Labour court applies collective agreement to truck driver based on primary job duties and task nature.

Lausunnossa katsottu työehtosopimusosapuolten yhteisen kannan mukaisesti, että autonkuljettajan pääasiallinen työ oli laadultaan kuulunut linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen piiriin. Tästä seurasi, että jos työnantaja olisi ollut asianomaisen työantajaliiton jäsenenä työehtosopimuslain mukaan sidottu sekä yleissopimukseen että linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen, olisi työnantajan työehtosopimuslain 4 §:n nojalla tullut soveltaa työntekijään linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta.

Asianosaiset: Lausunto Jämsän kihlakunnanoikeudelle autonkuljettaja Timo Mäen ja Jämsänkosken Liikenne Oy:n välisessä työsuhdesaatavaa koskevassa jutussa

RATKAISU

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n (STK) ja toiselta puolen Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n (STL) välillä 22.3.1977 tehdyssä yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa:

-Konttori- ja toimistotyö yleensä kuten kirjanpitoon, sisäiseen tilientarkastukseen, kassanhoitoon, kirjeenvaihtoon, palkkojen ja kustannusten laskentaan myyntiin ja hankintaan liittyvään hinnoitteluun, tulostarkkailuun, tilastointiin tuotannon tarkkailuun sekä konttoripalveluun kuuluva työ;

-ATK-sovellutuksiin ja tietokoneiden käyttöön liittyvä työ kuten suunnittelu- ja ohjelmointityö sekä tietojen koneelliseen käsittelyyn kuuluva työ;

-markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö;

-varastonhoitotyö, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa varastontarkkailutyö, tavaroiden vastaanottoon ja lähetykseen sekä kuljetusten ja laivausten hoitoon kuuluva työ;

-henkilöstöhallintoon ja hallinnon kehittämiseen liittyvä työ;

-henkilöstöpalveluun liittyvät toimihenkilötehtävät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitun yleissopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Soveltamisala

A. Soveltamisalasta yleensä

Soveltamisala on tehtäväkohtainen. Yleissopimusta sovelletaan siten toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat yleissopimuksessa tarkoitettuihin.

Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä, kuuluuko henkilö toisen tai toisen sopimuksen piiriin.

Koska tehtävän luonteella on sopimusten soveltamisen kannalta ratkaiseva merkitys ei myöskään sillä seikalla, mitä ao. henkilön asemasta ja palkkausmuodosta on työhönoton yhteydessä sovittu, ole merkitystä.

Yleissopimuksen 1 §:n 1 momentissa määriteltyjä tehtäväalueita on täsmennetty 2 momentissa olevalla tehtävä- ja nimikeluettelolla. Soveltamisalaa koskevissa ongelmissa saa johdatusta myös yhteisestä tilastonimikkeistöstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D. Alarajanveto

Rajanveto työntekijäsopimuksiin saattaa myös tuottaa eräissä tapauksissa vaikeuksia. Tällöin on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin näkökohtiin:

a. Sillä seikalla, mihin ammattijärjestöön ao. henkilö kuuluu, ei saa olla merkitystä.

b. Sopimusten soveltamisalan kannalta ei asianomaisen henkilön palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä.

c. Arvioitaessa yleissopimuksen soveltuvuutta ao. henkilön pääasiallisiin tehtäviin on niitä verrattava myös toimihenkilönimikkeistön määräyksiin ja alan työntekijöitä koskeviin työehtosopimuksiin.

d. Väliaikaisia ratkaisuja on syytä pyrkiä välttämään.

e. Epäselvissä tapauksissa on syytä ottaa yhteyttä asianomaiseen liittoon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y:n välillä 10.5.1977 tehdyssä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa määrätään muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y:n jäsenyritysten linja-autohenkilökunnan työsuhteissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä olevan nojalla Mäki on pyytänyt yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle vuosilta 1975-1977 saamatta jääneitä korvauksia 48 221,01 markkaa 6 %:n korkoineen 31.12.1977 lukien.

Kantajan vaatimus oli täysin mahdoton, kun laskettiin hänen saamansa ja vaatimansa Palkat vuodelta 1977. Hänen vuosipalkakseen tulisi tällöin päivärahoineen noin 33 800 markkaa (maksettu) + noin 43 000 markkaa eli yhteensä 76 000 markkaa. Mahdottomalta tuntui myös ylityötuntien määrä; kantajan vaatimuksessahan ylityötunnit olisivat miltei 1 000 tuntia. Kun tähän vielä lisättiin vaaditut sunnuntai- ja vapaapäivätyötunnit, päädyttiin noin 1 700 ylityötuntiin vuodessa. Vaatimukset olivat syntyneet osaksi siitä, että kantaja oli laskenut työajaksi ns. palkattoman katkon. Lisäksi kun kantaja oli ajanut linjan, johon oli mennyt aikaa ainoastaan yksi tunti, kantaja oli merkinnyt laskelmiinsa 8 tuntia. Tällöin kantaja oli tehnyt mm. talonmiehen töitä, mistä korvaus oli sovittu erikseen.

