Labor court dismissed damages claim for wrongful dismissal breach of collective agreement due to employee's incompetence.

Työntekijän irtisanomiselle ei ollut ollut asiallista perustetta, minkä vuoksi työnantaja vastasi irtisanomisesta tieten tapahtuneena irtisanomissuojasopimuksen rikkomisena. Työnantaja velvoitettu maksamaan irtisanotulle työntekijälle korvausta, jonka määrään alentavasti vaikuttavana tekijänä otettu huomioon työntekijän soveltumattomuus tehtäväänsä.

Työnantajaa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty, koska työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan pidettiin irtisanomissuojasopimuksen korvausmääräyksiä työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuina sopimusmääräyksinä, joilla hyvityssakko työehtosopimuksen tieten rikkomisesta oli sovittu korvattavaksi vahingonkorvauksella.

Kysymys myös kanteen tutkimisen edellytyksistä.

Asianosaiset: Rakennusmestari Gunvald Jacobsson Ky Rakennusliike R. Launiemi, vastuunalainen yhtiömies Salpaneliö Oy

RATKAISU

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n välillä 22.4.1974 solmitussa runkosopimuksessa, joka Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n sekä Yksityistoimialojen Rakennusmestariliitto r.y:n ja kolmen muun toimihenkilöliiton välillä 22.4.1974 solmitun palkkasopimuksen nojalla on runkosopimuksen 34 §:n mukaisesti ollut voimassa Suomen Rakennusteollisuusliiton jäsenyrityksissä, on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Työnantajan ja teknisen toimihenkilön yleiset velvollisuudet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Työnantajan tulee:

luottamuksella suhtautua tekniseen toimihenkilöön, tiedottaa tekniselle toimihenkilölle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden;

luottamuksella neuvotella teknisen toimihenkilön kanssa tämän tehtäviä koskevista yrityksen asioista;

selvittää tekniselle toimihenkilölle tämän asema teollisuuslaitoksen organisaatiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman pian asiaa koskeneen ratkaisun tapahduttua sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea teknisen toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat tuloksellisen tuotannollisen toiminnan kehittämistä sekä

mahdollisuuksien mukaan tukea teknistä toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan.

3. Uudelle tekniselle toimihenkilölle selvitetään mitä sopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan sekä yhdysmies- ja neuvottelujärjestelmää

4. Yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan osalta noudatetaan lisäksi mitä asiaa koskevassa 22.2.1971 solmitussa sopimuksessa on sovittu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Irtisanomisaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Irtisanomisen osalta noudatetaan lisäksi, mitä asiaa koskevassa 1966-04-21 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

33 § Neuvottelujärjestys

1. Sopijapuolet pyrkivät luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja luottamuksellisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta tekninen toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

4. Jommankumman asiapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Seuraavan neuvottelutilaisuuden ajankohdasta on neuvotteluissa sovittava.

5. Neuvotteluissa on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava muistio kummallekin osapuolelle. Muistiot on kummankin osapuolen allekirjoitettava. Muistiossa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiot on laadittava kahden viikon kuluessa neuvottelujen päättymisestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 § Sopimuksen sitovuus

1. Tämä sopimus sitoo:

a) allekirjoittaneita keskusliittoja,

b) niitä keskusliittojen jäsenliittoja, jotka ovat keskenään kirjallisesti sopineet tähän sopimukseen yhtymisestä kysymyksessä olevan työnantajaliiton osalta ja tehneet tähän sopimukseen liittyvän palkkasopimuksen sekä

c) niitä työnantajia, teknisiä toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin jäsenliittoihin.

