Union fined for striking to pressure employer on wage negotiations and violating work peace duties.

Korjauspajan työntekijöiden lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijöiden korjauspajan ammattityöntekijäin palkkojen tarkistusneuvotteluissa esittämiin vaatimuksiin.

Tuotanto-osastojen työhäiriöiden vuoksi työnantaja oli joutunut pysäyttämään eräitä koneita ja keskeyttämään palkanmaksun näillä työskennelleiltä työntekijöiltä, minkä johdosta osastojen muut työntekijät olivat olleet lakossa. Korjauspajan työntekijöiden sopiman ylityökiellon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa korjauspajan työntekijäin tuotantoosastoille siirtämistä koskevassa asiassa. Tuotanto-osastojen lakot ja korjauspajan ylityökielto olivat kohdistuneet työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin sopimusmääräyksiin.

Ammattiosaston ei ollut edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin ylityökiellon purkamiseksi ennen kuin työnantaja oli kieltoon viitaten kieltäytynyt paikallisista neuvotteluista. Myöskään lakkojen johdosta ei ammattiosaston ollut selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosasto, joka vastasi myös luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä 26.5.1977 solmitussa, 31.1.1979 saakka voimassa olleessa kumiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työhön ottaminen, irtisanominen ja järjestäytymisvapaus

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohdosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Työpalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkaperusteista on sovittu sopijaliittojen välisellä erillisellä pöytäkirjalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhteydessä on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkaperusteet

Korjauspajojen ammattityöntekijäin vähimmäispalkkojen määräytymisestä on sovittu erillisellä pöytäkirjalla. Sovittujen alimmaistuntipalkkojen mahdollisesti aiheuttamat korotukset toteutetaan samasta ajankohdasta lukien kuin työehtosopimuksen edellyttämät muut palkkojen korotukset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöiset määräykset on asianosaisliittojen välillä 7.2.1979 solmitussa kumiteollisuuden työehtosopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa.

Asianosaisliittojen välillä 7.2.1979 pidetystä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsentoiminimien korjauspajojen ammattityöntekijöiden palkkaperusteita koskevasta neuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Ryhmän kumiteollisuusjaostoa koskevan työehtosopimuksen 7 §:n 9. kohdan nojalla sovittiin korjauspajojen ammattityöntekijöiden vähimmäispalkoista seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Tämän pöytäkirjan 2 §:n tarkoittamien ammattityöntekijöiden palkkojen kehitystä verrataan vastaavien työntekijäryhmien palkkojen kehitykseen Suomen Työnantajain Yleisen. Ryhmän jäsentoiminimissä vuoden I ja III neljänneksen palkkatilastojen perusteella. Vertailu suoritetaan em. palkkatilastojen valmistuttua. Mikäli vertailua ei ole tilastoteknillisistä syistä mahdollista suorittaa tilastoneljännestä seuraavan vuosineljänneksen kuluessa suoritetaan vertailun mahdollisesti aiheuttamat tarkistukset takautuvasti em. määräajan viimeisestä päivästä lukien. Näiden määräaikaisvertailujen väliaikoina suoritetaan ennakoivasti perusteltuja yksilöllisiä tarkistuksia.

5 §

Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin Ryhmän kumiteollisuusjaostoa koskevalla työehtosopimuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöiset määräykset on ilmoitettu olleen vastaavassa, 26.5.1977 solmitun työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan nojalla laaditussa pöytäkirjassa.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Nokia Ab:n Nokian kumitehtaan korjauspajan noin 180 työntekijää oli tyytymättöminä työehtosopimuksen mukaisiin palkkoihin toimeenpannut työnseisauksen 5.10.1978 kello 12-16, 6.10.1978 kello 7-16, 19.2.1979 kello 12-16 ja 20.2.1979 kello 7-16. Näihin lakkoihin olivat myös osaston luottamusmiehet työvuorojensa puitteissa osallistuneet.

Tämän lisäksi oli korjauspajan työntekijöiden keskuudessa päätetty ylityökiellosta 19.2.1979 lukien. Kieltoon oli yhtynyt myös osaston luottamusmies. Ylityökiellon syynä oli ollut se, että korjauspajan työntekijöitä oli siirretty tuotantoosastoille. Tämä työtaistelutoimenpide oli kohdistunut työnantajan johto- ja valvontaoikeutta koskevan yleissopimuksen 5 §:n 2 kohdan määräykseen . Nokian Kumityöväen Ammattiosasto ei edellä kerrottujen painostustoimenpiteiden aikana ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. Päin vastoin osaston toimihenkilöt olivat itse osallistuneet lakkoihin, mistä osasto oli vastuussa samoin kuin ylityökieltoa koskevista päätöksistäkin. Tämän vuoksi kantajayhdistys on vaatinut, että ammattiosasto tuomittaisiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon ja korvaamaan kantajayhdistyksen oikeudenkäyntikulut.

