Labor court dismisses union claim that collective agreement amendments must maintain percentage-based bonuses per contract interpretation.

Työehtosopimukseen osalliset liitot olivat yhtä mieltä siitä, että kanteen vaatimusta työkohtaisuuslisien pysyttämisestä prosenttimääräisinä oli pidettävä perusteettomana työehtosopimuksen tarkistamispöytäkirjan oikean tulkinnan mukaan. Työtuomioistuimella ei ollut perusteltua syytä poiketa tästä kannasta.

Kysymys siitä, onko työmarkkinaosapuolilla oikeus sopia sellaisesta palkankorotusjärjestelystä, jonka seurauksena palkan sisäinen rakenne muuttui tavalla, joka jossakin kohdin merkitsi poikkeamista työnantajan ja työntekijän keskenään sopimista työsuhteen ehdoista työntekijän vahingoksi.

Asianosaiset: Lausunto Helsingin raastuvanoikeudelle (Tauno Topias Mannila ja Ilmari Olli Sirkki/ Keskusosuusliike Hankkija)

RATKAISU

Sähkötyönantajain Liitto r.y:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n kesken 20.4.1974 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

IV TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Ansion määräytyminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D. Työkohtaisuuslisä

Sellaisesta aikatyöstä, jossa vaaditaan erityistä ammattitaitoa ja/tai joka suoritetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, voidaan palkkaryhmissä 4-7 maksaa työkohtaisuuslisää, joka lasketaan prosentuaalisena perustuntipalkasta.

Lisän suuruus sovitaan kussakin tapauksessa erikseen ottaen huomioon työn vaativuus, edellytetty työnopeus, työolosuhteet ja muut erityiset seikat, jotka tekevät työkohtaisuuslisän maksamisen perustelluksi.

Työkohtaisuuslisä voi olla paitsi työkohtainen, myös tehtäväkohtainen.

X. NEUVOTTELUJÄRJESTYS

21 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1) Jos jostakin työehtosopimukseen liittyvistä tai sille läheisestä asiasta, samoin kuin työehtosopimuksen liitteinä olevista erillisistä sopimuksista syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja yhden tai useamman työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon paikallisissa neuvotteluissa mainittujen osapuolten kesken.

Ellei sovintoon päästä, neuvottelevat työnantaja tai hänen edustajansa sekä pääluottamusmies.

Ellei yksimielisyyteen päästä, voidaan asia alistaa jommankumman osapuolen toimesta liittojen ratkaistavaksi.

Erimielisyydestä on tällöin laadittava yhteinen muistio, jossa osapuolten tulee esittää oma kantansa asiasta ja käsityksensä erimielisyyden syystä.

Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneille liitoille, samoin kuin paikallisille osapuolille on annettava muistiosta oma kappaleensa.

2) Liittojen välisestä neuvottelujärjestyksestä on määrätty yleisten määräysten 1. ja 2. kohdissa.

3) Jos liitot eivät pääse sovintoon 2 )-kohdan edellyttämää neuvottelujärjestystä käyttäen, voidaan asia alistaa työtuomioistuimelle.

4) Sellaiset liittojen väliset erimielisyydet, jotka työtuomioistuin on katsonut lankeavan tuomiovaltansa ulkopuolelle, ratkaistaan välimiesmenettelyä käyttäen siinä järjestyksessä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää.

5) Kumpikin sopijapuoli sekä niiden jäsenet pidättäytyvät tätä työehtosopimusta koskevista oikeudellisista toimenpiteistä toisiaan vastaan, kunnes tässä pykälässä sovittu liittojen välinen neuvottelujärjestys on toteutettu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 31 päivään tammikuuta 1976 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Sen johdosta, että Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ja Suomen Työnantajain Keskusliitto ovat yhdessä muiden keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa 19.3.1974 allekirjoittamallaan sopimuksella työmarkkinaratkaisujen ja eräiden talouspoliittisten toimenpiteiden perusteista sitoutuneet tammikuussa 1975 sanotun sopimuksen 2 §:n mukaiseen neuvottelumenettelyyn, noudatetaan edellisestä kappaleesta riippumatta tämän työehtosopimuksen osana sitä neuvottelutulosta, johon mainitut keskusliitot ovat edellä mainitussa neuvottelumenettelyssä päätyneet, siitä päivästä lukien, joka neuvotteluratkaisussa mainitaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Aikapalkat ja uusien pennituntipalkkojen aiheuttamat järjestelyt

