Labor court fines union and union section for work stoppage during collective bargaining negotiations.

Pakkauslasi- ja mineraalivillatehtaan keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden työstä pois jääminen joulun jälkeisenä lauantaina oli muodostunut työntekijöiden yhteiseksi menettelyksi, jonka aiheena olivat olleet sopimusosapuolten tuloksettomat joulun ja pääsiäisen jälkeisten lauantaiden työaikajärjestelyjä koskeneet neuvottelut ja joka siten oli käsittänyt sanottuja työaikajärjestelyjä koskeviin työehtosopimusmääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä ja toimikuntansa jäsenten osallistumisesta työtaisteluun, eikä ammattiosaston ollut muutenkaan edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työstä pois jäämisen estämiseksi. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto, joka oli kehottanut alan työntekijöitä olemaan työssä kysymyksessä olevana lauantaipäivänä, olisi uhannut työtaistelulla, mutta erityisesti kun otettiin huomioon, että tehtaan pääluottamusmies oli liiton varapuheenjohtaja, ei liiton toiminta työrauhan turvaamiseksi tehtaalla ollut ollut riittävää.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon. Ilman asianmukaista haastetta tehty vahvistusvaatimus jätetty tutkimatta.

Asianosaiset: Suomen Lasiteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Lasi- ja Posliinityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 14.4.1977 tehdyssä lasiteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

9 § Työaika

1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevan lain säännöksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

3. Viikottainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa:

päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona;

keskeytyvässä kolmivuorotyössä enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona; sekä

keskeytymättömässä vuorotyössä enintään vuoden pituisena ajanjaksona

edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Töiden tarkoituksenmukaisen järjestelyn niin vaatiessa voidaan keskimäärin 40-tuntisen viikottaisen säännöllisen työajan puitteissa poiketa työehtosopimuksen 9 §:n 2. ja 3. kohdissa sovitusta päivittäisestä työajasta tai työtuntijärjestelmän ajanjaksosta.

2. Toteutettaessa keskimäärin 40-tuntista viikkotyöaikaa keskeytymättömässä vuorotyössä on vuotuisten työvuorojen vähennyksenä huomioitava työehtosopimuksen 9 §:n 5 kohdassa edellytetyt kolme vapaata aattoa, mikäli ne eivät sisälly arkipyhäseisokkeihin. Näinollen annetaan työntekijälle vuorottelujärjestyksen puitteissa tai jäljempänä 4:nessä pöytäkirjamerkinnässä mainittuina seisokkeina kalenterivuosittain yhteensä 15 vapaavuoroa.

3. Ikkunalasiteollisuuden keskeytymättömässä vuorotyössä työskennellään ilman ns. arkipyhäseisokkeja. Sama koskee muun lasiteollisuuden sellaisia töitä, joita ei voida keskeyttää.

4. Muussa lasiteollisuuden keskeytymättömässä vuorotyössä pidetään vuosittain enintään neljä arkipyhäseisokkia pituudeltaan yhteensä 24 työvuoroa. Jouluseisokki alkaa jouluaaton aamuvuorosta ja juhannusseisokki juhannusaaton aamuvuorosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työaikajärjestelmästä.

5. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia, lukuunottamatta pääsiäislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon teknilliset syyt muuta vaadi. Samaten on itsenäisyyspäiväviikon uudenvuodenpäiväviikon ja vapunpäiväviikon lauantai vapaapäivä sellaisessa työssä jossa lauantai on säännönmukaisesti työtuntijärjestelmän mukainen vapaapäivä. Vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä suoritetaan vastaava työajan lyhennys työtuntijärjestelmän puitteissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

33 § Sopijapuolia koskevia määräyksiä

1. Työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia ja muuten sidottuja yhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

40 § Sopimuksen voimassaolo

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Mikäli allekirjoittaneiden sopijapuolten keskusjärjestöt tulopoliittisen virkamiehen Keijo Liinamaan 9.3.1977 antaman suosituksen sisältämän turvalausekkeen mukaisissa neuvotteluissa saavuttavat neuvottelutuloksen noudatetaan sitä tämän työehtosopimuksen osana siitä päivästä, joka neuvotteluratkaisussa mainitaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 40 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton välisestä 31.3.1978 pidetystä neuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 Todettiin että tulopoliittinen virkamies Keijo Liinamaa oli 30. maaliskuuta 1978 tehnyt järjestöille oheisen liitteen 1 mukaisen ehdotuksen työehtosopimuksiin sisältyvän turvalausekkeen perusteella tehtävistä tarkistuksista. Todettiin että järjestöt olivat hyväksyneet ehdotuksen ja että työehtosopimukset muutetaan sen mukaisiksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

EHDOTUS voimassa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin ns. turvalausekkeen perusteella tehtävistä tarkistuksista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Joulun ja pääsiäisen jälkeisen lauantain työaika

Työaikamuodoissa joissa lauantai on yleensä vapaapäivä, on vuodesta 1978 alkaen myös joulun jälkeinen lauantai vapaapäivä. Vuodesta 1979 alkaen on edellä tarkoitetuissa töissä myös pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä. Työaikajärjestely ei koske kuitenkaan töitä, joissa vastaava järjestely on toteutettu jo aikaisemmin.

