Legislator Case Law & Legislation
TT:1979-78 AI generated

Labor court orders union to pay fine for violating work peace duty by holding unauthorized meetings.

Case Number TT:1979-78
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ruled that the union must pay a compensation fine and cover legal costs for violating work peace obligations. Although the union could not prevent strikes caused by the employer's wage-cutting actions, it failed to stop unauthorized meetings exceeding meal times that appeared to pressure the employer on contract disputes. The court determined the union had a duty to ensure compliance with the collective agreement regardless of external provocations.

Legislator headnote

AI generated

Work Peace Act s. 4; Collective Agreement Act s. 3, 4: Unions must ensure members do not violate collective agreements or engage in strike actions, and failure to stop unauthorized meetings constitutes a breach of work peace duty.

Keywords

AI generated
work peace obligation union liability unauthorized meetings collective agreement breach compensation fine labor dispute employer pressure

Cited Legislation

AI generated
Work Peace Act s. 4
Collective Agreement Act s. 3
Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä ( kts. 30 § ).
Collective Agreement Act s. 4
Collective Agreement Act s. 9
Collective Agreement Act s. 10
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työntekijät olivat toimeenpanneet työnseisaukset painostaakseen työnantajaa hyväksymään urakkaerimielisyyksistä, urakkatai jälkihinnoista taikka urakka-ajasta käydyissä neuvotteluissa esittämiään vaatimuksia. Ammattiosasto, joka vastasi toimihenkilöidensä osallistumisesta työtaisteluun, ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työnseisausten lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi tehtaalle.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijöiden pitämillä yli ruokatunnin päättymisajan venähtäneillä kokouksilla olisi ollut urakkaerimielisyyksiin liittyvää painostustarkoitusta. Ammattiosaston velvollisuutena olisi kuitenkin ollut huolehtia siitä, ettei työpaikalla toimeenpanna kokouksia noudattamatta työehtosopimuksen määräyksiä.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä voimassa olevassa konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä ( kts. 30 § ).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Valmet Oy:n Linnavuoren tehtailla olivat työntekijät olleet vuoden 1978 aikana lakossa osastoittain seuraavasti:

Moottorien kokoonpano- ja koekäyttöosastolla oli 15.8. ollut 46 työntekijää kahdeksan tuntia lakossa, 10.10. oli kahdeksan työntekijää ollut yli kaksi tuntia lakossa, 16.10. oli 14 työntekijää ollut 5-8 tuntia lakossa, 25.10. oli 48 työntekijää ollut 4 tuntia lakossa ja 31.10. oli 44 työntekijää ollut 7 tuntia lakossa. Näihin lakkoihin oli osallistunut osaston luottamusmies, jonka Metallityöväen Liiton jäsenyhdistys Linnavuoren metallityöväen ammattiosasto r.y. oli asettanut tehtäväänsä, ja 15.8. sekä 31.10. toimeenpantuihin lakkoihin yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen.

Dieselgeneraattoriosastolla oli 24.8. ollut 10 työntekijää 1,5 tuntia lakossa, 11.9. oli 18 työntekijää ollut 1,25 tuntia lakossa, 9.10. oli 19 työntekijää ollut 0,5 tuntia lakossa ja 31.10. oli 15 työntekijää ollut 1 tunnin lakossa.

Koneistusosastolla oli 11.9. ollut 17 työntekijää 6 tuntia lakossa, 12.9. oli 68 työntekijää ollut 6 tuntia lakossa ja 18 työntekijää 3 tuntia lakossa, 13.9. oli 66 työntekijää ollut 8 tuntia lakossa, 14.9. oli 62 työntekijää ollut 6 tuntia lakossa, 18.9. oli 50 työntekijää ollut 1,5 tuntia lakossa ja 10.10. oli 18 työntekijää ollut 2.25 tuntia lakossa. Syyskuun 12, 13 ja 14 päivänä toimeenpantuihin lakkoihin oli osallistunut ammattiosaston puheenjohtaja ja osaston luottamusmies.

Hammaspyöräosastolla ja karkaisimossa oli 11.9. ollut 14 työntekijää 6 tuntia lakossa, 3.10. oli 12 työntekijää ollut 6 tuntia lakossa, 4.10. oli 19 työntekijää ollut 2 tuntia lakossa ja 10.10. oli 14 työntekijää ollut 2,25 tuntia lakossa. Lakkoon 4.10. olivat osallistuneet osaston luottamusmies ja yksi ammattiosaston toimikunnan jäsen.

