Dismissal of termination claim where employee's refusal to sign a new contract did not constitute resignation.

Kantaja oli työsuhteensa yhtiössä alkaessa työnjohtaja-asemassa. Työsuhteen jatkuessa kantaja oli katsonut edelleen olleensa työnjohtajana, mutta yhtiö katsonut hänen työsuhteen jatkuessa olleen paistajan asemassa. Kun hän oli kieltäytynyt yhtiön organisaatiouudistuksen yhteydessä allekirjoittamasta paistajan työtä koskevaa työsopimusta, oli työnantaja sanonut hänen työsuhteensa irti. Työnantaja oli esittänyt, että asianomaisella oli halutessaan tilaisuus jäädä edelleen yhtiön palvelukseen entisen palkkaeduin. Hän oli kuitenkin jäänyt pois työstä katsoen, ettei voinut jatkaa työsuhdetta työntekijäasemassa. Työntekijän ei katsottu kieltäytyessään allekirjoittamasta em. sopimusta itse irtisanoneen työsuhdettaan.

Erityisesti ottaen huomioon, että toimihenkilöliitto oli hyväksynyt työnantajan menettelyn, ei työnantajan katsottu rikkoneen työehtosopimusta tietensä, mistä jutussa, johon asianomaista työehtosopimukseen osallista työnantajayhdistystä ei ollut pyydetty haastettavaksi vastaajaksi, vain voi olla kysymys. Vahingonkorvausvaatimus hylätty.

Asianosaiset: Leipurimestari Toivo Jämsä Oy Sokle Ab

RATKAISU

Toiselta puolen Elintarvikealan Työnantajaliitto r.y:n ja Työehtoliitto r.y:n sekä toiselta puolen Teknisten Liitto r.y:n välillä 15.5.1977 tehdyssä leipomoissa työskenteleviä teknisiä toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

6 § Työsuhteen päättyminen

Ellei pidemmistä irtisanomisajoista ole sovittu noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja.

Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:

1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta ja 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 5 vuotta tai sitä kauemmin.

Irtisanoutumisaika on toimihenkilön irtisanoutuessa:

2 viikkoa jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin 1 vuoden ja 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut 1 vuoden tai kauemmin.

Irtisanominen on toimitettava todistettavasti.

Edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma johon teknisellä toimihenkilöllä lomakauden alkaessa on oikeus, mutta jota hän ei vielä ole pitänyt, luetaan työnantajan tai teknisen toimihenkilön niin halutessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsuhteen päättymiseen sovelletaan lisäksi, mitä liittojen välillä on sovittu 15.11.1973 tehdyssä irtisanomissuojasopimuksessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liiketyönantajain Keskusliitto r.y:n sekä Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n ja Teknisten Liiton kesken 15.11.1973 tehdyssä pöytäkirjassa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Osapuolet toteavat, että Liiketyönantajain Keskusliitto ja Teknisten Liitto ovat 26 päivänä syyskuuta 1966 allekirjoittaneet irtisanomissuojaa koskevan sopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan.

3 §

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kysymyksessä olevan sopimuksen ja pöytäkirjan periaatteita ja määräyksiä sovelletaan, sopimuksen 7 §:ää laajentaen, kaikissa niissä Liiketyönantajain Keskusliiton jäsenyrityksissä joissa Liiketyönantajain Keskusliitto, sen jäsenyhdistys tai yksityinen jäsen sekä Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton jäsenliitto tai sen jäsenyhdistys ovat tehneet yleisen tai paikallisen työehtosopimuksen tai sopimukseen osallisten suostumuksella yhtyneet siihen kirjallisesti.

4 §

Tämä pöytäkirja tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1973 ja on sillä sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liiketyönantajain Keskusliiton ja Teknisten Liiton kesken 26.9.1966 tehdyssä irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko yksityistä toimihenkilöä ilman asiallista perustetta. Irtisanomisen syy on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti välittömästi toimihenkilölle. Jos työnantaja Irtisanoo toimihenkilön ilman asiallista perustetta, hän on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen toimihenkilömäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia toimihenkilöstä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon toimihenkilön ansion menetys, työsuhteen kestoaika, toimihenkilön ikä, toimihenkilön mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, toimihenkilön itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Toivo Jämsä on vaatinut, että työtuomioistuin toteaisi Oy Sokle Ab:n Jämsän irtisanoessaan tietensä toimineen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti. Lisäksi Jämsä on vaatinut Oy Sokle Ab:n velvoittamista työehtosopimuslain 7 §:n 1 momentin nojalla suorittamaan hänelle irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena perusteettomasta irtisanomisesta huomioon ottaen, että Jämsä oli 8.10.1978 alkaen ollut työtön työnhakija ja että hänen työsuhteensa oli jatkunut yli kymmenen vuotta ja että hänen mahdollisuutensa saada uutta ammattitaitoaan vastaavaa työtä olivat vähäiset, 12 irtisanomista edeltäneen kalenterikuukauden palkkaa vastaavat 30 000 markkaa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että leipurimestari Toivo Jämsä on siirtynyt leipomotoiminnan lopettamisen johdosta Osuuskauppa Ympäristön palveluksesta 17.6.1974 lukien Oy Sokle Ab:n Kouvolan leipomon palvelukseen. Oy Sokle Ab:n palvelukseen Jämsä on tullut pakkaamon työnjohtajan tehtävään. Työsopimusta Jämsän ja Oy Sokle Ab:n kesken ei ole tehty kirjallisena. Osapuolet ovat Jämsän tehtäväkuvauksesta työsuhteen Oy Sokle Ab:ssä alkaessa likipitäen samaa mieltä eli katsovat, että Jämsä oli tuolloin työnjohtaja. Sen sijaan työsuhteen jatkuessa myöhemmin uunilla Jämsä katsoo olleensa edelleen työnjohtajana, mutta yhtiö katsoo Jämsän työsuhteen jatkuessa olleen paistajan asemassa.

Asiassa esitetty selvitys osoittaa Jämsän työsuhteen koko kestoajan olleen siinä käsityksessä, että hänen työnjohtajaasemansa säilyi huolimatta siirtymisestä pakkaamosta uunille, missä hän esitetyn selvityksen mukaan on tosiasiassa toiminutkin ammattityöntekijäin esimiehenä. Sen työsopimuksen allekirjoittaminen, jota hänelle 8.6.1978 tarjottiin, olisikin merkinnyt Jämsän siirtymistä pois työnjohtaja- ja toimihenkilöasemasta ja esimerkiksi toisen työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Näin ollen ei Jämsä työtuomioistuimen mielestä ole kieltäytyessään tuota sopimusta allekirjoittamasta itse irtisanonut työsuhdettaan.

Asiassa esitetty selvitys viittaa toisaalta siihen, että työnantaja on osaltaan pyrkinyt turvaamaan Jämsänkin etuja, mistä Jämsän terveydentilan huomioon ottaen on aiheutunut työnantajalle poikkeuksellista haittaa. Teknisten Liitto on puolestaan hyväksynyt yhtiön menettelyn. Erityisesti viimeksi mainitun seikan huomioon ottaen työtuomioistuin ei katso yhtiön irtisanoessaan Jämsän työsopimuksen rikkoneen työehtosopimusta tietensä, mistä tässä jutussa, johon asianomaista työehtosopimukseen osallista työnantajayhdistystä ei ole pyydetty haastettavaksi vastaajaksi, työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n 3 momentin mukaan vain voi olla kysymys. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Oy Sokle Ab kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Parkkinen, M. Virtanen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.