Ammattiosasto ei ollut julistanut ylityökieltoa. Korjauspajan työntekijöiden palattua työhön pääluottamusmies oli 22.2.1979 työnantajan luvalla kutsunut kymmenen korjauspajan työntekijää kahdeksi tunniksi puheilleen. Tässä tilaisuudessa ei ylityökiellosta ollut tiedelty mitään. Puhuttelun seurauksena työt sen sijaan olivat siitä lähtien jatkuneet. Vasta 8.3.1979, jolloin pääluottamusmies oli sopinut neuvottelusta työnantajan kanssa, työsuhdeasiainhoitaja oli ilmoittanut hänelle, ettei neuvotteluista tule mitään, koska korjauspajalla on voimassa ylityökielto. Pääluottamusmies oli seuraavalla viikolla purkanut korjausmiesten keskuudessaan päättämän ylityökiellon ja neuvottelut työnantajan kanssa oli sitten käyty 13.3.1979. Työnseisaukset siis olivat tapahtuneet ammattiosaston luottamusmiesten tahdon vastaisesti, ja ammattiosasto oli tehnyt parhaansa tilanteen normalisoimiseksi.

Työtuomioistuin on asiassa kuullut myös Nokian Kumityöväen Ammattiosastoa.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Nokia Ab:n Nokian kumitehtaan korjauspajan noin 180 työntekijää on ollut lakossa 5.10.1978 kello 12-16 ja 6.10.1978 kello 7-16 sekä 19.2.1979 kello 12-16 ja 20.2.1979 kello 7-16 painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimuksiinsa syksyllä ja keväällä suoritetuissa korjauspajan ammattityöntekijäin palkkojen tarkistusneuvotteluissa. Näihin lakkoihin ovat osallistuneet osaston luottamusmiehet työvuorojensa puitteissa.

Kun rengastehtaan raskaiden renkaiden pintalinjan aluskumikalanterilta loppui 20.2.1979 kello 16 voiteluöljy, jonka lisääminen on säännönmukaisesti kuulunut lakossa olleille korjausmiehille, ja koneen työntekijät kieltäytyivät öljyä lisäämästä, on kone tuolloin työnantajan määräyksestä pysäytetty, jolloin sanotun koneen kuuden työntekijän lisäksi 34 muuta kalanteriosaston työntekijää on lopettanut työnsä ja ollut lakossa kello 16-22. Lakkoa on jatkanut 80 saman osaston työntekijää seuraavana päivänä kello 6-14.

Kun kalanteriosaston työhäiriön seurauksena komponentit ovat loppuneet kevyiden ja raskaiden renkaiden kokoonpano-osastojen eräiltä koneilta ja palkanmaksu näiden koneiden työntekijöiltä sen johdosta keskeytetty, ovat samojen osastojen muutkin työntekijät lopettaneet työnsä, jolloin lakossa on ollut kevyiden renkaiden kokoonpano osaston 32 työntekijää 21.2.1979 kello 10.30-14 ja raskaiden renkaiden kokoonpanoosaston 39 työntekijää samana päivänä kello 17-22.

Näihin lakkoihin ovat osallistuneet myös osastojen luottamusmiehet Lisäksi on korjauspajan työntekijäin keskuudessa vallinnut osaston työntekijäin sopima ylityökielto, joka on purettu 8.3.1979 ja jonka tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa korjauspajan työntekijäin tuotanto-osastoille siirtämistä koskevassa asiassa. Tuotanto-osastojen lakot ja korjauspajan ylityökielto ovat siten kohdistuneet työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin työehtosopimusmääräyksiin.

Ammattiosasto on vastuussa luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoihin. Ainakin korjauspajan luottamusmiehet ovat olleet selvillä korjauspajan ylityökiellosta, mutta ammattiosaston ei ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin ylityökiellon purkamiseksi ennen kuin työnantajapuoli on kieltoon viitaten kieltäytynyt paikallisista neuvotteluista 8.3.1979. Myöskään lakkojen osalta ammattiosaston ei ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Nokian Kumityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa ja korvaamaan kantajayhdistyksen oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, Parkkinen, Hyppönen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.