Labor court dismissed union claim that Christmas Sunday 1977 was a holiday requiring overtime pay under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that December 31, 1977, was a holiday requiring overtime compensation. The union argued the collective agreement's holiday rules should apply, but the court found the specific week in question was a Christmas week, not a New Year's week. Consequently, the court ruled that the Saturday was a workday and no overtime pay was due.
Legislator headnote
AI generatedSection 6 of the shoe and leather industry collective agreement; Section 1 of the 1970 central organizations' agreement on holiday week arrangements: The court held that the Saturday of the week containing Christmas Sunday is a workday unless specifically designated as a holiday, and overtime pay is not required for work performed on such days.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kun korotettua palkkaa oli työehtosopimusmääräysten perusteella maksettava vapaapäiviksi sovittuina päivinä tehdystä työstä ja kun työehtosopimuksen oikean tulkinnan mukaan lauantain joulukuun 31 päivän 1977 ei pitänyt olla vapaapäivä, ei tuolloin suoritetusta työstä ollut tarvinnut maksaa korvausta kuten viikkoylityöstä.
Asianosaiset: Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y. Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Nahkateollisuuden Työnantajaliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 28.4.1977 solmitussa kenkä ja nahkateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
6 § Työaika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia, lukuunottamatta pääsiäislauantaita ja juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotantoteknilliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä suoritetusta työstä maksetaan korvaus kuten viikottaisesta ylityöstä on sovittu. Itsenäisyyspäiväviikon, vapunpäiväviikon ja uudenvuodenviikon lauantait ovat vapaapäiviä. Näinä päivinä suoritetusta työstä maksetaan korvaus kuten viikkoylityöstä on sovittu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11. Työviikko lasketaan alkavan yksi- ja kaksivuorotyössä maanantaina aamuvuoron alkamisajasta ja kolmivuorotyössä sunnuntaina yövuoron alkamisajasta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n sekä kummallakin puolella eräiden muiden järjestöjen kesken laaditussa pöytäkirjassa arkipyhäviikkojen työajan järjestelyä koskevasta 8.12.1970 pidetystä neuvottelusta sanotaan muun muassa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Arkipyhäviikkojen työajan järjestely
Edellä mainittujen keskusliittojen välillä vuonna 1965 solmittujen työaikasopimusten täydennykseksi ovat keskusliitot sopineet seuraavasta arkipyhäviikkoja koskevasta järjestelystä:
1. Lopullinen järjestely
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
B. Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai on vapaapäivä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
C. Pääsiäisen ja joulun jälkeiset lauantait säilyvät entiseen tapaan työpäivinä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sanottuun 8.12.1970 tehtyyn pöytäkirjaan liittyvässä soveltamisohjeessa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sopiessaan arkipyhäviikkojen työajan järjestelystä 8.12.1970 allekirjoitetussa pöytäkirjassa mainitulla tavalla keskusliitot ovat lähteneet siitä, että
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2. Uudenvuodenpäivää, vapunpäivää ja itsenäisyyspäivää ei voida vastaavalla tavalla siirtää viikonlopun yhteyteen, vaan näillä viikoilla lauantait tulevat asteittain vapaapäiviksi, ja
3. pääsiäisen ja joulun yhteydessä on aina vähintään kolme vapaapäivää, joten työskentely seuraavana lauantaina on perusteltua huomioon ottaen Suomen kansainvälisesti katsoen runsaat arkipyhät sekä edeltäneen pitkän vapauden.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pöytäkirja on luonteeltaan täydennys vuonna 1965 tehtyihin työaikasopimuksiin. Se liittyy nimenomaan niiden sopimusten arkipyhäviikkoja koskevaan kohtaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että vuoden 1977 viimeisen viikon viimeinen päivä sunnuntai oli uudenvuodenpäivä ja kysymyksessä oleva viikko 52 siten uudenvuodenviikko. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oli Kenkäteollisuuden ja Nahkateollisuuden Työnantajaliitoille 16.12.1977 lähetetyllä kirjeellä kiinnittänyt työnantajaliittojen huomiota asiaan. Tästä huolimatta oli useilla työpaikoilla kuitenkin teetetty työtä sanottuna uudenvuodenviikon lauantaina ilman viikkoylityökorvausta vastaavaa korvausta. Kun asiasta oli uudestaan huomautettu työnantajaliitoille, olivat nämä 1.3.1978 päivätyllä kirjeellä ilmoittaneet kantanaan, että kyseinen lauantai oli keskusliittojen välillä nimenomaan todettu työpäiväksi.
