Labor court dismissed claim that 'jumpers' workdays count as rest days under collective agreement overtime rules.

Kanteessa oli vaadittu vahvistettavaksi, että työehtosopimuksessa tarkoitettuna ylimääräisenä lepopäivänä ei voitu pitää sellaista päivää, jonka aikana työntekijä oli ollut työssä, vaikka tuo päivä olisi korvattu työntekijälle kuten viikoittainen ylityö niin sanotun viidennen päivän säännön nojalla, eikä sellaisena päivänä tehtyjä työtunteja siten tällä perusteella voitu vähentää asianomaisen palkkakauden säännöllisen työajan tunneista.

Koska asiasta ei ollut neuvoteltu työehtosopimuksen edellyttämin tavoin muulta kuin hyppyheikkiä koskevalta osalta, kanne muulta osin on jätetty tutkimatta.

Kanne enemmälti on hylätty ja vahvistettu ettei hyppyheikille ollut luettava työehtosopimuksessa tarkoitetuksi ylimääräisesi lepopäiväksi sellaista päivää, jonka työ oli viidennen päivän säännön mukaan luettu viikoittaiseksi ylityöksi.

Asianosaiset: Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 9.5.1977 solmitussa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Ylityö

1 Ylityötä suoritetaan lain ja ao. viranomaisten sallimissa rajoissa. Ylityö on kuitenkin rajoitettava sellaisiin tapauksiin, jotka käytön säännöllinen kulku tekee välttämättömäksi ja joita ei voida suorittaa säännöllisenä työaikana.

2. Työnantajan tulee neljännesvuosittain toimittaa pääluottamusmiehelle ja asianomaisen työosaston luottamusmiehelle ylityö- ja hätätyötuntiluettelot, joita työnantaja lain mukaan on velvollinen pitämään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV ERINÄISET KORVAUSMÄÄRÄYKSET

17 § Ylityö- ym. korvaukset

A. Vuorokautinen ylityö

1. Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Mikäli työ on sunnuntaityötä, maksetaan lisäksi sunnuntaityökorvaus.

(Kts. sov.ohjeet)

Muist. 1. Mikäli keskeytymättömässä vuorotyössä työskentelevä työntekijä joutuu välittömästi jatkamaan työskentelyään säännöllisen työvuoronsa päätyttyä, katsotaan tällöin tehty työ vuorokauden vaihtumisajankohdasta riippumatta ylityöksi.

B. Viikottainen ylityö

2. Viikottaista ylityötä on työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää säännöllisen viikottaisen työajan, eikä vapaapäivän siirtämistä ole sovittu siten, kuin 6 §:n 13. kohdan 2. muistutuksessa on määrätty. Kuitenkin on keskeytymättömässä vuorotyössä sekä jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä viikottaista ylityötä säännöllisen vapaavuorokauden aikana suoritettu työ edellyttäen, että työntekijä jatkaa välittömästi tämän jälkeen työtään aikaisemmassa työvuorossaan.

Viikottaista ylityötä on viidentenä peräkkäisenä päivänä suoritettu työ mikäli vapaavuorokauden jälkeisenä työpäivänä ennen seuraavaa vapaavuorokauttaan työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu sekä työntekijä työskentelee tänä aikana vähintään yhden työvuoron jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä tai keskeytymättömässä vuorotyössä. Viikottaista ylityötä on viidennen päivän ja edellä 1. kappaleessa mainitun viikottaisen ylityön lisäksi työ, jos työntekijä siirtyessään vuorosta toiseen tai työaikamuodosta toiseen joutuu tekemään työtä siten, että se ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa siirtymäpalkkakauden aikana ylittää yksinomaan keskeytymättömässä vuorotyössä työskentelevän osalta 82 ja muissa tapauksissa 80 tunnin säännöllisen työajan. Jos siirrettäessä tulee ylimääräisiä lepopäiviä, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä normaalipalkalla niin, ettei hänen säännöllinen ansionsa alene.

Muist. 1. Niiden paikallisesti erityisesti nimettyjen työntekijöiden osalta, joiden säännöllisen työajan tasoittuminen tuottaa vaikeuksia, koska heillä ei ole etukäteen määriteltyä omaa työtuntijärjestelmää eikä vuotuista työaikaa, ja jotka jatkuvasti joutuvat siirtymään työaikamuodosta tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikottaiseksi ylityöksi siirtymäpalkkakauden lisäksi kaikkina palkkakausina työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää yksinomaan keskeytymättömässä vuorotyössä työskentelevän työntekijän osalta 82 ja muissa työaikamuodoissa 80 tunnin säännöllisen työajan.

