Labor court dismissed union strike for violating collective agreement rules on work hours and strike conduct.

Huoltolaitoksessa oli ennen virkaehtosopimusjärjestelmän voimaantuloa virkasäännön puitteissa päätetty, että laitoksen psykologit, sosiaalityöntekijät ja puheterapeutit noudattavat toimistotyöaikaa. Virkaehtosopimuksen riidanalaiset työaikamääräykset samoin kuin sopimuksen määräys työaikojen pituuksien määräytymisestä sen mukaan, mitä palkkausta vahvistettaessa oli edellytetty, olivat ensimmäisestä virkaehtosopimuksesta lähtien vuonna 1979 tehtyihin muutoksiin asti olleet ennallaan, ja sopimuksissa oli sitä paitsi määrätty, ettei palvelussuhteen ehtoja kenenkään osalta huononneta.

Henkilökunnan aseman järjestämisestä laitoksen siirtyessä toisen kuntainliiton hoidettavaksi tehdyn virkaehtosopimuksen mukaan säilytettiin siirretyn viranhaltijan palvelussuhteen ehdot sellaisina kuin ne olisivat olleet, jos siirtoa ei olisi tapahtunut. Nämä seikat huomioon ottaen katsottu, ettei sitä kysymystä, oliko ko. viranhaltijat ollut ennen vuoden 1979 sopimusratkaisuja luettava virasto- ja toimistotyötä tekeviin, voitu ratkaista kiinnittämättä lainkaan huomiota kuntainliitossa tehtyihin päätöksiin ja noudatettuun käytäntöön eikä liittohallitus olisi saanut yksipuolisesti kesken virkaehtosopimuskauden päättää, ettei kysymyksessä oleviin viranhaltijoihin ollut sovellettava virasto- ja toimistotyötä koskevia määräyksiä.

Kun kuntainliiton liittohallitus kuitenkin oli kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ohjeen mukaisesti päättänyt virkaehtosopimuksen tietyn tulkinnan noudattamisesta kuntainliitossa, olisi viranhaltijoiden velvollisuutena ollut noudattaa liittohallituksen tulkintapäätöksen mukaista työaikaa, kunnes työaikakiista olisi asianmukaisessa järjestyksessä ratkaistu. Kehottaessaan viranhaltijoita menettelemään toisin olivat järjestöt ryhtyneet virkaehtosopimuksen työaikamääräyksiin kohdistuvaan työtaistelutoimenpiteeseen, joka samalla oli toimeenpantu sellaisessa muodossa, jossa työtaisteluun ei kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan saanut ryhtyä.

Asian tulkinnanvaraisuuden huomioon ottaen ei kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toisaalta voitu katsoa rikkoneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Asianosaiset: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Akava r.y., Sosiaalityöntekijäin Liitto r.y., Suomen Psykologiliitto r.y. ja Suomen Puheterapeuttiliitto r.y. Akava r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

RATKAISU

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sekä Akavan ja kahden muun viranhaltijayhdistyksen 14.1.1971 tekemässä kunnallisten viranhaltijain luottamusmiessopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

6 § Neuvottelujärjestys

Palkkausta ja muita virkasuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet pyritään selvittämään kunnan tai kuntainliiton asianomaisen viranomaisen ja toisaalta viranhaltijan taikka häntä edustavan luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen välisellä neuvonpidolla. Jos asiaa ei edellä mainitulla tavalla saada selvitetyksi, noudatetaan kunnallisia virkaehtosopimuksia koskevien erimielisyyksien ratkaisemisessa pääsopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimuksen 6 §:ssä mainitussa kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 12.10.1970 tehdyssä pääsopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi

Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on kuntaa tai kuntainliittoa työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta viranhaltijan tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

Mikäli asiaa ei saada 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää neuvoteltavaksi 4-8 §:ssä määrätyssä järjestyksessä.

Viranhaltijain luottamusmiesjärjestelmästä määrätään erillisellä sopimuksella

4 §

Edellä 3 §:n 2 momentin nojalla siirretyt neuvottelut käydään tehtävään määrätyn kunnan tai kuntainliiton viranomaisen ja asianomaisen viranhaltijayhdistyksen kesken (paikallisneuvottelut).

5 §

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään sopimusvaltuuskunnan ja asianomaisen sopimukseen osallisen keskusjärjestön kesken.

Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

6 §

Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muun muassa Akavan kesken 1.3.1977 voimaan tulleessa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I YLEINEN OSA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10. Sopimuksen voimassaolo ja suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 mom. Jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta taikka Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan suostumuksella yksittäistapauksessa tehdystä kunnallisen viranhaltijan palkkaussopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijain palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina, kuin ne olivat virkaehtosopimuksen nojalla noudatettavina 28.2.1977.

Pöytäkirjamerkintä:

Voimassa olleita kunta- tai kuntainliittokohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä noudatetaan edelleenkin. Tämä ei kuitenkaan koske kokouspalkkioiden maksamista, matkakustannusten korvausta eikä liitteessä n:o 20 tarkoitettuja päiväkodin viranhaltijoita, vaan näiden osalta noudatetaan, mitä tämän sopimuksen 47 §:ssä sekä liitteissä n:o 5 ja 20 on määrätty.

11. Työrauha

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltijayhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

II. SOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET YKSITYISKOHDITTAIN

1. luku

TYÖAIKA

1 §

Viranhaltijain työaikojen pituudet määräytyvät jäljempänä mainitulla tavalla virkatehtävien laadun ja määrän mukaan sekä huomioon ottaen työajan tehokkaan käytön ja sen, mitä palkkausta vahvistettaessa on edellytetty.

2 §

1 mom. 1 momentin I vaihtoehto:

Pääasiallisesti virasto- ja muussa toimistotyössä toimivan viranhaltijan säännöllinen viikoittainen työaika on ympäri vuoden 35 1/2 tuntia siten, että päivittäinen työaika on jonakin viikon arkipäivänä 7 1/2 tuntia sekä muina viikon työpäivinä 7 tuntia.

1 momentin II vaihtoehto:

Pääasiallisesti virasto- ja muussa toimistotyössä toimivan viranhaltijan säännöllinen työaika on 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja 36 1/4 tuntia viikossa. Sen viikon alusta, jolle kesäkuun 1 päivä sattuu, elokuun viimeisenä täyden viikon loppuun säännöllinen työaika on kuitenkin 6 1/2 tuntia vuorokaudessa ja 32 1/2 tuntia viikossa.

1 momentin III vaihtoehto:

Pääasiallisesti virasto- ja muussa toimistotyössä toimivan viranhaltijan säännöllinen työaika on 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Sen viikon alusta jolle kesäkuun 1 päivä sattuu, elokuun viimeisen täyden viikon loppuun säännöllinen työaika on kuitenkin 6 3/4 tuntia vuorokaudessa ja 33 3/4 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän momentin kolmesta vaihtoehdosta noudatetaan kussakin kunnassa tai kuntainliitossa aikaisemmin valittua vaihtoehtoa I, II tai III.

2 mom. Muun kuin 1 ja 3 momenteissa tarkoitetun viranhaltijan säännöllinen työaika on jäljempänä tässä pykälässä mainituin poikkeuksin, 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia edellyttäen, että työtä varten on ennakolta hyvissä ajoin laadittu ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään, ja ettei säännöllinen työaika yhtenäkään tasoittumisajanjakson viikkona nouse 45 tuntia suuremmaksi kun on kysymys päivätyöstä tai kaksivuorotahi keskeytyvästä kolmivuorotyöstä eikä 48 tuntia suuremmaksi, kun on kysymys keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä, ja että säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tunniksi viikossa:

1) päivätyssä ja kaksivuorotyössä enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona;

2) keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään kuuden viikon pituisena ajanjaksona, ja

3) keskeytymättömässä vuorotyössä enintään yhden vuoden pituisena ajanjaksona.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, kun siitä etukäteen ilmoitetaan, tilapäisesti pitentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla, edellyttäen, että tällainen työaikajärjestely käsittää useampia päiviä ja että viikoittainen säännöllinen työaika enintään kolmen viikon pituisena jaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Näin pitennettyä työaikaa ajanjaksossa ensi kerran sovellettaessa on siitä ilmoitettava viimeistään edellisenä työssäolopäivänä.