Vastaajayhtiö on kuulustuttanut kihlakunnanoikeudessa kolmea todistajaa, joista ensimmäinen oli toiminut yhtiön pääluottamusmiehenä vuoden 1977 maaliskuusta lähtien. Todistajan käsityksen mukaan Mäki ei ollut hoitanut mitään vastaajan esittämän linjatarkastajan toimenkuvan mukaisista tehtävistä. Hän ei ollut tarkastanut linjoilla tienpäällä, ei ollut suorittanut rahastuksen tarkkailua koskaan todistajan ajamassa autossa eikä ollut suorittanut aikataulullista tarkkailua ainakaan näkyvästi. Mikäli tarkkailu oli ollut salaista, siitä todistajalla ei ollut tietoa. Mäki ei myöskään ollut tehnyt huomautuksia kuljettajien pukeutumisesta eikä ajoneuvojen siisteydestä, eikä näistä seikoista myöskään ollut tehty mitään raporttia. Mäen toimenkuva ei todistajan mukaan ollut poikennut muiden kuljettajien työstä.

Vastaajayhtiö on vielä kuulustuttanut todistajana yhtiön kassanhoitajaa, joka on kertonut Mäen tyytyneen normaaliin kuukausipalkkaansa, mutta tilausajojen ruokarahoista oli tullut kiistaa, joka kuitenkin oli selvitetty toimitusjohtajan välityksellä.

Vastaajayhtiö on lausunut edelleen, että linja-autonkuljettajillekin voitiin maksaa kuukausipalkkaa, mikäli se vastasi vähintään linja-autonkuljettajien työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa. Vastaajayhtiön konttorissa myös eräät tavalliset linja-autonkuljettajat olivat ottaneet puhelimitse vastaan tilausajopyyntöjä ja neuvotelleet niistä. Linjatarkastajaa ei välttämättä tarvittaisi linjaliikennettä harjoittavassa yhtiössä. Mäki oli selvästi ollut autonkuljettaja eikä ollut riittävää selvitystä siitä, että hän olisi suorittanut linjatarkastajan tehtäviä.

Kantaja on huomauttanut, että sillä oli käytännön kannalta vähäinen merkitys, kumpaa työehtosopimusta noudatettiin, mutta kantajan tekemältä työajalta oli palkka maksettava joka tapauksessa. Tässä jutussa ei ollut kysymys työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta. Vastaaja oli myöntänyt laiminlyöneensä pitää kirjaa kantajan ylityötunneista ja kuitenkin vastaaja oli kiistänyt kantajan oikeuden saada työstä korvausta. Kyseessä ei ollut työtuomioistuinasia, vaan juttu oli ratkaistavissa ilman lausuntojakin.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Työnantajain Keskusliitolle, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:lle, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle, Autoliikenteen Työnantajaliitolle sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Mainitut liitot ovat antaneet työtuomioistuimelle yhteisen lausunnon esittäen siinä seuraavaa:

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten mukaan sopimusta sovelletaan "linja-autohenkilökunnan työsuhteissa". Linja-autohenkilökuntaan kuuluviksi luetaan käytännössä kuljettajat, rahastajat ja autoemännät. Linja-auton kuljettajille kuuluvat tehtävät voivat eri yrityksissä poiketa huomattavastikin ja olla laajempia kuin mitä tehtävänimike suppeasti käsitettynä antaa aiheen olettaa. Käytännössä soveltamisalariitoja ei sopijaliittojen välillä ole esiintynyt.

Lausuntopyyntöön liittyvän kertoelman, erityisesti sen todistajalausuntojen perusteella näyttää siltä, että Mäki on toiminut pääasiallisesti kuljettajille kuuluvissa tehtävissä. Häntä on käytetty varsin paljon tilausajojen kuljettajana. Mäen tehtävään ei ole kuulunut esimiesasemaa, joka sitävastoin olennaisena osana kuuluu linjatarkastajan toimenkuvaan.

Edellämainituilla perusteilla lausumme kantanamme, että Mäen työsuhteessa on noudatettava Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välistä linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta.

Allekirjoittaneet liitot ovat lausunnosta yksimielisiä."

Kantaja on kuulustuttanut todistajana erään jyväskyläläisen pesäpalloseuran puheenjohtajaa, joka on kertonut soittaneensa seuran valmentajana ollessaan yhtiöön, jolloin Mäki oli vastannut puhelimeen ja todistaja oli sopinut hänen kanssaan seuran naisjoukkueen kuljetuksista vuoden aikana. Myös seuraavana vuonna oli Mäen kanssa sovittu samoista kuljetuksista kymmenen sarjaottelun osalta Todistaja ei tiennyt, kuka oli tarjoukset yhtiön puolesta laskenut mutta Mäki oli ne tehnyt puhelimessa muutaman päivän kuluttua yhteydenotosta.

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Työtuomioistuin viittaa puheena olevien työehtosopimusten osapuolten antamaan yhteiseen lausuntoon, jossa esitetystä yhteisestä tulkinnasta työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa, ja katsoo näin ollen lausuntonaan, että vaikka osa Mäen tehtävistä, kuten toimistotyö, olisikin kuulunut yleissopimuksessa tarkoitettuihin töihin, Mäen pääasiallinen työ eli koti- ja ulkomaisten tilausajojen suorittaminen sekä varakuljettajana toimiminen yhtiön kaikilla linjoilla on kysymyksessä olevana aikana laadultaan kuitenkin kuulunut linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksen piiriin. Tästä seuraa, että jos Jämsänkosken Liikenne Oy olisi ollut asianomaisen työnantajaliiton jäsenenä työehtosopimuslain mukaan sidottu sekä yleissopimukseen että linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen, yhtiön olisi työehtosopimuslain 4 §:n nojalla tullut soveltaa Mäkeen linja-autohenkilökunnan työehtosopimusta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, Pyrhönen, Tiitola, Lankinen ja Suominen.

Lausunto oli yksimielinen.