Labor court dismissed union claims that employer violated collective agreement by suspending work without formal notice.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that the employer violated the collective agreement by suspending the employee's work without providing the required two-week notice. The court found that the employer and employee mutually understood the temporary suspension to be a transfer of duties to a different office, which was a temporary interruption rather than a permanent termination. Consequently, the employer did not breach the agreement, and the compensation claims against both the employer and the employer's association were rejected.
Legislator headnote
AI generatedSection 4, paragraph 3 of the collective agreement; Section 7 of the Collective Agreement Act: The court held that a temporary work suspension based on a mutual understanding of transferring duties to another location does not constitute a violation of the statutory notice period requirements.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen määräykset eivät estäneet sopimasta lomautuksen keskeytyksestä määräajaksi, jonka kuluttua lomautus taas jatkui ilman että siitä tarvitsisi tehdä työehtosopimuksessa tarkoitettua lomautusilmoitusta.
Esitetyn selvityksen perusteella katsottu, että työnantajapuoli oli katsonut sovituksi ja työntekijänkin olisi ainakin pitänyt ymmärtää tarkoitetuksi, että hänen lomautuksensa keskeytetään määrättyjen yhtiön toisella paikkakunnalla olevan konttorin alaisuudessa suoritettavien töiden tekemistä varten. Työntekijällä ei myöskään ollut perusteltua aihetta katsoa työtä yhtiön toisessa konttorissa muuksi kuin määräaikaiseksi. Jättäessään lomautusilmoituksen antamatta töiden päätyttyä yhtiön toisessakin konttorissa ei työnantaja ollut rikkonut työehtosopimusta tieten. Työnantajaa ja työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.
Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Oy Huber Ab
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 26.5.1977 solmitussa putkijohtoja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan työntekijälle vähintään kahta viikkoa ennen määräysten voimaantuloa. Tilapäisten ja yllättävien työnkeskeytysten sattuessa voidaan työntekijät ilmoittamalla siitä vähintään kaksi vuorokautta ennen lomauttamista keskeytyksen ajaksi siirtää palkattomalle lomalle. Tilapäisiksi ja yllättäviksi keskeytyksiksi katsotaan yleensä työnantajasta riippumaton syy, kuten kyseistä työkohdetta koskeva konkurssi, luonnonolosuhde tai muu vastaava este, jolloin ko. rakennuskohteessa ei voida suorittaa putkiasennustöitä. Kaikista keskeytyksistä ja lomautuksista on neuvoteltava työnjohdon ja luottamusmiehen välillä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä esitettyyn viitaten Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työnantaja olisi ollut velvollinen työehtosopimuksen 4 §:n 3 kohdan nojalla ilmoittamaan Kämäräiselle tämän pakkolomauttamisesta vähintään kahta viikkoa ennen määräysten voimaantuloa ja että työnantaja on näin ollen jättänyt vaaditun vähintään kahden viikon ajan kokonaisuudessaan noudattamatta. Työntekijäliitto on vielä vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsisi Oy Huber Ab:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.
Putkijohtotyönantajainliitto on vielä työtuomioistuimessa lausunut, että Taavetin ja Kausalan työmaita koskevat työsopimukset oli solmittu määräaikaisina siten, että Kämäräisen piti niiden päätyttyä palata pakkolomalle. Kämäräinen oli ymmärtänyt sopimuksen sisällön eikä ollut pyrkinyt toisenlaiseen ratkaisuun. Hänen siirryttyään Kausalaan oli Taavetin työmaa hänen osaltaan jo päättynyt. Kanteen maininnalla Taavetissa kesken jääneistä töistä ei ollut merkitystä. Siinä mainittua rivitalotyömaata ei ollut olemassa eikä maanantaina 6.3.1978 ollut tarkoitus katsoa, kuinka töitä jatketaan. Silloin oli vain suoritettu työkalujen luovutus ja kuittaus.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saavat vastaajat kuitenkin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, M. Virtanen, Tiitola, Suominen ja Olin.
Tuomio oli yksimielinen.