Legislator Case Law & Legislation
TT:1979-80 AI generated

Trade union branches fined for breaching peace obligation by allowing union members to participate in strikes against wage rules.

Case Number TT:1979-80
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labour Court ruled that two trade union branches must pay fines for violating their peace obligation during industrial action. The unions allowed their elected representatives and committee members to participate in strikes specifically targeting wage provisions in the collective agreement, despite their committees having urged employees to stop the strike. The court held that because the unions failed to take necessary steps to maintain peace, they were liable for damages and legal costs under the Collective Agreement Act.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreement Act; Trade union branches are liable for damages if they fail to take necessary steps to maintain peace when their representatives or committee members participate in strike actions against collective agreement wage provisions.

Keywords

AI generated
trade union liability peace obligation breach collective agreement strike industrial action fines union committee duty wage dispute resolution representative participation

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Collective Agreement Act
Section 8 of the Collective Agreement Act
Section 9 of the Collective Agreement Act
Section 10 of the Collective Agreement Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ammattiosastot vastasivat luottamusmiestensä ja toimikuntiensa jäsenten osallistumisesta työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosastojen ei ollut muutoinkaan selvitetty ryhtyneen niille kuuluviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, joskin kummankin ammattiosaston toimikunnan oli ilmoitettu kehottaneen työntekijöitä lopettamaan työtaistelunsa.

Kumpikin ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmät

Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liiton vastineen johdosta lausunut muun ohella, että työnantaja oli jo ennen työntekijäpuolen neuvotteluesityksen tuloa suorittanut henkilökohtaisia palkantarkistuksia. Ensimmäiset laajemmat tarkistukset oli suoritettu jo 26.3.1979. Työnantaja oli ilmoittanut, että suunnitelmaa jatkettaisiin. Metallityöväen Liiton väittämää sopimusta palkankorotuksista ei ollut tapahtunut. Käytännössä yrityksessä meneteltiin siten, että työnjohtajat tekivät esityksiä, jotka toteutettiin vähitellen. Työntekijät olivat saaneet jo 15.5.1979 informaatiota asiasta. Oli siis väärin väittää, että työnantaja ei olisi suorittanut sovittuja henkilökohtaisia palkankorotuksia edellytetyssä aikataulussa ja että olisi sovittu palkkavirheellisyyksien korjaamisesta. Palkkavirheellisyyksiä ei nimittäin ollut, ja korjaukset oli tehty eräiden vääristymien oikaisemiseksi henkilökohtaisissa palkoissa.

Metallityöväen Liitto on vielä lausunut, että ammattiosastojen toiminta työrauhan puolesta selvisi parhaiten kesäkuun 20 päivän tapahtumien yhteydessä, jolloin suurin osa työntekijöistä oli niiden ansiosta jäänyt työhön työpisteisiin, joissa häiriöitä ilmeni. Työhuonekunnan 3.4.1979 päivätyn esityksen perusteella olivat neuvottelut alkaneet noin viikon päästä. Neuvottelujen tuloksena oli sovittu, että ne palkat jotka olivat jääneet kuoppaan, korjattaisiin henkilökohtaisella palkankorotuksella. Kun tästä oli sovittu, työntekijät olivat esittäneet, että myös työntekijäin edustaja otettaisiin mukaan tarkistamaan korotustarpeita. Työnantaja ei ollut tähän suostunut. Suoritetut korotukset olivat keskittyneet korkeimpiin palkkaryhmiin. Häiriöt olivat syntyneet vastalauseena siitä syystä, ettei työnantaja ollut menetellyt sovituin tavoin.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ja Tampereen Metallialan Työntekijäin ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi että Oy Tampella Ab:n Tampereen tuotantolaitosten työntekijät ovat 25.5.-27.6.1979 toimeenpanneet kanteessa kerrotut työnseisaukset painostaakseen työnantajaa henkilökohtaisten palkankorotusten toteuttamista ja urakkapalkkausta koskevissa kysymyksissä. Työnseisaukset ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Työnseisauksiin ovat osallistuneet kanteessa mainitut Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston ja Tampereen Metallialan Työntekijäin ammattiosaston työpaikoille asettamat luottamusmiehet ja kanteessa samoin mainitut kummankin ammattiosaston toimikunnan jäsenet. Ammattiosastot vastaavat heidän toiminnastaan. Ammattiosastojen ei ole muutoinkaan selvitetty ryhtyneen niille kuuluviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, joskin kummankin ammattiosaston toimikunnan on ilmoitettu kehottaneen työntekijöitä lopettamaan työtaistelunsa. Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 6 500 markkaa ja Tampereen Metallialan Työntekijäin ammattiosaston 4 000 markkaa sekä kummankin ammattiosaston yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, Pyrhönen, Tiitola, Suominen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.