Labor court fines union for strike lockout and subordinate bodies for failing to supervise members.

Työntekijäliitto oli julistanut yhtiön urakoimat putkityöt hakusaartoon, kunnes työnantaja palauttaisi kahdentoista putkiasentajan puretut työsuhteet ja palkan menetysten korvaamisesta päästäisiin sopimukseen. Aluejärjestön ja ammattiosaston, jotka työehtosopimuslain mukaan olivat velvollisia huolehtimaan siitä, että niiden jäsenet välttävät työtaistelutoimenpiteitä, ei ollut edes väitetty tehneen mitään tämän velvollisuutensa täyttämiseksi. Se, että julistetusta saarrosta oli päättänyt työntekijäliitto, vaikutti vastuun jakaantumiseen liiton ja sen jäsenyhdistysten kesken, mutta ei voinut sinänsä vapauttaa jäsenyhdistyksiä vastuusta.

Työntekijäliitto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä aluejärjestö ja ammattiosasto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 9.2.1979 solmitussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Keskusjärjestösopimukset ja niihin perustuvat sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15. 5. 1946.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Urakkatyömääräykset

Putkijohtoala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Työntekijä voidaan määrätä keskeyttämään jo aloittamansa urakkatyö, mikäli hänen suorittamansa työ ei vastaa sitä summaa, mikä hänelle tuntipalkkana on maksettu tai jos hän ylittää urakkasopimuksen määräyksiä tahi laiminlyö sen, mikä kuuluu hyvään järjestykseen. Työnantaja on oikeutettu vähentämään tällaiselle työntekijälle tulevasta urakkaylijäämästä tämän laiminlyöntien tai toimenpiteiden aiheuttamat suoranaiset kulut. Mahdollisesti vielä jäljelle jäävä osa urakkaylijäämästä maksetaan sellaiselle työntekijälle vaadittaessa sen jälkeen kun kysymyksessä oleva urakkatyö on päättynyt ja laskettu. Määräys ei kuitenkaan koske sellaisia tapauksia, jolloin työ on viivästynyt sellaisten seikkojen vuoksi, joista työntekijää ei voida syyttää.

Työntekijän vahingonkorvausvelvollisuus määräytyy työsopimuslain 51 §:n ja vahingonkorvauslain asianmukaisten sääntöjen mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Työrauhavelvoite

1. Työehtosopimuslain 8 §.

2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatetussa keskusjärjestöjen välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Putkijohtotyönantajainliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyritys Savonlinnasta oleva Savon Vesi ja Lämpö Oy oli suorittanut tammi-helmikuun vaihteesta 1978 lähtien Lappeenrannan Teknillisen Korkeakoulun II-vaiheeseen sisältyviä LV-asennustöitä korkeakoulun työmaalla Lappeenrannassa. Työn kestäessä oli ollut jatkuvasti vaikeuksia saada töitä sujumaan aikataulun mukaisesti työntekijöiden lähes jatkuvasti tehdessä erilaisia työehtosopimukseen perustumattomia työehtoihin liittyviä vaatimuksia. Työn kestäessä oli vaadittu muun muassa työmaakohtaisen luottamusmiehen valintaa ja erilaisia ylimääräisiä hyvityksiä, minkä lisäksi työnantajaa oli syytetty virheellisestä menettelystä mitä erilaisimmissa asioissa pystymättä kuitenkaan täsmentämään syytöksiä. Työmaalla oli myös ollut lokakuussa 1978 työtaisteluja. Asioita oli koetettu selvittää neuvotteluissa työmaalla 30.10.1978, mutta tulokset olivat jääneet heikoiksi. Neuvottelun jälkeenkin työntekijät olivat jatkaneet entistä menettelyään.

Työmaatapahtumien johdosta oli päädytty työmaalla työskennelleiden asentajien työsuhteiden purkuun, mikä oli tapahtunut kahdessa erässä. Maaliskuun 6 päivänä 1979 oli purettu neljän asentajan työsuhteet ja maaliskuun 26 päivänä 8 asentajan työsuhteet, jolloin työmaalle ei ollut jäänyt enää yhtään asentajaa. Näiden purkutoimenpiteiden johdosta Rakennustyöläisten Liitto oli julistanut työmaan putkityöt saartoon 5.4.1979 lukien, mutta tosiasiassa saarto oli astunut voimaan jo heti työsuhteiden purkamisen jälkeen. Putkijohtotyönantajainliitto oli ilmoittanut asiasta kirjeitse sekä Rakennustyöläisten Liitolle että sen jäsenyhdistyksille Rakennustyöläisten Saimaan aluejärjestö r.y:lle ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 398 r.y:lle 5. ja 9.4.1979.

