Labor union branch fined for strike participation in collective agreement wage provisions under Finnish labor law.
Legislator summary
AI generatedThe Finnish Labour Court dismissed the union's appeal, ordering the Turun metallityöväen Ammattiosasto to pay a fine and cover legal costs. The union's branch participated in a strike demanding higher overtime pay rates, which the employer argued violated the collective agreement's wage rules. Although the union claimed the dispute was resolved through direct negotiations, the court found no evidence of negligence in maintaining industrial peace. Consequently, the court ruled that the branch's involvement in the strike constituted a breach of its duty to uphold industrial peace.
Legislator headnote
AI generatedSection 1 of the Act on Industrial Peace; Section 8, 9 and 10 of the Act on Collective Agreements: A trade union branch is liable for a fine if its representative participates in a strike directed against wage provisions in a collective agreement, unless negligence in maintaining industrial peace is proven.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiehensä osallistumisesta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisyhdistysten kesken 30.1.1979 tehdyssä Ryhmään kuuluvia konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat
Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Perustuntipalkka
Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Aikapalkka
Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Suorituspalkka
Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).
Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.
Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohella:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 § A Työpalkat ja palkkaperusteet
Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan 85 p/h sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 1. helmikuuta 1979. Korotus sisältää 22 p/h erillisen lisän jonka maksaminen päättyy edellä mainittuna ajankohtana.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
B Aikapalkat
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.
Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.
C Suorituspalkat
Voimassaolevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.
D Palkkaperusteiden korotus
Todettiin, että ohjetuntipalkoissa suoritettu yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.
Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
G Laskentaohje
Palkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Turun metallityöväen Ammattiosaston pääluottamusmies, joka myös oli ammattiosaston puheenjohtaja, oli saanut tiedon häiriöstä sen alettua. Hän oli pyytänyt työnantajalta välittömästi neuvotteluja asian ratkaisemiseksi, ja käytyjen neuvottelujen seurauksena työhäiriön kesto oli rajoittunut yhteen päivään. Koska työhäiriön seuraukset oli kyetty eliminoimaan työpaikkakohtaisilla neuvotteluilla, ei ammattiosastojen toimikuntia ollut kutsuttu näin lyhyellä varoitusajalla kokoukseen. Käydyissä neuvotteluissa työnantajan taholta oli oltu valmiita myöntämään sovelletun jälkiprosentin määrän virheellisyys ja korottamaan sitä 40 %:iin. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston vastuunalaisia henkilöitä ei osallistunut työhäiriöön. Koska työhäiriön syynä oli ollut työnantajan virheellinen menettely ja ammattiosastojen vastaavien luottamushenkilöiden toimesta häiriö oli kyetty poistamaan, Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Valmet Oy:n Pansion telakan putkiosaston 27 työntekijää on ollut 1.8.1979 koko työpäivän lakossa. Lakon syynä on ollut työntekijäin vaatimus koeponnistustyöstä maksettavan jälkiprosentin korottamisesta, joka työnantajapuolen mielestä ei ole perustunut työehtosopimukseen, kun taas työntekijäpuoli on osaksi perustellut vaatimusta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksillä. Kummassakin tapauksessa lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Lakkoon on osallistunut Turun metallityöväen Ammattiosaston putkiosastolle asettama luottamusmies, jonka toiminnasta ammattiosasto vastaa. Ottaen huomioon ammattiosastojen edustajien muusta toiminnasta esitetyn selvityksen työtuomioistuin toisaalta katsoo näyttämättä jääneen, että ammattiosastot olisivat tämän asian yhteydessä muulla tavoin laiminlyöneet velvollisuuksiaan työrauhan ylläpitämisessä.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee kanteen enemmälti hyläten työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 800 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.
Tuomio oli yksimielinen.