Mikäli lähdettäisiin siitä, että uudenvuodenviikko ei voisi olla sellainen viikko, jolloin uudenvuodenpäivä sattuu viikon viimeiseksi päiväksi, ei vuosien 1977-78 vaihteessa olisi ollut lainkaan uudenvuodenviikkoa, koska uudenvuodenpäivän jälkeinen viikko oli ollut jo loppiaisviikko. Työtuomioistuimen ratkaisun 113/77 kohteena olleeseen Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton sopimukseen nähden oli edelleen mainittava edellä todetun kenkä- ja nahkateollisuuden sopimuksen erityislaatuisuuden ohella se, että teollisuustoimihenkilöiden yleissopimuksen soveltamisohjeessa oli nimenomaisesti lueteltu nelipäiväiset arkipyhäviikot eikä joulun jälkeinen viikko 1977 ollut tässä luettelossa. Riidanalaisen sopimustekstin oli vuonna 1972 sitä paitsi laatinut työnantajapuoli ja sitä oli, mikäli teksti katsottaisiin tulkinnanvaraiseksi, siis tulkittava laatijan vahingoksi.
Näillä perusteilla Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimuksen 6 §:n 7 kohdan 2. kappaleen oikean tulkinnan mukaan uudenvuodenviikon lauantain 31.12.1977 olisi pitänyt olla vapaapäivä ja että tuolloin suoritetusta työstä olisi siten pitänyt maksaa korvaus kuten viikkoylityöstä.
Edellä mainittua työaikasopimusta oli täydennetty vuonna 1970 keskusjärjestöjen välisellä sopimuksella arkipyhäviikkojen työajan järjestelystä. Tällä sopimuksella oli sovittu uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantait vapaapäiviksi niissä töissä joissa työaika muutoinkin oli järjestetty kiintein lauantaiksi osuvin vapaapäivin. Lisäksi oli todettu pääsiäisen ja joulun jälkeisten lauantaiden säilyvän entiseen tapaan työpäivinä. Vuoden 1965 työaikasopimuksesta poiketen ei arkipyhäviikkojen työajan järjestelyä koskevaan sopimukseen ollut sisältynyt tuotantoteknillisiä syitä koskevaa erityislausumaa. Tämän keskusjärjestöjen välisen sopimuksen sisällön kirjaamisessa työehtosopimuksiin oli syntynyt kirjavuutta sen vuoksi, ettei kirjaamisessa ollut käytetty mitään mallitekstiä. Sopimuksen porrastetusta aikataulusta oli johtunut, että myös työaikapykälän kirjaamisajankohta oli vaihdellut eri työehtosopimuksissa.
Jutussa mainitussa työtuomioistuimen tuomiossa oli todettu, että arkipyhäviikkojen työaikaa koskevan sopimuksen mukaan oli riidatonta, että uudenvuodenpäiväviikon lauantailla ei tarkoitettu milloinkaan uudenvuodenaattoa. Edelleen siinä oli todettu, ettei sunnuntaiksi sattuvaa uudenvuodenpäivää voida sopimusten mielessä pitää arkipyhänä, vaan se arkipyhä, jonka johdosta uudenvuodenaatto vuonna 1977 muodostui arkipyhäviikon lauantaiksi, oli tapaninpäivä eikä uudenvuodenpäivä. Kun koko työmarkkinakentässä oli varsin yksiselitteisesti katsottu, että joulun jälkeinen lauantai vuonna 1977 oli työpäivä, oli kanne täysin perusteeton. Näillä syillä Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto ja Nahkateollisuuden Työnantajaliitto ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa määräyksen siitä, että itsenäisyyspäiväviikon lauantai on vapaapäivä, tulleen kenkä- ja nahkateollisuuden työehtosopimuksiin vuonna 1971. Vapunpäiväviikon ja uudenvuodenviikon lauantaita koskevaksi määräys on laajennettu vuonna 1972. Näiltä osin määräyksellä on - myös toteuttamisaikataulun osalta - toteutettu keskusjärjestöjen vuonna 1970 tekemä sopimus arkipyhäviikkojen työajan järjestelystä. Vuoden 1972 työehtosopimuksissa sopimuskohtaa on lisäksi täydennetty määräyksellä 50 %:lla korotetun palkan maksamisesta mainittuina päivinä suoritetusta työstä.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Tiitola, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.