Labor court dismisses strike claims against union for failing to monitor contract compliance regarding specific worker inclusion.

Työntekijät eivät olleet menetelleet vastoin työehtosopimukseen perustuvia velvollisuuksiaan pannessaan työsopimuksen syntymisen ehdoksi erään tietyn kirvesmiehen hyväksymisen sopimuskumppaniksi urakkatyösopimukseen työkunnan jäsenenä. Myöskään ammattiosasto ja työntekijäliitto eivät olleet syyllistyneet työehtosopimukseen perustuvien velvollisuuksien rikkomiseen vielä sillä perusteella, että niiden edustajat olivat kehottaneet työnantajaa solmimaan urakkatyösopimuksen työkunnan kanssa työntekijöiden haluamassa kokoonpanossa.

Työntekijäpuolen ilmoitus siitä, että työkunta voisi luopua siitä jäsenestään, jota työnantaja ei olisi tahtonut työkuntaan hyväksyä, jos tämä saisi tuntityötä yhtiön palveluksessa, ei urakkatyösopimusta koskeneiden neuvottelujen eri vaiheet huomioon ottaen muodostanut työtaistelutoimenpidettä.

Työnantajaliitto oli ilmoittanut työntekijäliitolle, että kaikki paikkakunnan työkunnat olivat kieltäytyneet tekemästä työsopimusta työmaan laudoitustyöstä, ellei edellä mainittua kirvesmiestä oteta työmaalle työhön. Työntekijäliitto ei ollut esittänyt mitään selvitystä siitä, että se olisi työnantajaliiton ilmoituksen jälkeenkään pyrkinyt edes selvittämään itselleen, olivatko liiton jäsenyhdistykset tai liittoon kuuluvat työntekijät toteuttaneet laudoitusurakkatyön saarron, saati sitten lopettamaan tällaisen toimenpiteen.

Ammattiosastoa ja aluejärjestöä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty ja työntekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 18.2.1979 solmitussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä toukokuun 15 päivänä 1946 allekirjoitettua yleissopimusta. (Yleissopimus on sivulla 57).

3 §

Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖNTEKOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

11 §

1. Työ suoritetaan joko urakkapalkalla, tuntipalkalla tai tuntipalkalla tuotantopalkkioineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

1. Urakkapalkat määräytyvät eri kalleusluokissa tähän sopimukseen liittyvien hinnoittelujen perusteella. Kaikki hinnoiteltu työ suoritetaan etupäässä urakkatyönä. Sellaisesta työstä, jota ei ole hinnoiteltu tässä sopimuksessa, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia. Tavoiteansio urakkatyössä pyritään saamaan sellaiseksi, että se eri ammateissa muodostuu noin 50 § asianomaisen ammattiryhmän perustuntipalkkaa ammattitaitolisineen korkeammaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatetussa keskusjärjestöjen välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa sanotaan muun ohella:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Rakennusteollisuusliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liiton jäsen Rakennusliike Heikki Tolppanen Ky oli rakentamassa teletaloa Kajaanin kaupunkiin. Rakennustyöt oli aloitettu vuoden 1979 tammikuun puolessa välissä, ja helmikuun alussa työnantaja oli ryhtynyt neuvottelemaan kajaanilaisten kirvesmiestyökuntien kanssa teletalon laudoitusta koskevasta urakkatyösopimuksesta. Sopimuksen ehdoista oli päästykin yhteisymmärrykseen erään yhtiössä jo työssä olevan kirvesmiehen työkunnan kanssa. Kun työsopimus oli ollut määrä allekirjoittaa 12.3.1979, oli työkunnan mainittu etumies kuitenkin esittänyt vaatimuksen, jonka mukaan eräs nimeltä mainittu kirvesmies oli otettava joko työkunnan jäseneksi tai ainakin tuntitöihin työmaalle. Kun työnantaja ei ollut suostunut tähän työehtosopimuksen vastaiseen vaatimukseen, ei etumies ollut allekirjoittanut urakkatyösopimusta.

Tämän lisäksi oli todettava, että ammattiosaston puheenjohtajana toimi aivan toinen henkilö kuin kanteessa mainittiin. Kanteessa puheenjohtajaksi mainittu henkilökään ei sitä paitsi ollut missään vaiheessa työnantajalle väittänyt, etteivätkö muut kajaanilaiset työkunnat tulisi työmaalle laudoitustyöhön, ellei työnantaja ottaisi usein mainittua kirvesmiestä työhön, mutta sen sijaan kyllä todennut työnantajalle, että hänen mielestään sanottu kirvesmies oli joutunut omaa syyttään työnantajan mustalle listalle, ja lisännyt, että työnantaja oli menetellyt väärin jättäessään allekirjoittamatta jo valmiiksi sovitun työsopimuksen, jossa eräänä työkunnan jäsenenä oli ollut edellä mainittu kirvesmies.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Rakennustyöläisten Kainuun Aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liiton osasto n:o 99 ovat olleet jutussa kuultavina.

Työnantajapuolelta on esitetty selvitystä siitä, että työkunta olisi ilmoittanut voivansa luopua siitä jäsenestään, jota työnantaja ei olisi tahtonut työkuntaan hyväksyä, jos tämä saisi tuntityötä yhtiön palveluksessa. Kun työehtosopimuksessa on määräys työnantajan oikeudesta ottaa työhön työntekijä, kohdistuu työtaistelutoimenpide, jolla pyritään painostamaan työnantajaa ottamaan työhön tietty työntekijä, tuollaiseen työehtosopimusmääräykseen. Urakkatyösopimusta koskeneiden neuvottelujen eri vaiheet huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo kuitenkin näyttämättä jääneen, että työkunnan ehkä antamaa edellä mainitun laatuista ilmoitusta voitaisiin tässä tapauksessa pitää työtaistelutoimenpiteenä tai muutoinkaan työehtosopimuksen vastaisena.

Nämä seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Rakennustyöläisten Liitto olisi asiassa täyttänyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden. Rakennustyöläisten Liiton mainitun menettelyn ja muun asiassa esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin toisaalta katsoo näyttämättä jääneen, että sen enempää Rakennustyöläisten Kainuun Aluejärjestö kuin myöskään Rakennustyöläisten Liiton osasto n:o 99 olisi saanut tietoonsa, että työnantajapuolella katsotaan laudoitusurakkatyön olevan mainittujen yhdistysten tai niiden jäsenten toimeenpanemassa saarrossa, joten perustetta katsoa mainittujen yhdistysten laiminlyöneen työehtosopimuslakiin perustuvia velvollisuuksia ei asiassa ole.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennustyöläisten Liiton maksamaan Suomen Rakennusteollisuusliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2 500 markkaa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Riski, Parkkinen, Hyppönen ja Lankinen,

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot.

Jäsen Lankinen, jonka mielipiteeseen jäsen Hyppönen yhtyi, lausui: Katson Rakennustyöläisten Liiton olleen perustellusti siinä käsityksessä, ettei laudoitusurakkasopimuksesta neuvoteltaessa ollut rikottu työehtosopimusta. Tämän vuoksi katson jääneen näyttämättä että Rakennustyöläisten Liitto olisi jättäessään ryhtymättä enempiin toimenpiteisiin laiminlyönyt sille kuuluvaa lakiin perustuvaa valvontavelvollisuuttaan. Tällä perusteella hylkään kanteen myös Rakennustyöläisten Liittoa vastaan ajettuna. Jutun laatuun katsoen tulen oikeudenkäyntikulujen osalta samaan lopputulokseen kuin enemmistö.