Raskaalla koneistusosastolla oli 10.10. ollut 2 työntekijää 2,25 tuntia lakossa ja 31.10. oli 11 työntekijää ollut 2 tuntia lakossa. Viimeksi mainittuun lakkoon oli osallistunut osaston luottamusmies.

Piensarjaosastolla oli 31.10. ollut 15 työntekijää 6 tuntia lakossa.

Kaikkien edellä mainittujen työtaistelujen syyksi oli ilmoitettu urakkaerimielisyydet, jotka olivat koskeneet urakkatai jälkihintoja taikka urakka-aikoja, joten työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Paikallinen ammattiosasto ei mainittujen lainvastaisten työtaistelutoimenpiteiden aikana ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. Päin vastoin osaston toimihenkilöt olivat itse osallistuneet työtaisteluihin mistä osasto myös oli vastuussa.

Edellä esitetyillä perusteilla kantajayhdistys on vaatinut, että Linnavuoren metallityöväen ammattiosasto tuomittaisiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon ja korvaamaan kantajayhdistyksen oikeudenkäyntikulut.

Hammaspyöräosastolla ja karkaisimossa työntekijät eivät olleet olleet lakossa 10.10. Erään hiojan urakkatyö oli keskeytynyt sen vuoksi, että työnjohto oli antanut hänelle kiireellisen lyhytaikaisen työn tehtäväksi. Tätä työtä ei ollut voinut urakoida. Noudatetun käytännön ja työehtosopimuksen mukaan työntekijöille olisi tullut maksaa 1,5 tunnin työstä keskituntiansion mukainen palkka. Osastoinsinööri oli kuitenkin tästä kieltäytynyt, minkä vuoksi työntekijät olivat ryhtyneet spontaaniin mielenosoituslakkoon 3. ja 4.10. Ottaen huomioon työnantajan omat toimenpiteet ammattiosasto ei ollut pystynyt estämään mielenosoitusten syntymistä.

Raskaalla koneistusosastolla työntekijät eivät olleet olleet lakossa 10.10. Osaston 11 työntekijää, jotka olivat olleet lakossa 31.10., työskentelivät samassa hallissa kokoonpanoja koekäyttöosaston työntekijöiden kanssa, joten lakon syykin oli sama kuin kokoonpano- ja koekäyttöosastolla.

Kaikki syntyneet lakot olivat olleet johdonmukaisia seurauksia työnantajan omista toimenpiteistä. Kahden osaston lyhytaikaiset mielenosoituslakot olivat johtuneet osastoinsinöörien kyvyttömyydestä hoitaa tehtäviään ja urakkariidoista johtuneet lakot työnantajan tietoisesta pyrkimyksestä alentaa työntekijöiden palkkoja. Tämä ei koskenut pelkästään koekäyttö- ja koneistusosastoa, vaan koko tehdasta. Tuotantopäällikkö oli nimittäin ilmoittanut kesälomien jälkeen 1978, että ansiotasoa oli pudotettava 10 %, missä työnantaja oli lähes onnistunutkin. Esimerkiksi urakkatyöntekijöiden ansiotaso oli alentunut syksyllä tapahtuneesta palkkojen yleiskorotuksesta huolimatta.

Edellä esitetyillä perusteilla vastaajaliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä perusteettomana ja kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajaliiton oikeudenkäyntikulut.

Asiasta työtuomioistuin on kuullut myös Linnavuoren metallityöväen ammattiosastoa.

Ammattiosasto, joka on vastuussa toimihenkilöittensä toimenpiteistä, ei ole ryhtynyt puolestaan toimenpiteisiin työnseisausten lopettamiseksi ja työrauhan palauttamiseksi tehtaalle.

Sen sijaan työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että dieselgeneraattoriosastolla 11.9., 9.10. ja 31.10. työntekijäin ruokatunnilla aloittamien standardiaikajärjestelmää koskevien informaatiokokousten venähtämisellä yli ruokatunnin päättymisajan olisi ollut urakkaerimielisyyksiin liittyvää painostustarkoitusta. Ammattiosaston velvollisuutena olisi kuitenkin ollut huolehtia siitä, etteivät sen toimihenkilöt ja jäsenet toimeenpane työpaikalla kokouksia noudattamatta työehtosopimuksen määräyksiä tällaisista kokouksista.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Linnavuoren metallityöväen ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkona Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 4 000 markkaa ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, Parkkinen, M. Virtanen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.