Labour union fined for repeated strikes violating collective agreement peace obligations despite prior penalties.

Tehtaan eri osastoilla toimeenpannut lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun samoin kuin siitä, että se ei ollut kahdesta sille tuomitusta hyvityssakosta huolimatta ammattiosaston puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen työhäiriöiden toistumiseen nähden riittämättömiä toimenpiteitä lukuun ottamatta edelleenkään ryhtynyt tarpeeksi tehokkaisiin toimenpiteisiin työnseisausten jatkumisen estämiseksi, niiden rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa 29.4.1977 solmitussa konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa ja sen korvanneessa 30.1.1979 solmitussa uudessa voimassaolevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat samansisältöiset määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset työnantajat tai työntekijät joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus annetaan ennen tutkimisen aloittamista hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta. Niillä työpaikoilla, joilla töiden hinnoittelu perustuu tarkkoihin työntutkimuksiin, joiden tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti todenneet ja hyväksyneet, sovitaan paikallisesti erillisten suurentavien välikertoimien käytöstä tutkituissa töissä.

Mom. 2. Silloin, kun työnmittauksen tuloksia käytetään suorituspalkkauksen hinnoittelun perusteena, on yksikköhinnan perustaksi tulevan työn aika-arvon eli työarvon vastattava työpaikan todellisia työolosuhteita.

Mom. 3. Osastoilla, joissa työt hinnoitellaan yleensä työntutkimusten pohjalta, on työntekijöillä oikeus ehdottaa, että tietystä työstä suoritetaan työntutkimus siinä laajuudessa kuin se on tarpeen ko. työn hinnoittelun saattamiseksi työnmittaukseen pohjautuvaksi. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tarvittava tutkimus suoritettava ilman tarpeetonta viivytystä.

Jos on syntynyt erimielisyyttä työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta ja tämän vuoksi työstä suoritetaan tarkistustutkimus, on luottamusmiehelle annettava mahdollisuus työpaikalla tutustua tarkistustutkimukseen yksityiskohtaiseen suoritustapaan ja tuloksiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V ERINÄISET KORVAUKSET

16 § Työskentely tehdasalueen ulkopuolella

Mom. 1. Yleisiä määräyksiä. Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksessä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimusten osana noudatetussa keskusjärjestöjen välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metallityöväen Liitto on vielä huomauttanut, että kanteessa oli työnseisausten kohdistuminen ilmoitettu pääosiltaan virheellisesti. Edellä mainittujen poikkeusten ohella olivat ainoastaan koneistusosaston työnseisaukset 23. ja 25.1. kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Nämäkin seisaukset olivat olleet lyhytaikaisia ja niihin oli osallistunut vain vähäinen työntekijämäärä, minkä vuoksi niiden painostusmerkitys oli vähäinen. Kummassakin tapauksessa oli työnseisaus toteutettu työpaikkakokouksena, jossa oli käsitelty urakkaerimielisyyksiä. Jälkimmäinen oli sijoittunut vuorojen vaihtoon, mistä oli johtunut seisauksen eri pituinen kesto eri työntekijöille. Puuosaston ja verhoomon työnseisaus 1.2.1979 oli muodollisesti kohdistunut työnantajan työnjohto-oikeuteen, kun työnseisauksella oli ilmaistu työntekijöiden olevan eri mieltä eräistä siirroista ja lomautuksista. Työntekijöiden esityksen perusteella lomautus olisi voitu välttää.

Näillä syillä Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä perusteettomana.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosasto r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Edellä työtaistelutoimenpiteiksi katsottuihin työnseisauksiin on osallistunut eri vaiheissa 11 luottamusmiestä, joista useimmat ainakin kahtena eri päivänä. Ammattiosasto vastaa tästä samoin kuin siitä, että se ei ole kahdesta aikaisemmin sille tuomitusta hyvityssakosta huolimatta ammattiosaston puheenjohtajan ja pääluottamusmiehen vastineessa mainittuja työhäiriöiden toistumiseen nähden riittämättömiä toimenpiteitä lukuun ottamatta edelleenkään ryhtynyt tarpeeksi tehokkaisiin toimenpiteisiin työnseisausten jatkumisen estämiseksi, niiden rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen sen tutkitulta osalta enemmälti, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosasto r.y:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: V. Hämäläinen, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.