Edellä tarkoitettu työaikajärjestely toteutetaan palkkaa alentamatta siten kuin siitä lähemmin asianomaisten sopimusosapuolten välillä sovitaan.

Työaikamuodoissa, joissa lauantai ei ole yleisesti vapaapäivä, sovitaan asianomaisten sopimusosapuolten kesken siitä, millä tavoin vastaava työaikajärjestely toteutetaan tai millä tavoin se muutoin korvataan asianomaiselle alalle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan lasivillatehtaan tuotantopäällikkö oli 29.12.1978 soittanut Lasi- ja Posliinityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Karhulan Lasityöntekijäin Ammattiosasto n:o 1 r.y:n pääluottamusmiehelle tiedustellen, tehtiinkö 30.12.1978 tehtaalla töitä. Pääluottamusmies, joka samalla oli vastaajaliiton varapuheenjohtaja, oli ilmoittanut, että laitos pysähtyisi, koska kyseinen lauantai keskusjärjestöjen sopimuksen mukaisesti oli vapaapäivä. Pääluottamusmies oli samasta syystä ilmoittanut, ettei hän ryhtyisi toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Tämän mukaisesti olivat A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan pakkauslasi- ja mineraalivillatehtaan 107 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevää työntekijää olleet lakossa 30.12.1978 kello 6 ja 31.12.1978 kello 6 välisen ajan. Lakkoon oli ottanut osaa neljä sanotun ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä sekä ammattiosaston toimikunnan kaksi jäsentä.

Vastaajaliiton edustajat olivat siis työaikajärjestelyä koskeneissa liittoneuvotteluissa uhanneet painostustoimenpiteillä, mikäli työntekijäpuolta tyydyttävään tulokseen ei päästy. Vastaajaliitto ei myöskään kantajaliiton lukuisista kehotuksista huolimatta ollut ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi. Liitto vastasi myös varapuheenjohtajansa ja laitoksen pääluottamusmiehen toiminnasta. Ammattiosastokaan ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin lakon estämiseksi, ja osasto vastasi edustajiensa toiminnasta. Työtaistelu kohdistui keskusjärjestöjen väliseen joulun ja pääsiäisen jälkeisen lauantain työajan järjestelyä koskevaan sopimusmääräykseen ja työehtosopimuksen 9 §:n määräyksiin.

Sanotuilla perusteilla Suomen Lasiteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Lasi- ja Posliinityöväen Liiton sekä Karhulan Lasityöntekijäin Ammattiosasto n:o 1:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Karhulan Lasityöntekijäin Ammattiosasto n:o 1 on ollut jutussa kuultavana.

Työehtosopimuksen osaksi sopimuksen 40 §:n 3 kohdan mukaan tulleessa neuvottelutuloksessa ei niiden työaikamuotojen osalta, joissa lauantai ei yleensä ole vapaapäivä, ole joulun jälkeistä lauantaita sovittu vapaapäiväksi siinäkään tapauksessa, että neuvottelutuloksessa tarkoitetut sopimusosapuolet eivät pääse sopimukseen työaikajärjestelyn toteuttamisesta tai korvaamisesta. Työstä pois jääminen on siten muodostunut työntekijäin yhteiseksi menettelyksi, jonka aiheena ovat olleet edellä mainitut tuloksettomat neuvottelut ja joka siten on käsittänyt sanottuja työaikajärjestelyjä koskeviin työehtosopimusmääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen.

Ammattiosasto vastaa edustajiensa edellä mainitusta menettelystä, eikä osaston ole muutenkaan edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työstä pois jäämisen estämiseksi. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että Lasija Posliinityöväen Liitto, joka on kehottanut alan työntekijöitä olemaan työssä kysymyksessä olevana lauantaipäivänä, olisi uhannut kerrotulla työtaistelulla; mutta erityisesti kun otetaan huomioon, että edellä mainittu pakkauslasi- ja mineraalivillatehtaan pääluottamusmies on liiton varapuheenjohtaja, työtuomioistuin ei pidä liiton toimintaa työrauhan säilyttämiseksi tehtaalla riittävänä. Keskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttamista koskeneet asianosaisliittojen neuvottelut ovat olleet vaikeita, mutta asiassa esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä osoita, että neuvottelujen tuloksettomuus voitaisiin lukea erityisesti kummankaan osapuolen viaksi.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Karhulan Lasityöntekijäin ammattiosasto n:o 1:n maksamaan Suomen Lasiteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa ja Lasi- ja Posliinityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2 500 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lasiteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Riski, P. Hämäläinen, M. Virtanen, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.