3 mom. Työssä, jossa sovelletaan työaikalain 6 §:n säännöksiä, on viranhaltijan säännöllinen työaika kolmen viikon pituisena jaksona (periodina), ennakolta hyvissä ajoin ja asianmukaisella tavalla tiedoksi annettavan työtuntijärjestelmän mukaan, 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona 80 tuntia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 mom. Jos virkatehtävien erityinen laatu tai ne erityiset olosuhteet, joissa virkatehtäviä suoritetaan, niin vaativat, voidaan poikkeuksellisista työajoista mikäli tässä sopimuksessa ei ole niistä määräyksiä, sopia 51 §:n mukaisesti tai virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Sairaalafyysikon, sairaalakemistin sekä sairaalassa ja mielenterveystoimistossa työskentelevän psykologin säännöllinen työaika on 37 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 §

1 mom. Viranhaltijalle on annettava päivittäin vähintään yhden tunnin tai sen mukaan kuin jäljempänä on määrätty, vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko (lepoaika), jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan, tai jollei taukoa voida järjestää, tilaisuus aterioida työn aikana työpaikalla.

2 mom. Viranhaltijan, jonka vuorokautinen säännöllinen työaika on 6 1/2 tuntia tai sitä pitempi, ruokailutauko saadaan kunnan tai kuntainliiton asianomaisen viranomaisen päätöksellä määrätä puoleksi tunniksi, jos viranhaltijalla on mahdollisuus ruokailuun sinä aikana.

3 mom. Viranhaltijalle jonka työaika on järjestetty 2 §:n 3 momentin mukaisesti, On sairaaloissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa annettava vähintään puolen tunnin pituinen ruokailutauko tai viranhaltijan niin halutessa tilaisuus 15-20 minuuttia kestävään ateriointiin työn aikana työpaikalla siten, ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille.

Pöytäkirjamerkintä:

Milloin sairaalan, terveyskeskuksen tai hoito- tahi huoltolaitoksen viranhaltija sopimuksen 28 §:n 3 momentissa tarkoitetun järjestelyn puitteissa ruokailee työn aikana työpaikalla, on ruokailun tapahduttava joutuisasti ja siten, että tästä johtuva poissaolo työstä kestää enintään 15-20 minuuttia. Näillä edellytyksillä on viranhaltijalla mahdollisuus ruokailla myös työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokasalissa tai muussa vastaavassa ruokailupaikassa.

4 mom. Viranhaltijalle, jonka työaika on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin annetaan yksi vähintään puoli tuntia kestävä ruokailutauko, tai jollei taukoa voida järjestää, tilaisuus aterioida työn aikana työpaikalla.

5 mom. Milloin viranhaltijan työvuoron tai päivittäisen työajan pituus on vähemmän kuin viisi tuntia, ei 1, 3 ja 4 momenteissa tarkoitettua ateriointitilaisuutta järjestetä. Ruokailutauko (lepotauko) voidaan viranhaltijalle hänen pyynnöstään antaa normaalia lyhyemmissä työvuoroissa, mikäli tehtävien järjestely ei muuta vaadi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. luku

PALKKAUS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

44 §

1 mom. Jos kunta tai kuntainliitto on järjestänyt pääviranhaltijan työajan osa-aikaiseksi, niin tällaisen enintään puolta työaikaa suorittavan viranhaltijan varsinainen palkka on sellaisessa suhteessa täyttä säännöllistä työaikaa edellyttävään varsinaiseen palkkaan, kuin tämän virkaehtosopimuksen liitteestä n:o 4 ilmenee.

2 mom. Muussa tapauksessa, myös milloin osa-aikatyö on järjestetty viranhaltijan pyynnöstä terveydellisistä syistä tai yksityisten opintojen taikka muutoin yksityisasiain vuoksi, osa-aikaisen pääviranhaltijan varsinainen palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite n:o 19/Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 1977

ERÄIDEN KUNNALLISTEN VIRANHALTIJAIN PALKKALUOKKIIN SIJOITTELU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I luku

Yleiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §

Tämän sopimuksen mukaisen palkkauksen tarkistamisen edellytyksenä on sen lisäksi, mitä edellä ja II luvussa olevista määräyksistä ilmenee, että viranhaltija suorittaa kaikki asianomaiseen virkaan kuuluvat tehtävät ja että viranhaltijan säännöllinen työaika ei ole sivuviranhaltijoita lukuun ottamatta virkaehtosopimuksen työaikamääräysten mukaista asianomaisessa virassa noudatettavaa työaikaa lyhyempi ja että viranhaltija täyttää ao. viran pätevyysvaatimukset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II luku

Yksityiskohtaiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. TERVEYDENHUOLTOALAN HENKILÖKUNTA 3.1. Hoitohenkilökunta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3.1.2. Psykologit 3.1.2.1. Johtava psykologi

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3.1.2.2. Psykologi Y 27 pl

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3.3. Terapiahenkilökunta 3.3.1. Puheterapeutti Y 23-24 pl

Palkkauksen suorittamisen edellytyksenä on,

1. että virassa vaaditaan kelpoisuusehtona humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, johon tulee sisältyä tai erikseen suoritettuna arvosana cum laude approbatur logopediassa tai fonetiikassa (puhe- ja ääniterapeuttinen linja) sekä arvosana psykologiassa, erityiskasvatusopissa tai kasvatusopissa sekä kuuden kuukauden harjoituskurssi lääkintöhallituksen hyväksymän opetussairaalan foniatrisella osastolla tai lääkintöhallituksen järjestämä kliininen puheterapeuttikurssi harjoittelujaksoineen ja

2. että viranhaltijalla on edellä mainittu pätevyys.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. SOSIAALITOIMEN HENKILÖKUNTA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4.2. Sosiaalitoimi 4.2.1. Sosiaalityöntekijät

Pätevyys:

Jäljempänä mainitun palkkauksen suorittamisen edellytyksenä on, että viranhaltijalla on sosiaalihuoltajan, sosiaalihoitajan tai muu vastaavantasoinen tehtävään soveltuva koulutus ja että hän suorittaa kaikki sosiaalihallituksen vahvistamassa sosiaaliohjesäännössä tai muussa ohjesäännössä mainitut, asianomaiseen virkaan kuuluvat tehtävät.

Maaliskuun 31 päivänä 1972 virassa olleille, jotka siihen mennessä tai sen jälkeen ovat toimineet virkaansa vastaavissa tehtävissä vähintään kuusi vuotta suoritetaan tässä virassa jäljempänä olevien palkkaluokkien mukainen palkkaus vaikka heillä ei olekaan yllä mainittua koulutusta.

Y 4.2.1.1. Sosiaalitarkkailija 18 pl Sosiaalitarkkaaja 18 pl Sosiaalihuoltaja 18 pl Sosiaalihoitaja 18 pl Sosiaalityöntekijä 18 pl

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4.4. Vajaamielislaitokset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Henkilökunnan aseman järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitoksen taikka tehtävän siirtyessä toisen kunnan tai kuntainliiton hoidettavaksi annetun lain (234/78) nojalla siirrettyjen viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sekä muun ohessa Akavan kesken 30.3.1978 tehdyssä virkaehtosopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Ellei jäljempänä olevista tämän virkaehtosopimuksen määräyksistä muuta aiheudu, edellä 1 §:ssä mainittujen viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät voimassa olevan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen määräysten mukaan ja niin, että viranhaltijan palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olisivat olleet, jos häntä ei olisi siirretty 1 §:ssä sanotulla tavalla uuden kunnan tai kuntainliiton palvelukseen. Mainittujen virkaehtosopimusten määräyksiä sovellettaessa katsotaan siirretyn viranhaltijan palvelussuhteen jatkuneen keskeytyksettä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä 2:

Ennen siirtymistä vanhassa kunnassa tai kuntainliitossa mahdollisesti voimassa olleita kunta- tai kuntainliittokohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä ei kuitenkaan noudateta miltään osin uudessa kunnassa tai kuntainliitossa. Mikäli erityislaatuiseen järjestelmään perustuvan etuuden poistamisella On viranhaltijan palkkaukseen nähden olennainen merkitys, neuvotellaan ja sovitaan keskitetysti erikseen etuuden menetyksen korvaamisesta mahdollisella henkilökohtaisella palkanlisällä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26.2.1979 allekirjoitetulla kunnallisella yleisellä virkaehtosopimuksella on edellisen, vuonna 1977 voimaan tulleen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaiseen 2 §:n 1 momenttiin lisätty uusi pöytäkirjamerkintä 2 ja samaan pykälään, samalla kun siitä on poistettu vuoden 1977 sopimuksessa ollut 6 momentin pöytäkirjamerkintä, uusi 7 momentti seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 luku