Työsuhteiden purkaminen 6.3.1979 oli johtunut työstä kieltäytymisestä korkeakoulun laboratorio-osaston niin sanotun mallihuoneen asennustöiden aloittamisen yhteydessä. Työntekijät olivat vaatineet mallihuoneen osalta poikettavaksi urakkahinnoittelusta ja työt maksettavaksi keskituntiansion mukaan, mikä vaatimus ei millään tavoin pohjautunut työehtosopimukseen. Myöhemmin oli selitetty, että vaatimus olisi johtunut työkalujen siirrosta mallihuoneeseen. Tätä perustelua eivät työntekijät olleet esittäneet kieltäytymisen tapahtuessa ja asian ollessa ajankohtainen. Kun työt eivät kehotuksista huolimatta olleet lähteneet käyntiin, oli työntekijöille annettu asianmukaiset varoitukset ja kieltäytymisen jatkuttua työsuhteet oli purettu.

Näillä perusteilla Putkijohtotyönantajaliitto on vaatinut, että Rakennustyöläisten Liitto, Rakennustyöläisten Saimaan aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 398 kaikki tuomittaisiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Rakennustyöläisten Liitto on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut, että työssä esiintyneet vaikeudet olivat juontuneet jo kesän ja syksyn 1978 tapahtumista. Työmaalla oli vallinnut lähes alituinen tarvike- ja työvälineniukkuus. Liittojen välisissä neuvotteluissa oli työskentelyolosuhteissa ilmenneitä puutteita yksityiskohtaisesti selvitetty. Vastoin työnantajaliiton väitteitä työn heikohko sujuminen oli johtunut juuri näistä puutteista eikä mistään työstä kieltäytymisistä tai muista vastaavista toimenpiteistä.

Saimaan aluejärjestö ei ollut asiassa tehnyt päätöksiä kuten ei ammattiosastokaan. Aluejärjestön tai osaston tai näiden toimihenkilöiden toimesta ei myöskään ollut ketään työntekijää estetty ryhtymästä työhön, ei ennen saarron julistamista eikä sen jälkeen. Kanteessa esitetty väite työmaan tosiasiallisesta saarrosta jo 27.3.1979 lähtien oli myös väärä. Työvoimatoimistosta työmaalle osoitetut kaksi työntekijää olivat saapuneet sinne 26.3.1979, jolloin mainittujen kahdeksan työntekijän työsuhteita ei ollut vielä purettu. Kuultuaan työmaan aikaisemmista tapahtumista nämä kaksi työntekijää olivat päättäneet omasta tahdostaan olla myös työhön ryhtymättä. Savonlinnasta osoitettujen työntekijäin saapuessa työmaalle 4.4.1979 oli Rakennustyöläisten Liitto ollut juuri parhaillaan tekemässä saartopäätöstä. Tehdystä saartopäätöksestä oli tieto välitetty Savonlinnasta tulleille asentajille, jolloin nämä puolestaan olivat päättäneet olla ryhtymättä työhön.

Näillä syillä Rakennustyöläisten Liitto on pyytänyt, että mikäli sen katsottaisiin rikkoneen työrauhavelvollisuutta, työnantajan menettely otettaisiin huomioon mahdollisen hyvityssakon määrää pienentävänä tekijänä.

Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Rakennustyöläisten Saimaan aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 398 ovat olleet jutussa kuultavina.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liiton maksamaan Putkijohtotyönantajainliitolle hyvityssakkoa 5 000 markkaa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä Rakennustyöläisten Saimaan aluejärjestön 1500 markkaa ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 398:n 1 000 markkaa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä, minkä ohessa kaikkien kolmen yhdistyksen on yhteisvastuullisesti korvattava Putkijohtotyönantajainliiton oikeudenkäyntikulut 1800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Riski, P. Hämäläinen, Parkkinen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.