa 4000 markkaa ja molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1500 markalla.