Labor union branch fined for strike participation in collective agreement wage provisions under Finnish labor law.

Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiehensä osallistumisesta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 30.1.1979 tehdyssä Ryhmään kuuluvia konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohella:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § A Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan 85 p/h sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 1. helmikuuta 1979. Korotus sisältää 22 p/h erillisen lisän jonka maksaminen päättyy edellä mainittuna ajankohtana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

C Suorituspalkat

Voimassaolevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

D Palkkaperusteiden korotus

Todettiin, että ohjetuntipalkoissa suoritettu yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

G Laskentaohje

Palkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Turun metallityöväen Ammattiosaston pääluottamusmies, joka myös oli ammattiosaston puheenjohtaja, oli saanut tiedon häiriöstä sen alettua. Hän oli pyytänyt työnantajalta välittömästi neuvotteluja asian ratkaisemiseksi, ja käytyjen neuvottelujen seurauksena työhäiriön kesto oli rajoittunut yhteen päivään. Koska työhäiriön seuraukset oli kyetty eliminoimaan työpaikkakohtaisilla neuvotteluilla, ei ammattiosastojen toimikuntia ollut kutsuttu näin lyhyellä varoitusajalla kokoukseen. Käydyissä neuvotteluissa työnantajan taholta oli oltu valmiita myöntämään sovelletun jälkiprosentin määrän virheellisyys ja korottamaan sitä 40 %:iin. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston vastuunalaisia henkilöitä ei osallistunut työhäiriöön. Koska työhäiriön syynä oli ollut työnantajan virheellinen menettely ja ammattiosastojen vastaavien luottamushenkilöiden toimesta häiriö oli kyetty poistamaan, Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Valmet Oy:n Pansion telakan putkiosaston 27 työntekijää on ollut 1.8.1979 koko työpäivän lakossa. Lakon syynä on ollut työntekijäin vaatimus koeponnistustyöstä maksettavan jälkiprosentin korottamisesta, joka työnantajapuolen mielestä ei ole perustunut työehtosopimukseen, kun taas työntekijäpuoli on osaksi perustellut vaatimusta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksillä. Kummassakin tapauksessa lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Lakkoon on osallistunut Turun metallityöväen Ammattiosaston putkiosastolle asettama luottamusmies, jonka toiminnasta ammattiosasto vastaa. Ottaen huomioon ammattiosastojen edustajien muusta toiminnasta esitetyn selvityksen työtuomioistuin toisaalta katsoo näyttämättä jääneen, että ammattiosastot olisivat tämän asian yhteydessä muulla tavoin laiminlyöneet velvollisuuksiaan työrauhan ylläpitämisessä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee kanteen enemmälti hyläten työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.