2. Tähän sopimukseen yhtyminen on voimassa siitä lähtien ja yhtä kauan kuin kysymyksessä olevien liittojen välillä solmittu palkkasopimuskin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Runkosopimuksessa mainitussa keskusliittojen välillä 21.4.1966 solmitussa irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko yksityistä toimihenkilöä ilman asiallista perustetta. Irtisanomisen syy on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti välittömästi toimihenkilölle. Jos työnantaja syyllistyy irtisanomiseen ilman asiallista perustetta, on hän velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä joiden perusteella yrityksen toimihenkilömäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon toimihenkilön ansion menetys, työsuhteen kestoaika, toimihenkilön ikä, toimihenkilön mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, toimihenkilön itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Jos irtisanomisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja toimihenkilöliitot pääse asiasta yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huolimatta siitä, että erimielisyyttä synnyttäneet työsuojeluasiat olivat jääneet pois päiväjärjestyksestä, Jacobssonin esimiehet olivat kuitenkin jatkaneet Jacobssonin työn vaikeuttamista. Tämän takia Jacobsson oli 20.12.1974 pyytänyt työpäällikköä ja vastaavaa mestaria kutsumaan yhtiön toimitusjohtajan työmaalle neuvottelemaan, mitä pyyntöä toimitusjohtaja ei ollut kuitenkaan noudattanut. Jacobssonin pyydettyä 5.2.1975 uudestaan neuvotteluja oli tästä pyynnöstä ollut kuitenkin tuloksena se, että yhtiön teknillinen johtaja oli seuraavana päivänä saapunut työmaalle, jolloin Jacobsson oli saanut pyytämänsä neuvottelut käyntiin. Näissä 6.2.1975 kello 15.30-16.05 pidetyissä neuvotteluissa olivat olleet läsnä paitsi yhtiön teknillinen johtaja, myös edellä tarkoitetut työpäällikkö ja vastaava mestari. Neuvottelujen tuloksena oli sovittu, että Jacobssonin työsuhde jatkuisi normaaliin tapaan ja että teknillinen johtaja antaisi Jacobssonille muistion neuvotteluissa käsitellyistä asioista.

Työnantajan viimeksi ilmoittamalla irtisanomissyyllä, ihmissuhdeongelmilla oli ilmeisesti tarkoitettu Jacobssonin luonteenominaisuuksia. Jacobssonin soitettua 17.12.1971 Yksityistoimialojen Rakennusmestariliittoon oli viereen tullut vastaava mestari jatkanut puhelua ja puolustellut huonoa käyttäytymistään Jacobssonia kohtaan nimenomaan vetoamalla juuri Jacobssonin luonteenominaisuuksiin. Tarkoitetut luonteenominaisuudet, joita työnantaja oli ilmeisesti pitänyt ihmissuhdeongelmina, eivät kuitenkaan voineet olla mitään asiallisia perusteita työsuhteen irtisanomiseen. Vastaava mestari oli edelleen ollessaan 10.4.1975 kuultavana Yksityistoimialojen Rakennusmestariliitossa väittänyt, että Jacobsson oli jouduttu irtisanomaan siitä syystä, että hänen kanssaan eivät muut rakennusmestarit tulleet toimeen ja että Jacobsson ei olisi toteuttanut vastaavan rakennusmestarin antamia työmääräyksiä ja ohjeita.

Irtisanomisen syyksi jälkikäteen ilmoitettu väite, että Jacobsson ei olisi tullut toimeen työtovereittensa kanssa, ei pitänyt paikkaansa. Eräitä työtovereita oli kyllä vaivannut se, että Jacobsson ei ollut osallistunut työmaalla pidettyihin juominkeihin. Muun muassa kerran, työläisten luottamusmiehen paheksuttua työnjohdon työmaajuopottelua ja Jacobssonin ripustettua raittiusyhdistyksen julisteen työmaan toimiston seinälle, oli Jacobsson saanut sekä esimiehiltä että työtovereiltaan osakseen karsaita katseita ja ilkeämielisiä huomautuksia. Kuitenkaan tämä Jacobssonin torjuva asenne väkijuomiin ei ollut koskaan synnyttänyt edes kunnon sanaharkkaa. Sen sijaan vastaava mestari oli joutunut antamaan lopputilin eräälle rakennusmestarille, jotta väkijuomien käyttö työmaalla olisi edes hiukan vähentynyt.

