Labor union fined for participating in strikes targeting collective agreement wage and safety clauses.

Toimeenpannut lakot ja kieltäytyminen lähtemästä matka-asennustöihin olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä ainakin työehtosopimuksen palkkaus- ja työsuojelumääräyksiin. Lakkoihin olivat osallistuneet eri työosastojen luottamusmiehet, eikä ammattiosaston ollut muutoinkaan edes väitetty ryhtyneen asianmukaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa 29.4.1977 solmitussa konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI TYÖTURVALLISUUS

19 § Työturvallisuus

Mom. 1. Työnantajan on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä on tarpeen työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.

Työntekijän on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin noudatettava mitä hänen velvollisuudekseen lain tai työehtosopimuksen nojalla on määrätty ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveyden haitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tarpeellista varovaisuutta.

Kun työntekijä kokemuksensa perusteella havaitsee, että hänelle osoitetun työn suorittamiseen tai jatkamiseen sisältyy ilmeinen vaara terveydelle tai turvallisuudelle, hänen on välittömästi ilmoitettava tästä työnantajalle sekä työsuojeluasiamiehelle tai luottamusmiehelle. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai, milloin tämä ei ole välittömästi mahdollista, erityisiin suojatoimenpiteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Keskusjärjestöjen välillä 12.2.1976 allekirjoitettu työsuojelusopimus sekä 26.3.1971 allekirjoitettu sopimus työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä sitovat tämän työehtosopimuksen osana sopimuspuolia ja niiden jäseniä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi.

Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöiset määräykset on myös edellä mainitun työehtosopimuksen korvanneessa 31.1.1979 solmitussa voimassa olevassa työehtosopimuksessa.

Näiden työtaistelutoimenpiteiden ohessa olivat vielä lisäksi kokoonpanon noin 100 urakkatyöntekijää, näiden joukossa kaksi luottamusmiestä, tehneet 15.5.1979 lukien omavaltaisesti kuuden tunnin työpäivää 29.5.1979 asti, kunnes pääkäsittelypäivänä 30.5.1979 kaikki kyseiset työntekijät olivat poistuneet kello 12 kokonaan työstä. 24.5.1979 olivat telahallin 90 työntekijää olleet lakossa ja vielä seuraavana päivänä oli tehty kahta vuoroa kolmen vuoron sijasta. Vielä olivat maalaus-, diesel- ja kokoonpano-osastojen työntekijät 25.5.1979 alkaen kieltäytyneet lähtemästä matka-asennustöihin tarkoituksenaan tukea heidän aiemmin esittämäänsä 19 kohdan pääasiassa palkkakysymyksiä käsittelevää vaatimuslistaa.

Kaikkien mainittujen työtaistelutoimenpiteiden syynä olivat olleet urakkaerimielisyydet siten, että erimielisyyden aiheena olivat olleet urakka- tai jälkihintaerimielisyydet sekä annettuja urakkaetuja koskevat erimielisyydet. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, lukuun ottamatta työnseisausta 1.2.1978, joka oli lisäksi kohdistunut työehtosopimuksen työturvallisuutta koskeviin määräyksiin, sikäli kuin työnseisauksen tarkoituksena oli ollut mielenosoitus työnantajan tekemiä työturvallisuutta koskevia ratkaisuja kohtaan.

Valmetin metallityöväen ammattiosasto n:o 74 ei edellä kerrottujen työehtosopimukseen kohdistuneiden lainvastaisten työtaistelutoimenpiteiden aikana ollut ryhtynyt mihinkään aktiivisiin toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai niiden lopettamiseksi. Päinvastoin osaston toimihenkilöt olivat itse osallistuneet työtaisteluihin, joista osasto siten oli vastuussa.

Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Valmetin metallityöväen ammattiosasto tuomittaisiin työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

Näillä syillä Metallityöväen Liitto on pyytänyt, että työnseisausten syyt huomioon ottaen ammattiosasto jätettäisiin kohtuuden mukaan vaadittuun hyvityssakkoon tuomitsematta.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Valmetin metallityöväen ammattiosasto r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Valmetin metallityöväen ammattiosasto n:o 74:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Pyrhönen, Parkkinen, M. Virtanen Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.