TT:1979-69 · Työtuomioistuin

Yhtiön makeis- ja keksitehtaalla työntekijöiden työaikoja oli muutettu siten, että maanantaiksi sattunut itsenäisyyspäivän aatto oli tehty sisään makeistehtaalla 29.10. ja keksitehtaalla osittain 22.10. ja osittain 29.10. Sisäänteko keksitehtaalla oli työnantajapuolen mielestä perustunut sopimukseen, kun taas työntekijäpuolen mielestä tällaista sopimusta ei ollut syntynyt. Makeistehtaalla sisäänteko oli riidattomasti perustunut sopimukseen.

Se peruste, että työnantajan ja työntekijän kesken työajasta sopien voitaisiin poiketa työehtosopimuksen mukaisista tasoittumisjaksojen enimmäispituuksista, oli mahdoton. Menettelyä, jota oli käytetty työntekijäin suostumuksen hankkimiseksi sisäänteolle, ei voitu pitää keskusjärjestöjen tekemän työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen tarkoittamana sopimisena.

Työnantajalla ei ollut ollut oikeutta määrätä sisääntekopäiväksi sanottuja päiviä.

22.10. ja 29.10. tehty työ kanteessa kerrotussa tilanteessa oli ollut viikoittaista ylityötä niiden työntekijöiden osalta, joiden säännöllinen viikoittainen työaika oli samalla viikolla täyttynyt jo sitä ennen.

Kysymys myös työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Asianosaiset: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. ja Oy Karl Fazer Ab

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 8.4.197631.1.1978 voimassa olleessa elintarvikealoja koskevassa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

IV TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Ylityökorvaukset

1. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan korotettua palkkaa työaikalain mukaan.

2. Viikottaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

15 § Työaika

1. Työaikaan nähden voimassaolevan lain säännöksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

3. Mikäli tuotantotaloudellisesti on tarpeen, voidaan edellisestä poiketen viikottainen säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa:

päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona, sekä keskeytymättömässä vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Em. työtuntijärjestelmää laadittaessa on neuvoteltava työpaikan ao. luottamusmiehen kanssa.

4. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja paikallisesti sovittavin vähintään 1 viikon ja enintään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin paikallisesti niin sovitaan, pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa ei kuitenkaan yövuorossa.

5. Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

6. Työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä (periodityö) säännöllinen työaika määräytyy lain 6 §:n 1 momentin mukaan.

7. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset ruokailuajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan sitä ennen pääluottamusmiehen kanssa.

8. Työviikko lasketaan alkavaksi maanantaina klo 00.

9. Ylläolevat työaikaa koskevat määräykset eivät estä lain sallimissa rajoissa poikkeamasta edellä määritellyistä säännöllisistä työajoista, jos siihen on tuotantoteknillisesti pakottavia syitä. Tällaisiksi syiksi on katsottava välttämättömien korjausten suorittaminen, ylivoimainen este sekä siihen verrattava syy.

10. Mikäli säännöllisestä työaikajärjestelystä poiketaan pysyväisluontoisesti, ilmoitetaan siitä asianomaiselle työntekijälle tai työntekijäryhmälle vähintään viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Ammattijärjestö r.y:n, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto r.y:n ja Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n 30.6.1965 tekemässä työajan lyhentämistä koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Lyhennysohjelman tultua loppuun suoritetuksi säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Mikäli säännöllinen viikkotyöaika määritellään keskimääräisesti on työehtosopimuksessa sovittava sen ajanjakson enimmäispituudesta, jonka kuluessa viikkotyöaika vuosilomia mukaan lukematta tasoittuu 40 tuntiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Sellaisella viikolla, jolle sattuu arkipyhä, ovat yleensä kaikki arkipäivät työpäiviä. Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät tuotantoteknilliset syyt muuta vaadi. Muiden arkipyhien aattojen pitämisestä vapaapäivinä voidaan sopia edellyttäen, että niiden säännöllinen työaika sijoitetaan työaikalain puitteissa muille työpäiville. Samoin edellytyksin voidaan sopia muunkin työpäivän pitämisestä tilapäisesti vapaapäivänä. Milloin vapaapäivänä pidettäväksi sovitun päivän työtunnit sijoitetaan muille päiville vuorokautista työaikaa pidentämällä on siitä sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Panimo- ja Virvoitusjuomateollisuuden Työnantajaliitto r.y:n sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton 27.2.1966 hyväksymässä sopimuspöytäkirjassa keskusliittojen allekirjoittaman työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen soveltamisesta sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Sovittiin, että säännöllisen työajan asteettainen lyhentäminen vuoteen 1970 mennessä toteutetaan noudattaen niitä periaatteita, jotka ilmenevät keskusliittojen STK:n ja SAK:n välillä kesäkuun 30. päivänä 1965 allekirjoitetusta työajan lyhentämistä koskevasta sopimuksesta (Liite 1).

Työaikaa asteittain lyhennettäessä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia työaikalain säännöksiä ja tämän sopimuspöytäkirjan määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Mikäli tuotantotaloudellisesti on tarpeen, voidaan edellisestä poiketen viikottainen säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa:

päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona;

keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona, sekä keskeytymättömässä vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Em. työtuntijärjestelmää laadittaessa on neuvoteltava työpaikan ao. luottamusmiehen kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §

Tämä sopimuspöytäkirja on voimassa työehtosopimuksena vuoteen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kuuden viikon pituinen viikoittaisen säännöllisen työajan tasoittumisajanjakso ei voinut alkaa ja päättyä kesken työviikon, koska työviikko työehtosopimuksen 15 §:n 8 kohdan mukaan laskettiin alkavaksi maanantaina klo 00. Näin ollen 29.10. suoritetun työn tasoittumisajanjakso olisi tullut sijoittaa ajalle 24.10.-4.12. Koska po. tapauksessa 29.10. tehty työ ei sijoittunut sellaiseen työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdassa tarkoitettuun tasoittumisajanjaksoon jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin, oli myös 29.10. tehtyjä 8 tuntia pidettävä viikoittaisena ylityönä niiden työntekijöiden osalta, joiden säännöllinen viikoittainen työaika oli sanotulla viikolla jo täyttynyt sitä ennen.