TYÖAIKA

2 §

1 mom.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kunnan (lukuunottamatta niiden sairaaloita, terveyskeskuksia tuberkuloosi- ja mielenterveystoimistoja sekä hoito- ja huoltolaitoksia) sosiaali- tai vastaavan lautakunnan alaisena toimivan sosiaalitarkkailijan, sosiaalitarkkaajan, lastensuojelutarkkaajan, PAVI-tarkkaajan, huoltotarkastajan ja muun sosiaalityöntekijän, joka toimii sosiaalitarkkaajan tehtävissä, sekä edellä mainittujen viranhaltijoiden esimiehenä toimivan johtavan/vastaavan sosiaalitarkkaajan, -tarkkailijan ja -työntekijän säännöllinen työaika on 2 §:n 1 momentin mukainen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 mom Sairaalafyysikon, sairaalakemistin sekä sairaalassa, mielenterveystoimistossa, terveyskeskuksessa kasvatusneuvolassa, kehitysvammahuollossa sekä muussa hoito- ja huoltolaitoksessa työskentelevän psykologin, terveyskeskuksen johtavan hoitajan, johtavan ylihoitajan, ylihoitajan sellaisessa sairaalassa ja laitossairaalassa, jossa ei ole johtavan ylihoitajan virkaa, muun kuin periodityössä olevan sosiaalityöntekijän, työsuojelutarkastajan, terveystarkastajan sekä terveys- ja ympäristöolojen valvontatehtävissä toimivan laborantin ja maidonkatsastajan (näytteidenottajan, mikroskopistin, maidontarkastajan) säännöllinen työaika on 37 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston sekä Akavan ja kahden muun viranhaltijayhdistyksen edustajien 1.3.1979 allekirjoittamassa viranhaltijoiden säännöllisiä työaikoja selvittäneen työryhmän muistiossa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin sisältö ja liitteen n:o 19 yleismääräysten 10 §:ssä tarkoitettujen viranhaltijoiden säännölliset työajat. Mainittu 10 §.n määräys on ollut virkaehtosopimuksessa vuodesta 1973 lukien.

1. Yleistä

Työryhmä on harkitessaan sitä, onko kysymyksessä virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu pääasiallisesti virasto- ja muussa toimistotyössä toimiva viranhaltija vai ei, ottanut huomioon mm. seuraavia seikkoja:

1. Ratkaisevana on pidettävä viranhaltijan työn luonnetta ja laatua. Asiaan ei välttämättä vaikuta esim. se, miten suuri osa työajasta tapahtuu toimisto-olosuhteissa.

2. Neuvoteltaessa ja sovittaessa eri viranhaltijaryhmien palkkaluokkiin sijoittelusta viranhaltijan säännöllisen työajan pituus on eräs palkkausperuste. Tämä on todettu myös virkasäännössä.

3. Viranhaltijoiden säännöllisten työaikojen tulisi olla yhdenmukaisia kaikissa kunnissa ja kuntainliitoissa, sillä ratkaisevana on pidettävä sitä, minkälaatuisia tehtäviä viranhaltijat yleensä suorittavat eikä esim. sitä, mitä viranhaltija jossakin kunnassa tosiasiallisesti tekee. Poikkeuksia tästä säännöstä saattaa aiheutua esim. kuntien ja kuntainliittojen huomattavasta kokoerosta tms. johtuvasta viranhaltijan tehtäviin vaikuttavasta organisaation erilaisuudesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Terveydenhuoltoalan hoitohenkilökunta

Liitteen n:o 19 3.1. kohdassa tarkoitetun terveydenhuoltoalan hoitohenkilökunnan tehtävien katsotaan siinä määrin liittyvän potilaiden tai huollettavien kokonaishoitoon tai -huoltoon, ettei heidän työtään sen luonne ja laatu huomioon ottaen voida katsoa virasto- ja muuksi toimistotyöksi, vaikka tehtäviin kuuluisi myös hallinnollisia tehtäviä. Pääasiallisesti virasto- ja muuta toimistotyötä tekeviä eivät ole myöskään kohdassa 3.2. tarkoitettu tutkimus- ja tekninen henkilökunta, kohdassa 3.3. mainittu terapiahenkilökunta eivätkä kohdassa 3.5. mainitut terveys- ja ympäristöolojen valvontatehtävissä toimivat viranhaltijat.