Keskitetyn työmarkkinaratkaisun mukaisesti ovat allekirjoittaneet liitot sopineet siitä, että sopimuskauden aikana suoritetaan neljä palkankorotusta siten että 10.4.1974 palkkoja korotetaan 55 p/t, 1.9.1974 20 p/t, 1.4.1975 50 p/t ja 1.9.1975 15 p/t. Edellä mainitut korotukset tulevat voimaan em. päivämääriä lähimmän palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi on sovittu siitä, että nk. järjestelyvara on v. 1974 1,2 % ja v. 1975 1,5 % sekä siitä, että 1.4.1975 toimeenpantavan palkankorotuksen on oltava vähintään 4 %.

Edellä mainittujen palkankorotusten ohella ovat liitot sopineet siitä, että uuden työehtosopimuksen perustuntipalkkoihin on eri pennimäärien lisäksi sisällytetty ylimääräinen korotus, jonka ensisijaisena tarkoituksena on ns. kirjapalkkojen ja käytännön palkkojen lähentäminen.

Edellä mainitut palkankorotukset ja niihin liittyvät järjestelyt toteutetaan seuraavasti:

A. Huhtikuussa 1974 tapahtuva korotus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. 1.4.1975 voimaantuleva palkankorotus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C. 1.9.1974 ja 1.9.1975 suoritettavat palkankorotukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kulloinkin voimaantuleviin perustuntipalkkoihin lisätään ennen korotusajankohtaa ao. työntekijälle maksetut hyvänmiehenlisät ja erikoismieslisät entisinä prosenttimäärinä. Työkohtaisuuslisät säilyvät myös entisinä prosenttimäärinä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huom. 2

Työehtosopimuksen voimaantulohetkellä käynnissä olevien samoinkuin aloittamattomien töiden työkohtaisesti sovitut työkohtaisuuslisäprosentit muutetaan siten, että ennen 10.4.1974 ja 1.4.1975 maksetut tai maksettavaksi sovitut työkohtaisuuslisien pennimäärät muutetaan prosentiksi uudesta perustuntipalkasta laskien, jolloin saadaan kyseessä olevan työn uusi työkohtaisuuslisäprosentti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen liittojen kesken 27.3.1975 tehdyssä sanotun työehtosopimuksen tarkistamispöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sen johdosta, että työmarkkinain keskusjärjestöt ovat 26 päivänä helmikuuta 1975 sopineet voimassa oleviin työehtosopimuksiin toteutettavista tarkistuksista, ovat allekirjoittaneet työmarkkinajärjestöt sopineet kysymyksessä olevien tarkistustoimenpiteiden toteuttamisesta seuraavaa:

Palkankorotukset

Sen sijasta mitä osapuolten välillä 20.4.1974 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on 1. huhtikuuta ja 1. syyskuuta 1975 lähinnä olevien palkanmaksukausien alusta voimaantulevien palkankorotusten ja vastaavien taulukkopalkkojen osalta sovittu, korotetaan 31.3.1975 voimassa olevia palkkoja seuraavasti:

Yleiskorotukset 1. huhtikuuta 1975 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Normaalituntipalkkojen tarkistukset 1. huhtikuuta 1975 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitut palkankorotukset ja niihin liittyvät järjestelyt toteutetaan seuraavasti:

Aikapalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Kaikki työkohtaisuuslisät muutetaan pennimääräisiksi ja säilyvät ne pennimääriltään entisen suuruisina.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liitojen välillä 30.4.1975 allekirjoitetuissa tarkistamispöytäkirjan soveltamisohjeissa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Tarkistuspöytäkirjan kohdan "Aikapalkat" kappaleessa 3 on sovittu työkohtaisuuslisien muuttamisesta pennimääräisiksi ja niiden pysyttämistä pennimäärältään entisen suuruisena.

Tällä tarkoitetaan niitä työkohtaisuuslisiä, joista oli sovittu ennen 1.4.1975 joko henkilökohtaisina, työkohtaisina, työmaa- tai yrityskohtaisina ja riippumatta siitä, oliko ko. työ aloitettu tai aloittamatta.

