Labor court orders union to pay fine for strike violating collective agreement on meal arrangements.

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa palauttamaan aikaisemmin noudatetut työpaikkaruokailujärjestelyt entiselleen taikka kuljettamaan työntekijät ruokailua varten työnantajan hallinnassa olevaan kauempana sijaitsevaan ruokalaan. Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksessa noudatettavaksi sovittuihin järjestysohjeisiin, joissa oli määräyksiä työpaikkaruokailun järjestämisestä, sekä työnantajan kuljetusvelvollisuutta koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton ja Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliiton kesken 16.2.1979 tehdyssä vakinaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 §

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 §

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työnjako, työnjohto ja työn teknillinen järjestely, kuten työntekijöitten siirto työpisteestä toiseen ja työpisteitten miehitys ovat työnantajan vapaasti järjestettävissä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 §

1) Työnantaja järjestää kuljetuksen laivalle ja muualle työnantajan määräämään työpaikkaan ja takaisin edellyttäen, että satama-alue, jossa työpaikka sijaitsee, on kokonaisuudessaan vähintään yhden kilometrin etäisyydellä työhonosoituspaikasta.

Jos redillä lastattaessa ylityötä tehdään yli kolme tuntia, viedään työntekijät maihin ruokailemaan tai huolehditaan ruoan kuljettamisesta laivalle.

2) Vesikuljetuksesta aina sekä maakuljetuksesta silloin, kun työpaikka on vähintään kymmenen kilometrin päässä työkonttorista, maksetaan säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuneelta kuljetusajalta työsuhdepalkka. Kuljetusaikaa laskettaessa huomioidaan meno- ja paluumatkaan käytetty yhteenlaskettu todellinen kuljetusaika 15 minuutin tarkkuudella. Ylityökorotusta ei kuljetusajalta suoriteta. Muusta kuin tässä kohdassa mainitusta maakuljetuksesta ei palkkaa makseta.

Mikäli pätevät syyt vaativat, voidaan paikallisesti kuitenkin sopia edellisen kappaleen estämättä, että kuljetus tapahtuu ennen säännöllisen työajan alkamista, kuitenkin edellytyksin, ettei tässä pykälässä mainittuja palkkaetuja huononneta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 §

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä työsuojelusopimusta noudatetaan tämän sopimuksen osana.

Työntekijät sekä työnantajat ja näiden edustajat ovat velvolliset noudattamaan työturvallisuudesta annettua lakia sekä alusten lastauksessa ja purkauksessa noudatettaviksi säädettyjä järjestysohjeita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöiset määräykset on asianosaisliittojen välillä myös 16.2.1979 tehdyssä ammattityöntekijäkuntaa ja tilapäisiä työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa.

Työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 §

Sovittiin, että työnantajan päivittäinen kuljetusvelvollisuus käsittää ainoastaan työpäivän alussa ja lopussa tapahtuvan kuljetuksen.

Lisäksi todettiin, ettei nyt solmitulla sopimuksella ole tarkoitus muuttaa maakuljetuksissa noudatettua, työntekijöille edullisempaa kuljetuskäytäntöä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyritys Oy Kotka Stevedoring ylläpiti Kotkan satamassa työskentelevien työntekijöiden ruokailutarpeiden tyydyttämiseksi neljää satamaruokalaa. Näistä Sunilan satama-alueella toimivan ruokalan ylläpitäminen oli osoittautunut vaikeaksi, koska tässä sataman osassa työskentelevien työntekijöiden lukumäärä vaihteli suuresti siitä riippuen, oliko laiturissa laivoja vai eikö. Ruokailu oli aikaisemmin järjestetty tässä satamassa siten, että valmis ruoka tuotiin Ankkurin satamaruokalasta ja ruuan jakamisesta huolehti päivävuoron ja tarvittaessa myös iltavuoron aikana kaksi tähän tehtävään erikseen palkattua henkilöä.

Huhtikuussa 1979 oli päätetty siirtyä tässä ruokalassa ruoka-automaattijärjestelyyn, koska ruokailun järjestäminen edellä sanotulla tavalla oli osoittautunut epätarkoituksenmukaiseksi. Tästä päätöksestä oli ennen tarvittavien laitteiden hankkimista ilmoitettu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenyhdistyksen Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y:n asettamalle sekä silloiselle että myös nykyiselle pääluottamusmiehelle. Heidän kanssaan oli myös käyty tutustumassa vastaaviin ruokailujärjestelyihin eräässä paikallisessa teollisuuslaitoksessa. Työntekijäpuolen edustajat olivat jo aikaisemmin esittäneet, että Hietasen satamaan tulisi lähinnä kolmivuorotyöntekijäin ruokailumahdollisuuksien parantamiseksi hankkia ruoka-automaatteja, vaikka he eivät sinänsä kannattaneet ruokaautomaatteihin siirtymistä Sunilan satamaruokalassa.

Ruoka-automaattijärjestelyn käynnistyttyä huhtikuussa 1979 oli setelirahan vaihtaminen kolikoiksi osoittautunut hankalaksi. Tämän vuoksi ja ammattiosaston esityksestä työnantaja oli ryhtynyt neuvotteluihin setelinvaihtoautomaatin hankkimiseksi. Väliaikaisjärjestelynä oli työnjakopaikalla järjestetty huoltorakennuksen vahtimestarille vaihtokassa, jossa setelit voitiin vaihtaa markan kolikoiksi.

Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y. oli kuitenkin 23.9.1979 pitämässään kuukausikokouksessa päättänyt esittää työnantajalle vaatimuksen, että Sunilan satamaruokalassa olisi palattava vanhaan ruokailujärjestelyyn taikka työnantajan tulisi järjestää työntekijöille kuljetus Hietasen satamaan ruokailua varten.

Työnantajan kieltäydyttyä hyväksymästä Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y:n vaatimuksia ruokailujärjestelyistä olivat Sunilan satama-alueella työskentelevät työntekijät lopettaneet työskentelyn maanantaina 24.9.1979 kello 8.00-14.30.

Työnseisauksen johdosta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa oli syntynyt työnseisaus yhteisesti todettu lain ja työehtosopimuksen vastaiseksi. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton palkkasihteeri oli myös työnseisauksen kestäessä ollut yhteydessä paikalliseen ammattiosastoon ja ilmoittanut pääluottamusmiehelle liiton kannan asiassa ja kehottanut työntekijöitä palaamaan työhön. Seuraavana päivänä aamulla oli Kotkassa järjestetty ammattiosaston edustajien ja työnantajan kanssa paikallinen neuvottelu ruokailukysymyksestä. Näitä neuvotteluja oli sovittu jatkettavan seuraavana päivänä. Kaikki työt olivat kuitenkin pysähtyneet Kotkan satamassa samana päivänä kello 12.30. Tämä lakko oli jatkunut 1.10.1979 kello 14.30 saakka.

Lakon aikana käydyissä liittojen välisissä neuvotteluissa oli päästy yksimielisyyteen Sunilan sataman ruokailujärjestelyistä. Ammattiosasto oli myöskin hyväksynyt tämän liittojen välillä syntyneen ratkaisuesityksen ennen töitten aloittamista 1.10.1979.

Maanantaina 24.9.1979 Sunilan satama-alueella olleeseen työnseisaukseen olivat osallistuneet kaikki tässä satamassa kyseisenä päivänä työskennelleet 24 työntekijää. 25.9. ja 1.10.1979 välisenä aikana tapahtuneeseen koko satamaa koskeneeseen työnseisaukseen olivat osallistuneet ammattiosaston luottamusmiehet ja toimikunnan jäsenet sekä kaikki ammattiosaston 652 jäsentä.

Työehtosopimusten 2 §:issä oli sovittu noudatettavaksi Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta, jossa määrättiin työnjohto- ja valvontaoikeudesta. Työpaikkaruokailun järjestäminen kuului liikkeen yleiseen johtoon. Työnantajan kuljetusvelvollisuudesta oli sovittu työehtosopimusten 13 §:issä ja työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjan 11 §:issä. Työntekijät olivat esittäneet työnantajalle myös tämän kuljetusvelvollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia. Työehtosopimusten 26 §:issä oli sovittu noudatettavaksi alusten lastauksessa ja purkauksessa noudatettavaksi määrättyjä järjestysohjeita. Näiden järjestysohjeiden 41 §:ssä ja 43 §:n 3 kohdassa säänneltiin taso työnantajan ruokailutilojen järjestämisvelvollisuudelle. Lakot olivat kohdistuneet näihin työehtosopimusmääräyksiin.

Näillä perusteilla Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että haastehakemuksessa selostettu tapahtumien kulku piti pääosin paikkansa. Sunilan satamassa suorittivat laivojen lastauksen ja purkauksen muista sataman osista sinne kuljetetut työntekijät. Työntekijämäärä vaihteli laivojen määrän mukaan 10 työntekijän molemmin puolin. Sunilaan vakituisesti sijoitetut työntekijät suorittivat pääasiassa varastopurkausta. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan ruokailutoiminnan harjoittaminen vanhaan tapaan Sunilassa oli mahdollista. Ruoka-automaattijärjestelyyn siirtymisestä ilmoitettiin pääluottamusmiehelle vasta sen jälkeen, kun päätös tästä oli tehty. Työntekijäpuolen edustajat eivät olleet hyväksyneet ruoka-automaatteihin siirtymistä Sunilan satamassa. Hietasen satamaan ruoka-automaatteja oli vaadittu sen vuoksi, että kolmivuorotyöntekijöillä yö-, lauantai- ja sunnuntaivuoroilla ei ollut siellä ruokailumahdollisuutta.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Kotka Stevedoringin Kotkan Sunilan sataman työntekijät ovat olleet lakossa kanteessa kerrotuin tavoin 24.9.1979 kello 8-14.30 ja Kotkan sataman kaikkien osien työntekijät 25.9.-1.10.1979. Lakkoon ovat 25.9.-1.10.1979 ottaneet osaa Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y:n toimikunnan jäsenet ja ammattiosaston asettamat luottamusmiehet, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa, sekä lähes kaikki ammattiosaston jäsenet.

Ammattiosaston ei ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi. Lakko on loppunut lähinnä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton ja Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton päästyä sovitteluratkaisuun työriidan kohteena olleista Sunilan sataman ruokailujärjestelyistä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y:n maksamaan Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 500 markkaa sekä korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 900 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Leivo, P. Virtanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.