Yksimielisyyteen ei ole päästy siitä, mikä on eräiden psykologien, johtavan ylihoitajan, johtavan hoitajan ja ylihoitajan työn luonne ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1977-1979 mukainen säännöllinen työaika. Lisäksi Akavan edustajat ilmoittivat, että heidän mielestään myös puheterapeutin mainitun virkaehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika on epäselvä. Erimielisyyksien kohteena olleista säännöllisistä työajoista on sovittu 26.2.1979 allekirjoitetulla kunnallisella yleisellä virkaehtosopimuksella, jonka mukaan psykologien, johtavan ylihoitajan, johtavan hoitajan ja eräiden ylihoitajien säännöllinen työaika on 5.3.1979 lukien 37 tuntia viikossa. Samalla sovittiin, että myös terveystarkastajan, työsuojelutarkastajan, laborantin ja maidonkatsastajan säännöllinen työaika on 37 tuntia viikossa mainitusta ajankohdasta lukien.

4. Sosiaalitoimen henkilökunta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yksimielisyyteen ei ole päästy siitä, mikä on sosiaalityöntekijän ja perhepäivähoidonohjaajan työn luonne ja kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1977-1979 mukainen säännöllinen työaika. Erimielisyyksien kohteena olleista säännöllisistä työajoista on sovittu 26.2.1979 allekirjoitetulla kunnallisella yleisellä virkaehtosopimuksella, jonka mukaan sosiaalitarkkailijan säännöllinen työaika on 1.3.1979 lukien virkaehtosopimuksen 2 §:n 1 momentin mukainen (virasto- ja toimistotyöaika) ja muun kuin periodityössä olevan sosiaalityöntekijän säännöllinen työaika on 5.3.1979 lukien 37 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Loppuhuomautus

Liitteessä 1 on lueteltu esimerkkeinä niitä viranhaltijaryhmiä, jotka ovat pääasiallisesti virasto- ja muuta toimistotyötä tekeviä, ja liitteessä 2 niitä jotka tekevät kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2 §:n 2 tai 3 momentin mukaista työaikaa.

Mikäli viranhaltijan työaika kunta- tai kuntainliittokohtaisen erityislaatuisen järjestelmän perusteella on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen työaikamääräykset edellyttävät, viranhaltijan palkkausta ei voida tarkistaa 1.9.1978 voimassa olevan liitteen n:o 19 palkkahinnoittelun nojalla

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite 1

Esimerkkiluettelo niistä kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen n:o 19 II luvussa mainituista viranhaltijaryhmistä, jotka pääasiallisesti tekevät virasto- ja muuta toimistotyötä (KYVES:n 2 §:n 1 momentin mukainen työaika) 1.3.1979 lukien

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Terveydenhuoltoalan henkilökunta

Johtava työsuojelutarkastaja suurissa yksiköissä.

4. Sosiaalitoimen henkilökunta

Seuraavat viranhaltijat

-sosiaalitoimen johtavat viranhaltijat (4.1.1.-4.1.3.) -sosiaalitarkkailijat -johtava kodinhoitaja (4.2.5.1.) -kunnallis-/vanhainkodin johtaja ylisuurissa laitoksissa

(4.3.1.)

-erityishuoltopiirin johtaja (4.4.1.) -erityishuoltopiirin sosiaalijohtaja/kasvatusjohtaja (4.4.1.a)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite 2

Esimerkkiluettelo niistä kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen n:o 19 II luvussa mainituista viranhaltijaryhmistä, jotka noudattavat kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 2 §:n 2 tai 3 momentin mukaista työaikaa 1.3.1979 lukien

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Terveydenhuoltoalan henkilökunta

Kohdissa 3.1.3.-3.1.5., 3.2.1.4.-3.4.11. ja 3.5.6. mainitut viranhaltijat paitsi johtava ylihoitaja, johtava hoitaja ja eräät ylihoitajat.

4. Sosiaalitoimen henkilökunta

Kaikki muut paitsi liitteessä 1 mainitut viranhaltijat ja muussa kuin periodityössä olevat sosiaalityöntekijät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen osapuolten 18.5.1979 tekemässä (osapuolten neuvottelijoiden 10.5.1979 saavuttaman neuvottelutuloksen mukaisessa) virkaehtosopimuksessa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tarkistamisesta 1.10.1979 lukien on virkaehtosopimuksen liitettä n:o 19 tarkistettu muun ohessa seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II luku

Yksityiskohtaiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. SOSIAALITOIMEN HENKILÖKUNTA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4.2. Sosiaalitoimi

4.2.1. Sosiaalityöntekijät

Pätevyys:

Jäljempänä mainitun palkkauksen suorittamisen edellytyksenä on, että viranhaltijalla on sosiaalihuoltajan, sosiaalihoitajan tai muu vastaavantasoinen tehtävään soveltuva koulutus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4.2.1.1. Sosiaalitarkkailija/sosiaalitarkkaaja/ lastensuojelutarkkaaja/PAVItarkkaaja/huoltotarkasta ja Y 19 pl

Tätä kohtaa sovelletaan nimikkeestä riippumatta kunnassa (lukuun ottamatta niiden sairaaloita, terveyskeskuksia sekä hoito- ja huoltolaitoksia) sosiaalilautakunnan tai vastaavan lautakunnan alaisena toimivaan sosiaalityöntekijään, joka toimii samoissa tehtävissä kuin sosiaalitarkkailija.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4.2.1.4. Muut sosiaalityöntekijät

Johtava/vastaava sosiaalityöntekijä Y 20-21 pl Sosiaalityöntekijä (Sosiaalihoitaja/ sosiaalihuoltaja tms.) Y 19 pl

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut Akavan, Sosiaalityöntekijäin Liiton, Suomen Psykologiliiton ja Suomen Puheterapeuttiliiton tuomitsemista kunnallisen virkaehtosopimuslain 20 §:n nojalla maksamaan kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle hyvityssakkoa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen yleisen osan 11 kohdassa ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 9 §:ssä tarkoitetun aktiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:ssä kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä sekä sanotussa virkaehtosopimusmääräyksessä ja kunnallisen virkaehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitetun valvontavelvollisuuden tahallisesta rikkomisesta.

Sanotuilla perusteilla Akava on katsonut, etteivät kysymyksessä olevat viranhaltijat noudattaessaan Akavan ja sen jäsenyhdistysten heille antamaa työaikojen noudattamista koskevaa ohjetta olleet syyllistyneet virkaehtosopimusten määräysten rikkomiseen eivätkä laittomaan työtaisteluun. Myöskään Akava enempää kuin sen jäsenyhdistyksetkään eivät olleet syyllistyneet sopimusvaltuuskunnan kanteessa väitettyihin laittomiin tai sopimuksen vastaisiin toimenpiteisiin.

Sanotuilla perusteilla Suomen Psykologiliitto on katsonut, ettei se ollut syyllistynyt aktiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen eikä ryhtynyt kiellettyyn työtaistelutoimenpiteeseen. Se ei ollut myöskään rikkonut virkaehtosopimuslain tarkoittamaa valvontavelvollisuutta, vaan päin vastoin pyrkinyt toteuttamaan sitä vallitsevan virkaehtosopimuksen hengessä.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta, Akava, Sosiaalityöntekijäin Liitto ja Suomen Puheterapeuttiliitto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Pirkanmaan erityishuoltopiirin kuntainliiton liittohallitus on ollut kuultavana Akavan kanteen johdosta.

Osapuolet ovat samaa mieltä siitä, ettei kysymyksessä ole sellainen virkaehtosopimuksen yleisen osan 10 kohdan 2 momentin pöytäkirjamerkinnän tarkoittama kunta- tai kuntainliittokohtainen erityislaatuinen järjestelmä, jota sopimuksen osoittamin tavoin olisi edelleen noudatettava.

Kun Pirkanmaan erityishuoltopiirin kuntainliiton liittohallitus kuitenkin on 3.5.1978 kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ohjeen mukaisesti päättänyt virkaehtosopimuksen tietyn tulkinnan noudattamisesta kuntainliitossa, olisi viranhaltijoiden velvollisuutena ollut noudattaa liittohallituksen tulkintapäätöksen mukaista työaikaa, kunnes työaikakiista olisi asianmukaisessa järjestyksessä ratkaistu. Kehottaessaan viranhaltijoita menettelemään toisin ovat Akava ja sen kanteessa tarkoitetut jäsenyhdistykset siten ryhtyneet virkaehtosopimuksen työaikamääräyksiin kohdistuvaan työtaistelutoimenpiteeseen, joka samalla on toimeenpantu sellaisessa muodossa, jossa työtaisteluun ei kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan saa lainkaan ryhtyä.

Asian tulkinnanvaraisuuden huomioon ottaen ei kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toisaalta voida katsoa rikkoneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Parkkinen, Nenonen, Hyppönen, Lankinen ja Keijonen.