Edellä olevan perusteella sovittuja työkohtaisuuslisiä noudatetaan siihen saakka kunnes mahdollisista tarkistuksista on normaalia neuvottelumenettelyä käyttäen sovittu. Työntekijäpuolen pyytäessä asiasta neuvotteluja on ne käytävä työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

Työkohtaisuuslisän käyttöä ja sen sopimista koskeva työehtosopimuksen 9 §:n D.-kappale on muuttumattomana voimassa ja uusien töiden työkohtaisuuslisistä sopiminen tapahtuu sen mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mannila ja Sirkki ovat Keskusosuusliike Hankkijaa vastaan ajamassaan kanteessa lausuneet, että Keskusosuusliike Hankkijan ja sen sähköasennusosaston työntekijöiden välillä oli 6.11.1974 tehty työsopimus, joka koski Loviisan atomivoimalaitoksen ensimmäistä ja toista rakennusvaihetta ja jossa sovittiin muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 §

Ne aikatyöt, joille ei kulloinkin voimassaoleva työehtosopimus määrittele korvausperusteita katsotaan kuuluvaksi työkohtaisuuslisän piiriin ja maksetaan näistä em. Iisää seuraavasti:

ryhmä 1. vähemmän vaativat työt kuten esim. rautatyöt, johdonveto, purkutyöt, valaistusasennukset, kalusteiden (Kytkimet, pistorasiat, jakorasiat jne) asennus sekä näihin verrattavat työt 56 % perustuntipalkasta

ryhmä 2. vaativat ammattityöt kuten esim. keskusten kytkentätyöt, keskusten kytkentämuutokset, erikoislaitteiden asennukset ja kytkennät, koekäyttö ja koeajo sekä siihen liittyvät työt, piirustusten laadinta ja lopputarkastus sekä näihin verrattavat työt 70 % perustuntipalkasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

Tätä sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet käsitellään TES 21 §:n mukaan kuitenkin silla varauksella, että työnantaja- ja työntekijäosapuolilla on olosuhteiden muuttuessa mahdollisuus esittää toiselle osapuolelle tarkistuksia tässä sopimuksessa mainittuihin prosenttimääriin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaajan todistajana kuulustuttama Sähkötyönantajain Liiton työehtosopimusneuvotteluihin osallistuva insinööri on kertonut, että keväällä 1975 tulopoliittisen kokonaisratkaisun palkkasumma oli Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n (STK) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) r.y:n kesken sovittu jaettavaksi siten, että edellisenä vuonna laadittua kaksivuotissopimusta tarkistettiin nostamalla palkkoja. Vuodesta 1975 eteenpäin järjestöjen kesken oli sovittu korotusmekaniikasta eri palkkamuotojen osalta. Tässä yhteydessä oli sovittu erilaisten lisien käyttäytymisestä korotuksen yhteydessä, jotta korotukset jäisivät sovittuun määrään. Sähkötyönantajain Liiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin liiton tehtyä työehtosopimuksen sovellutuspöytäkirjan ei järjestöjen kesken ollut palkankorotusten toteuttamistavoista ollut erimielisyyttä.

Kantajain kuulustuttama Loviisan atomivoimalatyömaan työntekijöiden luottamusmies on lausunut, että työntekijäin palkkauksesta Loviisan atomivoimalatyömaalla oli käyty useita neuvotteluja. Ainakin kolme sopimusluonnostakin oli tehty. Työntekijäin edustaja oli tuonut neuvotteluihin malliesimerkiksi Porin öljylauttatyömaasopimuksen. Työntekijät olivat tarkastaneet työnantajan ehdotuksen ja sitten tehneet siihen muutosehdotuksia. Todistaja oli esitellyt sopimuksen työntekijöille ja työntekijäliiton edustaja oli pitänyt sopimusta hyvänä siinä suhteessa, että kaikki palkkaan vaikuttavat korotukset sopimuksen useissa kohdin olivat prosentuaalisia. Prosentuaalinen korotus oli hyvä, koska työmaa oli useampivuotinen ja palkkaan tuli liittojen välisissä sopimuksissa korotuksia. Tammikuun tarkistuksesta kokouksessa ei oltu puhuttu.