Sanotuilla perusteilla Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että 22.10. ja 29.10.1977 tehty työ on edellä selostetussa tapauksessa ollut viikoittaista ylityötä niiden työntekijöiden osalta, joiden säännöllinen viikoittainen työaika oli samalla viikolla täyttynyt jo sitä ennen. Lisäksi kantajaliitto on vaatinut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän velvoittamista maksamaan työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa rikkomisesta ja Oy Karl Fazer Ab:n velvoittamista maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n perusteella hyvityssakkoa.

Mikäli elintarvikealan työehtosopimuksen piirissä sisääntekotapauksia päädyttäisiin tulkitsemaan työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdan perusteella, oli työntekijäliiton kovin ehdottomasti ottama kanta lokakuun 29 päivän osalta vastoin sopimuksen sanamuotoa. Työehtosopimuksessa puhuttiin tasoittumisajanjaksosta "viikko"-käsittein. Tällä käsitteellä oli huomattava ero, kun sitä verrattiin kantajaliiton mainitsemaan "työviikko"-käsitteeseen, joksi kantajaliitto yritti muuttaa myös 15 §:n 3 kohdan "viikko"-käsitteen. Pysyminen työehtosopimuksen sanamuodossa tältä osin ei myöskään millään tavalla tehnyt tyhjäksi tasoittumisajanjakson tarkoitusta työntekijäin työaikasuojelun kannalta. Kun sopijapuolten alkuperäistä tarkoitusta ei siis ollut voitu selvittää, ei ollut mitään syytä tulkita työehtosopimusta vastoin sen selvää sanamuotoa. Työntekijäliiton tulkinta tältä osin oli ehdottoman virheellinen. Ryhmä oli kuitenkin liittoneuvotteluissa ollut valmis neuvottelemaan tästäkin kohdasta kompromissitulkinnan.

Sanotuilla perusteilla Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Oy Karl Fazer Ab on kanteeseen vastatessaan lausunut, että teollisuuden yleisin itsenäisyyspäivän aaton sisääntekopäivä 26.11.1977 ei ollut lainkaan sopinut yhtiön keksi- eikä makeistehtaan sisääntekopäiväksi. Keksitehtaan varastot olivat olleet kesän jäljiltä tyhjät eikä suurta osaa kaupan tilauksista ollut voitu toimittaa. Samanaikaisesti oli ollut saatava tulevan talven työllisyydelle tärkeä ulkomainen suuri keksitoimitus pysymään toimitusaikataulussaan. Tavoitteena oli siis ollut saada sisääntekopäivä mahdollisimman varhaiseksi, jotta olisi parannettu toimituskykyä heti ja työllisyystilannetta myöhemmin. Makeistehtaan osalta olivat joulutoimitukset olleet lokakuussa kiireisimmillään. Yhtiö olikin käyttänyt kaikki keksittävissä olevat keinot lomautusten välttämiseksi. Oli siis ollut luonnollista, että sisääntekopäivä pyrittiin saamaan mahdollisimman aikaiseksi.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi että Oy Karl Fazer Ab:n makeis- ja keksitehtailla työntekijöiden työaikoja on muutettu siten, että maanantaiksi sattunut itsenäisyyspäivän aatto 5.12.1977 on tehty sisään makeistehtaalla 29.10.1977 ja keksitehtaalla osittain 22.10. ja osittain 29.10.1977. Sisäänteko keksitehtaalla on työnantajapuolen mielestä perustunut sopimukseen, kun taas työntekijäpuolen mielestä tällaista sopimusta ei ole syntynyt. Makeistehtaalla sisäänteko on riidattomasti perustunut työnantajan määräykseen.

Sisäänteko 22.10.1977 on kiistatta jäänyt työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdan mukaisen enintään 6 viikon pituisen ajanjakson ulkopuolelle. Päivät 29.10. ja 5.12.1977 sen sijaan voidaan sijoittaa 6 viikon pituisen ajanjakson puitteisiin, jos tällainen ajanjakso voidaan erottaa työehtosopimuksen 15 §:n 8 kohdan mukaisten työviikkojen rajoista riippumatta Työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdassa on kuitenkin kysymys viikkotyöaikojen määrittelemisestä keskimääräisesti, eikä tällaista keskimääräistä viikkotyöaikaa voida työtuomioistuimen mielestä määritellä mielekkäästi muutoin kuin kokonaisin työviikoin. Työtuomioistuin pitääkin selvänä, ettei enintään 6 viikon pituista tasoittumisjaksoa työehtosopimuksen 15 §:n 3 kohdan mielessä voida työtuntijärjestelmässä määrätä niin, että se alkaa tai päättyy kesken työviikon. Oy Karl Fazer Ab:llä ei siten ole tämän sopimuskohdan perusteella ollut oikeutta määrätä sisääntekopäiväksi myöskään 29.10.1977.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta puheenjohtaja Kourilehto, Sarkko, Pyrhönen, Tiitola, M. Virtanen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.