(Kts. sov.ohjeet)

3. Viikottaisesta ylityöstä maksetaan, milloin työntekijä ylityötä tehdessään on työskennellyt keskeytymättömässä vuorotyössä tahi jatkuvassa 1- tai 2-vuorotyössä kaikilta tunneilta 100 % korotettu palkka. Samoin maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka edellä 2. kohdan ensimmäisessä kappaleessa mainitun vapaavuorokauden aikana suoritetusta työstä. Jos taas työntekijä on ylityötä tehdessään työskennellyt muussa työaikamuodossa, maksetaan viikottaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

(Kts. sov.ohjeet)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuinten ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvissä soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § Ylityö- ym. korvaukset

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä koskevat ylityökorvausmääräykset sisältyvät 17 §:n 1. kohtaan. Sen mukaan maksetaan ylityöstä jota tehdään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi, kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Poikkeuksen edellä sanottuun pääsääntöön muodostavat ainoastaan jäljempänä mainitut ns. ylityö ja 8 viikkoylityötunnin jälkeen tehty vuorokautinen ylityö joilta maksetaan 100 %:n korotus.

Keskeytymätöntä vuorotyötä koskeva poikkeussäännös sisältyy 1. kohdan 1. muistutukseen. Mikäli keskeytymättömässä vuorotyössä työskentelevä työntekijä joutuu välittömästi jatkamaan työtään säännöllisen työvuoronsa päätyttyä, katsotaan tällöin tehty työ ko. muistutuksen mukaan vuorokauden vaihtumisajankohdasta riippumatta ylityöksi. Käytännössä tämä merkitsee lähinnä sitä, että yövuoron työntekijän jatkaessa työskentelyään vuoronsa päätyttyä, ylityöksi katsotaan tällöin tehty työ ja seuraava yövuoro on näin ollen katsottava säännölliseksi työksi.

Viikottainen ylityö

Viikottaisen ylityön määräytymistä koskeva pääsäännös sisältyy 17 §:n 2. kohdan ensimmäiseen lauseeseen. Sen mukaan viikottaista ylityötä on työ joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää säännöllisen viikottaisen työajan, eikä vapaapäivän siirtämistä ole sovittu siten kuin 6 §:n 13. kohdan 2. muistutuksessa on määrätty. Sanottu koskee pääsääntönä kaikkia muita työaikamuotoja paitsi keskeytymätöntä vuorotyötä sekä jatkuvaa 1- ja 2-vuorotyötä. Määräyksen tarkoittamana säännöllisenä viikottaisena työaikana on pidettävä kulloinkin kyseessä olevaa työvuorojärjestelmän mukaista työaikaa, joka esim. jatkuvissa työaikamuodoissa saattaa eräillä viikoilla olla yli 40 tunnin pituinen ja puolestaan alittaa ko. tuntimäärän toisilla viikoilla.

Keskeytymättömän vuorotyön sekä jatkuvan 1- ja 2-vuorotyön osalta jakautuu viikkoylityön määräytyminen kolmeen päätapaukseen sen mukaan, 1) työskenteleekö työntekijä ainoastaan työvuorojärjestelmänsä mukaisen vapaavuorokauden aikana palaten sen jälkeen omaan vuoroonsa, 2) vaihtaako työntekijä vapaavuorokauden jälkeisinä työpäivinään työvuoroaan tai työaikamuotoaan työskennellen ennen seuraavaa vapaavuoroa vähintään yhden kokonaisen työvuoron jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä tai keskeytymättömässä vuorotyössä, tai 3) työntekijä siirtyy palkkakauden aikana joko vuorosta tai työaikamuodosta toiseen eli onko kysymyksessä työntekijän siirtymispalkkakausi.

Mikäli keskeytymättömässä vuorotyössä tai jatkuvassa 1- tai 2-vuorotyössä työskentelevä työntekijä joutuu työskentelemään työvuorojärjestelmänsä mukaisen vapaavuorokauden aikana palaten välittömästi tämän jälkeen omaan vuoroonsa katsotaan vapaavuorokauden aikana suoritettu työ viikottaiseksi ylityöksi. Vapaavuorokaudella tarkoitetaan tässä yhteydessä työvuorojen vaihteessa olevaa kokonaista vapaavuorokautta (klo 6.00:sta klo 6.00:een, tai päivätyössä klo 7.00:sta klo 7.00:ään). Muissa tapauksissa korvataan vuorojen vaihteessa annettava vapaa-aikana suoritettu ylityö normaaliin tapaan vuorokautisena ylityönä.