Keskusosuusliike Hankkija on vielä lausunut, ettei edullisemmuussääntö voinut merkitä sitä, että yhdestä kokonaisuutena pidettävästä sopimuksesta otettiin käyttöön yksittäisiä määräyksiä. Jos sopimus toteutettiin, se oli toteutettava kokonaisuutena. Jos tarkistuspöytäkirjalta poistettiin sitovuus, prosentuaalisesti entisen suuruisena säilytettävät työkohtaisuuslisät olisi laskettava vanhasta perustuntipalkasta.

Vastaajan uudelleen pyydettyä työtuomioistuimen lausunnon hankkimista asiasta ja kantajien pidettyä lausuntoa tarpeettomana raastuvanoikeus on 21.1.1977 tekemällään päätöksellä pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon ensinnäkin siitä, onko työmarkkinaosapuolilla oikeus sopia sellaisesta kokonaisuudessaan palkankorotusta antavasta järjestelystä, jossa työntekijä saa enemmän palkkaa, vaikka palkan sisäinen rakenne järkkyy, ja toiseksi siitä, edellyttääkö vuoden 1975 työehtosopimuksen tarkistamispöytäkirja työkohtaisuuslisien nostamista vai voidaanko ne maksaa pennimääräisesti saman suuruisina, eli lausunnon tarkistamispöytäkirjan aikapalkkojen 3 kohdan tulkinnasta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Sähkötyönantajain Liitolle ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

Sanotut liitot ovat antaneet työtuomioistuimelle näin kuuluvan yhteisen lausunnon:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 Järjestöjen oikeus sopia palkankorotuksista ja palkkarakenteesta

Työehtosopimuslain 1 §:n mukaan työehtosopimuksella tarkoitetaan työnantajayhdistyksen tai työnantajan ja työntekijäyhdistyksen välistä sopimusta ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava.

Työmarkkinajärjestöille on siten annettu kompetenssi sopia työsuhteen ehdoista ns. kolmatta miestä sitovin oikeusvaikutuksin. Työmarkkinajärjestöillä on katsottu jopa olevan mahdollisuus sopia työehtosopimuksissa olevia määräyksiä huonompitasoisista muutoksissa.

Nyt ei ole ollut kysymys huononnuksista vaan selvästä edellisen työehtosopimuksen parannuksesta - palkankorotuksesta. Maaliskuun 27. päivänä 1975 järjestöjen välillä allekirjoitetussa tarkistuspöytäkirjassa on sovittu palkankorotusten teknisestä toteutuksesta siten, että perustuntipalkkoja nostettiin suhteellisesti enemmän kuin varsinainen palkankorotus oli. Jotta palkankorotuksen vaikutus olisi pysynyt sovituissa raameissa, oli prosentuaalisten työkohtaisuuslisien kertautuvaa vaikutusta vaimennettava siten, että ne muutettiin kokonaisuudessaan pennimääräisiksi.

Allekirjoittaneet liitot ovat yhtä mieltä siitä, että niillä on työehtosopimuslain ja vakiintuneen työmarkkinakäytännön perusteella ollut kompetenssi sopia nyt riidanalaisena olevan palkankorotuksen toteuttamistavasta. Palkkaa koskevat määräyksethän ovat riidattomasti työsuhteen ehtoja.

2 Työkohtaisuuslisien muuttaminen

Keskusosuusliike Hankkija toisaalta ja Loviisan atomivoimalaitoksen I ja II rakennusvaiheessa työskennelleet Keskusosuusliike Hankkijan sähköasennusosaston työntekijät toisaalta ovat 6. marraskuuta 1974 tehneet työmaasopimuksen. Kyseisen sopimuksen 9 §:n mukaisesti työkohtaisuuslisät on sovittu prosenttiperusteisina, koska sopimuksen tekohetkellä oli voimassa keväällä 1974 solmittu kaksivuotinen työehtosopimus, jonka mukaan työkohtaisuuslisät olivat prosenttiperusteisia.

Kevään 1975 tarkastusneuvotteluissa sopivat Sähkötyönantajain Liitto r.y. ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. 27. maaliskuuta 1975 työehtosopimuksen palkkamääräyksiin eräitä tarkistuksia. Aikapalkkojen osalta sovittiin muun muassa, että kaikki työkohtaisuuslisät muutetaan pennimääräisiksi. Tällä muutoksella kumottiin aikaisempien työkohtaisuuslisien prosentuaalinen maksuperuste.

