Labor court dismissed union's claim that employer violated trust agreement by withholding wage data without specific dispute.

Pääluottamusmiehellä oli oikeus saada odotusajan palkkaa koskevien vaatimusten selvittämiseksi tiedot vain niiden työntekijöiden osalta, jotka olivat antaneet kysymyksessä olevan erimielisyyden tai epäselvyyden asianmukaisessa järjestyksessä pääluottamusmiehen selvitettäväksi. Kun jutussa ei kuitenkaan ollut esitetty perusteita sille, että pääluottamusmiehen olisi kysymyksessä olevassa yhtiössä voitu katsoa saaneen tuollaisen tehtävän, ei työnantaja kieltäytyessään tietojen antamisesta ollut menetellyt vastoin luottamusmiessopimusta.

Työnantajaa ja työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. ja Nilcon Oy

RATKAISU

Toiselta puolen Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n sekä toiselta puolen Rakennustyöläisten Liiton välillä 26.5.1977 solmitussa betonituotealan tehtaita ja elementtitehtaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus 2.4.1969

Luottamusmiessopimuksen allekirjoituspöytäkirja 2.4.1969

Luottamusmiessopimuksen 5 § 4-kohdan soveltamista koskeva pöytäkirja 26.1.1970

Pääluottamusmiehille annettavia lisätietoja koskeva sopimus

8.12.1970

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijäin välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiesten tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta ammattiosaston tai työntekijäin välillä.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

4. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot yrityksen työvoimasta sekä työntekijöiden ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai työehtojaan koskevaa asiaa selvitetyksi suoraan työnjohdon kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi työosastonsa luottamusmiehen ja työnjohdon välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

3. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Luottamusmiessopimuksen 5 §:n 4. kohdan soveltamistavasta sovitaan erikseen asiaa tutkivan toimikunnan työn valmistuttua.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimuksen 5 §:n 4. kohdan soveltamista koskevassa pöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä huhtikuun 2. päivänä 1969 solmitun luottamusmiessopimuksen 5 § 4. kohdan, jonka mukaan pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot yrityksen työvoimasta sekä työntekijöiden ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä, soveltamisesta sovittiin asiaa selvitelleen toimikunnan saatua työnsä päätökseen seuraavaa:

1 §

Pääluottamusmies on oikeutettu saamaan seuraavat tiedot työntekijäkunnan keskituntiansioista:

1. Keskituntiansio ilman erillisiä vuorotyö- ja olosuhdelisiä sekä sunnuntaityö- ja ylityökorotuksia

a) aikatyössä

b) urakkatyössä

c) tuotantopalkkiotyössä ja

d) palkkausmuodosta riippumatta.

Edellä kohdissa a-d, kuten myös jäljempänä mainittuja keskituntiansioita laskettaessa sisällytetään jaettaviin palkkasummiin ylityön perusosat sekä, mikäli työehtosopimuksissa on sovittu ns. erillistä prosenttisista tai pennimääräisistä lisistä (esim. vuoden 1969 16 pennin palkankorotus), myös mainitut lisät. Kaikkia keskituntiansioita laskettaessa sisällytetään ao. jakajaan kaikki vastaavat todelliset työtunnit, ylityötunnit mukaanluettuna.

2. Keskituntiansio erillisine vuorotyö- ja olosuhdelisineen, ilman sunnuntaityö- ja ylityökorotuksia.

3. Keskituntiansio erillisine vuorotyö- ja olosuhdelisineen ja sunnuntaityökorotuksineen, mutta ilman ylityökorotuksia.

4. Kokonaiskeskituntiansio, joka sisältää kaikki tehdyltä työajalta maksetut palkat, myös ylityökorotukset.

Edellä mainittuja keskituntiansioita laskettaessa otetaan huomioon vain ne työntekijät, jotka ao. alalla annettaessa STK:lle tai sen jäsenliitolle tietoja työntekijäpalkkatilastoa varten katsotaan täysin työkykyisiksi työntekijöiksi. Keskituntiansiot lasketaan erikseen mies- ja naistyöntekijäkunnasta.

Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskituntiansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 §

Jos aloilla, jotka ovat jo liittyneet tai myöhemmin liittyvät luottamusmiessopimukseen, ei ole oheisessa pöytäkirjassa edellytetyn sisältöistä keskituntiansiotilastoa, on pääluottamusmiehelle 5 § 4. kohdan mukaan alalla annettavista tiedoista sovittava erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääluottamusmiehille annettavia lisätietoja koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Sovittiin, että sen lisäksi mitä luottamusmiessopimuksessa tai sen 5 §:n 4. kohdan soveltamista koskevassa pöytäkirjassa on tietojen antamisesta pääluottamusmiehelle sovittu, on pääluottamusmiehellä oikeus saada kirjallisesti seuraavat yrityksen työntekijöitä koskevat tiedot:

1. Työntekijän suku- ja etunimet

2. Palvelukseentuloaika uusista työntekijöistä ja irtisanomis- ja lomauttamistapauksissa kaikista työntekijöistä

3. Organisatorinen osasto

4. Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

Edellä kohdissa 1, 3 ja 4 mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla hyväksytyksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä Uusista työntekijöistä annetaan em. kohdissa 1-4 mainitut tiedot joko kustakin erikseen välittömästi työsuhteen alettua tai aikajaksottain kuitenkin ainakin neljännesvuosittain. Kaikista työntekijöistä annetaan palvelukseentuloaikatieto irtisanomis- ja lomauttamistapauksissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Todetaan lisäksi, että pääluottamusmiehellä on edelleen luottamusmiessopimuksen 5 §:n 3 kohdan nojalla oikeus saada kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot, jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työolosuhteeseen liittyvistä asioista. Todetaan vielä, että luottamusmiessopimuksen 5 §:n 4. kohdan soveltamisesta laaditun pöytäkirjan mukaan pääluottamusmies saa muun muassa tiedot yrityksen keskituntiansioista palkkaryhmittäin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiasta työnantajan ja työntekijäin välillä neuvoteltaessa 31.10.1978 ei työnantaja ollut suostunut luopumaan työehtosopimuksen vastaisesta menettelystään, minkä vuoksi asia oli ollut edelleen vietävä liittojen väliseen neuvotteluun. Kun työpaikalla oli näin käynyt selväksi, että tietoja ei tultaisi antamaan, oli luottamusmies ottanut yhteyden Rakennustyöläisten Liittoon ja ilmoittanut tapahtuneesta työehtosopimuksen rikkomisesta. Tämän jälkeen Rakennustyöläisten Liitto oli kirjallisesti ilmoittanut Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle, että Nilcon Oy oli kieltäytynyt antamasta luottamusmiehelle tämän luottamusmiessopimuksen 5 §:n 3 kohdan ja pääluottamusmiehelle annettavia lisätietoja koskevan sopimuksen 1 §:n nojalla pyytämiä STTK:n lakon aikaisten saatavien selvittämiseksi tarvittavia tietoja. Suomen Työnantajan Yleinen Ryhmä ei ollut ryhtynyt asiassa mihinkään toimenpiteisiin.

Kun työehtosopimuksen vastainen tila oli jatkunut, oli marraskuun 13 päivänä 1978 pidetty asiassa liittotason neuvottelut. Näissä neuvotteluissa Rakennustyöläisten Liitto oli vaatinut Suomen Työnantajain Yleiseltä Ryhmältä toimenpiteitä, jotta sen jäsenyritys Nilcon Oy lopettaisi työehtosopimuksen vastaisen menettelynsä. Työnantajaliiton edustaja oli kuitenkin kieltäytynyt ryhtymästä minkäänlaisiin toimenpiteisiin ilmoittaen esittävänsä myöhemmin perustelut tälle kannalleen. Näitä perusteluja ei ollut kuitenkaan myöhemmin esitetty.

Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Nilcon Oy on edellä kerrotuin tavoin toimiessaan menetellyt vastoin luottamusmiessopimuksen 5 §:n 3 kohtaa ja pääluottamusmiehelle annettavia lisätietoja koskevan sopimuksen 1 §:ää ja että Nilcon Oy on velvollinen antamaan edellä tarkoitetut pääluottamusmiehen vaatimat tiedot. Tämän ohessa Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että Nilcon Oy tuomittaisiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kantajan mielestä erimielisyyskysymyksen muodosti se, että työnantaja oli jättänyt maksamatta palkan työsopimuslain 27 §:n vastaisesti. Näinhän asianlaita ei ollut työnantajan jouduttua voimalaitosalan lakon johdosta lomauttamaan työntekijöitä. Väitetystä lain rikkomisesta ei voinut tulla pelkällä väärällä väitteellä sellaista erimielisyyskysymystä, jota luottamusmiessopimuksen 5 §:ssä tarkoitettiin. Edelleen kantajan mielestä väitetty erimielisyys oli myös riittävästi yksilöity sillä, että kerättäisiin kaikkien työsuhteensa päättäneiden nimet tiedoista, jotka pääluottamusmies sopimuksen mukaan työnantajalta saisi, ja esitettäisiin vaatimus palkkatietojen saamiseksi. Samalla tavalla voitaisiin esittää vaatimus kaikkien työntekijöiden palkkatiedoista jonkin vastaavan väittämän perusteella. Tällaista ei vaatimus erimielisyyskysymyksen selvästä yksilöinnistä voinut tarkoittaa.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Luottamusmiessopimuksen 5 §:n 3 kohdassa määrätään, että jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Määräystä ei ole rajoitettu koskemaan vain työehtosopimukseen perustuvia epäselvyyksiä tai erimielisyyksiä, eikä sen ulkopuolelle ole myöskään suljettu työstä jo eronneiden työntekijöiden palkkavaatimuksia. Se seikka sinänsä, ettei kysymyksessä olevilla työntekijöillä työnantajapuolen mielestä ole lainkaan oikeutta odotusajan palkkaan, ei liioin yksinään osoita, ettei kyseessä olisi sellainen epäselvyys tai erimielisyys, jonka selvittämiseen pyydetyt keskiansiotiedot vaikuttavat.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että pääluottamusmiehellä on oikeus saada odotusajan palkkaa koskevien vaatimusten selvittämiseksi pyytämänsä tiedot vain niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat antaneet kysymyksessä olevan erimielisyyden tai epäselvyyden asianmukaisessa järjestyksessä pääluottamusmiehen selvitettäväksi. Se, milloin pääluottamusmiehen voidaan katsoa saaneen tällaisen tehtävän, jää työtuomioistuimen mielestä tosin riippumaan olosuhteista kullakin työalalla ja kussakin työpaikassa. Tässä jutussa ei työtuomioistuimen mielestä ole kuitenkaan esitetty perusteita sille, että pääluottamusmiehen voitaisiin Nilcon Oy:ssä katsoa saaneen tuollaisen tehtävän. Tämän vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saavat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Nilcon Oy kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, Parkkinen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja Tammenmaa.

Eri mieltä olevan jäsenen Tammenmaan lausunto, johon jäsen Lankinen yhtyi: Katson että pääluottamusmiehellä on yleisesti vakiintuneen tavan perusteella oikeus saada ilman työntekijäin eri valtuutusta kaikki kanteessa tarkoitetut palkkakysymysten selvittämiseen tarpeelliset tiedot. Kun tällainen tietojen antaminen ei ole liioin luottamusmiessopimuksen 5 §:n 3 kohdan eikä pääluottamusmiehelle annettavia lisätietoja koskevan sopimuksen 1 pykälän vastaista, hyväksyn kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Rakennustyöläisten Liitto kuitenkin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.