Näillä perusteilla Gunvald Jacobsson on vaatinut, että Ky Rakennusliike R. Launiemi, vastuunalainen yhtiömies Salpaneliö Oy tuomittaisiin irtisanomissuojasopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon ja että yhtiö velvoitettaisiin suorittamaan Jacobssonille irtisanomissuojasopimuksen 3 ja 4 §:n tarkoittamana vahingonkorvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä eli 15 600 markkaa ottaen korvauksen osalta huomioon myös menetetyt vuosilomakorvausetuudet.

Ky Rakennusliike R. Launiemi, vastuunalainen yhtiömies Salpaneliö Oy on ennen pääasiaan vastaamista huomauttanut, ettei kantaja ollut esittänyt selvitystä vaatimuksien perusteena olevan irtisanomissuojasopimuksen osallisyhdistyksen Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton eikä liioin sen jäsenyhdistyksen Yksityistoimialojen Rakennusmestariliiton kieltäytymisestä ajamasta kannetta. Kun asiassa ei myöskään ollut käyty runkosopimuksessa määrättyjä erimielisyysneuvotteluja, yhtiö on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta.

Kanteessa mainitussa 6.2.1975 pidetyssä neuvottelussa teknillinen johtaja ei ollut luvannut antaa Jacobssonille muistiota neuvottelussa käsitellyistä asioista. Koska Jacobsson ei ollut neuvottelussa vedonnut runkosopimukseen eikä neuvottelua ollut muutoinkaan ymmärretty runkosopimuksen mukaiseksi erimielisyysneuvotteluksi, ei tällaista muistiota ollut myöskään laadittu. Jacobssonin 19.2.1975 pyytämiin jatkoneuvotteluihin ei ollut ryhdytty sen vuoksi, että 6.2.1975 pidetyn neuvottelun johdosta työnantajapuolen käsityksen mukaan asiassa ei ollut enää mitään neuvoteltavaa. Mitään Jacobssoniin kohdistuvaa syrjintää ei ollut tapahtunut. Teknillisen johtajan suutahtaminen 24.2.1975 ei ollut johtunut Jacobssonin pyynnöstä saada irtisanomisen perusteista kirjallista ilmoitusta, vaan siitä, että Jacobssonin työsuhteen päättymisestä oli jo aikaisemmin sovittu samoin kuin siitä, mitä työtodistukseen merkittäisiin työsuhteen päättymisen syyksi.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Jacobsson on kiistänyt sen enempää suostuneensa irtisanomiseen kuin myöskään, että mikään yhtiön puolelta esitetty syy olisi ollut asiallinen peruste irtisanomiselle. Vastaajayhtiö on esittänyt irtisanomiseen johtaneeksi syyksi sen, että kantaja ei ole tullut toimeen työmaan muiden työnjohtajien kanssa. Jutun käsittelyvaiheessa vastaajayhtiön puolelta on myös ilmoitettu, että Jacobsson olisi laiminlyönyt hänelle annettuja tehtäviä tai suhtautunut niihin yliolkaisesti sekä haukkunut törkeästi työnantajan edustajan.

Jutussa esitetyn laajan aineiston perusteella työtuomioistuin pitää ilmeisenä, että Jacobsson on ollut vähemmän sopiva sellaisiin rakennustyömaan työnjohtotehtäviin, joihin hänet on yhtiön palvelukseen otettu. 6.2.1975 on kuitenkin sovittu, että Jacobsson jatkaa työtään yhtiön palveluksessa, ja 20.2.1975 yhtiö on peruuttanut samana päivänä tapahtuneen irtisanomisen. Näissä oloissa ja kun Jacobssonin ei ole selvitetty antaneen suostumustaan 21.2.1975 tapahtuneelle irtisanomiselle, työtuomioistuin katsoo, ettei irtisanomisen peruuttamisen jälkeen ole näytetty tapahtuneen mitään sellaista, mikä edes yhdessä Jacobssonin edellä sanotun soveltumattomuuden kanssa muodostaisi irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetun asiallisen perusteen Jacobssonin uudelleen irtisanomiselle 21.2.1975 taikka siihen liittyvälle yhtiön toiminnalle 24.2.1975. Irtisanominen on tapahtunut tietoisena edellä selostetuista seikoista.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, P. Hämäläinen, Äimälä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.