Mikäli vapaavuorokauden jälkeisenä työpäivänä työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu ja työntekijä työskentelee vähintään yhden kokonaisen työvuoron jatkuvasta 1- ja 2-vuorotyössä tai keskeytymättömässä vuorotyössä korvataan viidentenä peräkkäisenä päivänä suoritettu työ kuten viikottaisesta ylityöstä on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koska on työntekijöitä, joiden säännöllisen työajan tasoittuminen tuottaa vaikeuksia siitä syystä, ettei heillä ole etukäteen määriteltyä omaa työtuntijärjestelmää ja jotka jatkuvasti joutuvat siirtymään työaikamuodosta tai työvuorosta toiseen, on sopimuksessa muistutus 1. Tämän mukaisesti voidaan paikallisesti nimetä tietyt henkilöt sellaisiksi, joiden työaika edellämainitun mukaisesti ei tasoitu. Tällaisten henkilöiden osalta noudatetaan kaikkina palkkakausina edellämainittua 80 tai 82 tunnin sääntöä sen mukaan, työskentelevätkö he keskeytyvissä tai keskeytymättömissä työaikamuodoissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ylimääräiset lepopäivät

Jos työntekijälle hänen siirtyessään työvuorosta tai työaikamuodosta toiseen tulee ylimääräisiä lepopäiviä, on hänelle 17 §:n 12. kohdan mukaan varattava tilaisuus tehdä työtä normaalipalkalla niin, ettei hänen säännöllinen ansionsa alene. Lähtökohtana ko. määräystä tulkittaessa on pidettävä sen työvuorojärjestelmän mukaista työpäivien määrää, josta työntekijä on siirtynyt. Päivätyöntekijälle, joka syystä tai toisesta on joutunut työskentelemään ennen säännöllisen työaikansa alkua, on varattava tilaisuus suorittaa työvuorokauden vaihduttua myös säännöllinen työpäivänsä.

Korvaus viikottaisesta ylityöstä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Paperiliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen Oy Nokia Ab:n paperitehtaassa Nokialla oli vuoden 1977 aikana sovellettu työehtosopimuksen 17 §:ssä tarkoitettua niin sanottua viidennen päivän sääntöä ja ylimääräisiä lepopäiviä koskevia sopimusmääräyksiä virheellisesti. Muissa tehtaissa ei tällaista virheellistä käytäntöä ollut kantajan tietämän mukaan noudatettu. Myös Nokian paperitehtaassa oli tilanne sittemmin korjattu, mutta virheellisen tulkinnan soveltamisajalta oli työntekijöille kuitenkin jäänyt maksamattomia saatavia. Erimielisyydestä oli neuvoteltu sopimusosapuolten kesken sekä paikallisella tasolla että liittojen välillä pääsemättä kuitenkaan asiasta yksimielisyyteen.

Työehtosopimuksen 17 §:n 2 kohdan muistutuksessa 1 tarkoitettu hyppyheikki oli työntekijä, jolla oli määrätty henkilökohtainen työaikamuoto, mutta jonka tehtävään kuului toisten työntekijöiden sairastuessa tai muusta sellaisesta syystä vaihtaa työaikamuotoa tarvittaessa hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Kanteen tarkoittamassa tapauksessa oli kyse paperitehtaan varaston turkinkuljettajista, mutta myös muiden työntekijäin kohdalta oli syntynyt vastaavia tilanteita.

Työehtosopimuksen 17 §:n 2 kohdassa mainittu niin sanottu ylimääräisten lepopäivien sääntö merkitsisi, että milloin työntekijälle on työaikajärjestelmän muutoksen johdosta muodostunut ylimääräisiä lepopäiviä, joiden aikana ei ole työvuoroa, niin työntekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä siten, ettei hänen säännöllinen ansionsa alene. Hänelle oli toisin sanoen tarjottava mahdollisuus tehdä työtä ylimääräisenä lepopäivänä tai hänelle oli suoritettava korvaus rahassa. Mikäli työntekijä ei halunnut tätä etua hyväksensä käyttää, ei hänellä ollut siihen velvollisuutta, mutta silloin hänen ansionsa muodostui vain tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien mukaiseksi.

Samassa sopimuskohdassa mainittu niin sanottu viidennen päivän sääntö tarkoitti, että jos kokonaan tai osittain vuorotyötä tekevän työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu kahden vapaapäivän välisenä aikana ja hän tuona samana aikana tekee vähintään viisi perättäistä työvuoroa, niin hänellä on oikeus saada sanottuna viidentenä päivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikkoylityöstä.