Epäselvyyksien välttämiseksi mm. aikaisemmin tehtyjen työmaasopimusten soveltamisessa em. sopimuskohdasta tehtiin 30. huhtikuuta 1975 Sähkötyönantajain Liitto r.y:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n välillä soveltamispöytäkirja jolla haluttiin selventää 27. maaliskuuta 1975 allekirjoitetun tarkistamispöytäkirjan aikapalkkojen 3-kohtaa.

Soveltamispöytäkirjan 2-kohta koskee juuri kanteessa tarkoitettua tilannetta. Soveltamispöytäkirjan mukaan "tällä tarkoitetaan niitä työkohtaisuuslisiä, joista oli sovittu ennen 1.4.1975 joko henkilökohtaisina, työkohtaisina, työmaa- ja yrityskohtaisina ja riippumatta siitä oliko ko. työ aloitettu tai aloittamatta".

Edellä siteeratulla kohdalla haluttiin täsmentää sitä, että työkohtaisuuslisien muuttaminen entisestä prosenttiperusteesta pennimääräiseksi, oli tarkoitettu koskemaan kaikkia tilanteita eikä vain joitakin poikkeustapauksia. Aikaisemmin eli 27. maaliskuuta 1975 oli laadittu liittojen välillä yhteiset laskentaesimerkit, jotka eivät lainkaan tue kanteen perustetta. Edellä mainitut seikat todettiin yhteisesti liittojen välillä eikä tästä asiasta ole ollut epäselvyyksiä järjestöjen välillä.

On todettava, että lausunnon kohteena oleva periaatteellinen kannanotto ei ole tullut erimielisenä esille missään muussa yhteydessä kuin kanteen tarkoittamassa tapauksessa, vaikka kyseinen "leikkaus" on tapahtunut lukemattomissa tapauksissa.

Allekirjoittaneet liitot toteavat, että kanteen vaatimusta työkohtaisuuslisien pysyttämisestä prosenttimääräisinä on pidettävä perusteettomana 27. maaliskuuta 1975 allekirjoitetun tarkistamispöytäkirjan oikean tulkinnan mukaan. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Sellaisena erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta edellyttävänä asiana, josta työtuomioistuin voi työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan antaa muulle tuomioistuimelle lausunnon, työtuomioistuin ei pidä sitä laintulkintakysymystä, onko työmarkkinaosapuolilla lain mukaan yleensä oikeus sopia sellaisesta palkankorotusjärjestelystä, jonka seurauksena palkan sisäinen rakenne muuttuu tavalla, joka jossakin kohdin merkitsee poikkeamista työnantajan ja työntekijän keskenään sopimista työsuhteen ehdoista työntekijän vahingoksi. Omissa tuomioissaan työtuomioistuin on kuitenkin lähtenyt siitä käsityksestä, että työehtosopimuksella voidaan tällainen poikkeus tehdä. Samasta käsityksestä lähtevät myös sähköasennusalan työehtosopimuksen osapuolet edelle jäljennetyssä yhteisessä lausunnossaan. Raastuvanoikeudelle esitetty 27.3.1975 päivätty työehtosopimuksen tarkistamispöytäkirja taas on työtuomioistuimen mielestä selvästi työehtosopimus.

Siitä kysymyksestä, edellyttääkö mainittu työehtosopimuksen tarkistamispöytäkirja työkohtaisuuslisien korottamista vai voidaanko ne maksaa pennimääräisesti edelleen saman suuruisina, sähköasennusalan työehtosopimuksen osapuolet ovat esittäneet perustellun kantansa edellä mainitussa lausunnossaan. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimusosapuolten yhteisestä kannasta. Työtuomioistuin katsoo näin ollen lausuntonaan tästä kysymyksestä, että työkohtaisuuslisät on kanteen tarkoittamana aikana voitu edelleen maksaa pennimääräisesti saman suuruisina kuin ennen 27.3.1975 päivättyyn tarkistamispöytäkirjaan perustuvia palkankorotuksia.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Lausunto oli yksimielinen.