Nokian paperitehtaan varastossa oli sopimusta sovellettu virheellisesti siten, että päivä, jolta työntekijä oli saanut viidennen päivän säännön mukaisesti viikkoylityökorvauksen, oli vähennetty hänen palkkajaksonsa säännölliseen työaikaan kuuluvista työtunneista. Tällöin hänen palkkajaksoonsa kuuluvien tuntien määrä ei ollut täyttänyt vaadittuja 82 tuntia. Työnantaja oli vaatinut, että työntekijän olisi tultava työhön vielä saman palkkajakson lopussa olevana lauantaina, jotta hänen säännöllinen työaikansa tulisi täyteen. Perusteluna työnantaja oli käyttänyt väitettä, että palkkajakson alkupuolella ollut viidennen päivän säännön mukaan korvattu työpäivä oli katsottava työehtosopimuksen tarkoittamaksi ylimääräiseksi lepopäiväksi, joten sitä ei ollut otettava lukuun palkkakauden tuntimäärää laskettaessa.

Näillä perusteilla Paperiliitto on vaatinut vahvistettavaksi oikeaksi työehtosopimuksen 17 §:n 2 kohdan sen tulkinnan, jonka mukaan ylimääräisenä lepopäivänä ei voida pitää sellaista päivää, jonka aikana työntekijä on ollut työssä, vaikka tuo päivä olisi korvattu työntekijälle kuten viikoittainen ylityö niin sanotun viidennen päivän säännön nojalla, eikä sellaisena päivänä tehtyjä työtunteja siten tällä perusteella voida vähentää asianomaisen palkkakauden säännöllisen työajan tunneista.

Hyppyheikiksi nimetty työntekijä joutui jatkuvasti siirtymään työaikamuodosta tai työvuorosta toiseen työskennellessään sairastuneiden tai muusta syystä poissa olevien työntekijöiden tilalla. Tarpeen siirtymiseen määritti työnantaja tilauskannan ynnä muiden sellaisten seikkojen perusteella työnjohto-oikeutensa nojalla. Hyppyheikki siirtyi vuorosta ja työaikamuodosta toiseen, eikä hänellä välttämättä tarvinnut olla omaa työvuoroa tai työaikamuotoa, johon hän palaisi, jos muita töitä ei ollut. Tämän vuoksi ei hyppyheikin vapaapäivienkään suhteen ollut säännöllisyyttä. Eräissä yrityksissä oli hyppyheikeillä oma niin sanottu perussheema, mutta se ei ollut välttämätön. Työehtosopimuksessa ei ollut määräyksiä, jotka tukisivat Paperiliiton kannanottoja, eikä käytäntökään ollut Paperiliiton esittämän mukainen.

Työntekijäliittokin oli erimielisyyspöytäkirjassa ollut sitä mieltä, että korvattavia tunteja laskettaessa oli vähennettävä pois ne tunnit, jotka oli maksettu ylityönä jonkin ylityömääräyksen perusteella. Mikäli vähennyksen jälkeen työaika vielä ylitti 80/82 tuntia palkkakaudessa, korvattiin ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä oli sovittu. Työnantajapuolen käsityksen mukaan päinvastaisessa tapauksessa, että ylityönä maksettujen tuntien vähentämisen jälkeen säännöllisen työajan tuntien määrä jäi alle 80/82 tunnin palkkakaudessa, työntekijän oli vaadittaessa tehtävä palkkakauden tunnit täyteen. Mikäli työnantaja ei teettänyt työtä täyttä tuntimäärää palkkakaudessa, oli työntekijälle kuitenkin maksettava täysi kausipalkka. Mikäli taas työntekijä kieltäytyi tulemasta työhön kausipalkkaan kuuluvien 80/82 tunnin täyttämiseksi, saattoi työnantaja vähentää vastaavan määrän kausipalkasta.

Näillä perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Oy Nokia Ab on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa, että niin hyvin paikallinen erimielisyys kuin liittojen välinen neuvottelukin on koskenut työehtosopimuksen 17 §:n 2 kohdan muistutuksessa 1 tarkoitettua työntekijää eli niin sanottua hyppyheikkiä. Paperiliiton kanne on kuitenkin laadittu laajempaan muotoon eli koskemaan muitakin tapauksia, joissa viidennen päivän säännön soveltaminen työehtosopimuksen mukaan tulee kysymykseen. Kun tulkintakysymyksestä muulta kuin hyppyheikkiä koskevalta osalta ei ole neuvoteltu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla eikä kantajaliiton ole ilmoitettu edes pyytäneen tällaisia neuvotteluja työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin nojalla jättää kanteen muulta kuin hyppyheikkiä koskevalta osalta tutkimatta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen sen tutkitulta osalta enemmälti hyläten vahvistaa, ettei hyppyheikille ole luettava työehtosopimuksen 17 §:n 2 kohdassa tarkoitetuksi ylimääräiseksi lepopäiväksi sellaista päivää, jonka työ on viidennen päivän säännön mukaan luettu viikoittaiseksi ylityöksi. Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Hyppönen, Suominen ja P. Virtanen

Tuomio oli yksimielinen.